Viikko 51/2022 (19.-25.12.2022)

Olipa hilkulla, ettei tullut sittenkin musta joulu, kun pakkaset ja lumisateet vaihtuivat plussakeleihin ja vesisateeseen. Alkuviikko oli vielä erittäin talvista, mutta sitten tiistaina alkoi vetää plussan puolelle ja vettäkin alkoi jo tihuttamaan. Ehdein ajaa tien vielä puhtaaksi kevyen lumen aikana ja penkatkin tuli pökittyä vähän pidemmälle.

Maanantaina olin kotikonttorilla ja illalla poljin ohjelman mukaisen sisäpyörätreenin. Se oli tunnin mittainen ja keskitehot olivat 150W ja -sykkeet 112bpm. Eli melko kevyttä mentiin.

Tiistaina kävin autolla töissä ja töiden päälle ajelin Selkäfixiin, jossa aloitimme keskivaratalon lihaksia tasapainottavan jumppailun. Kolmisen varttia teimme erinäköisiä liikkeitä pääasiassa kuminauhaa apuna käyttäen.

Keskiviikkona kävin konttorilla pyörällä. Lämpöä oli pari astetta ja vesitihkua sateli molempiin suuntiin mennessä. Sohjoa oli paikoin enemmän ja paikoin vähemmän – pääasiassa kuitenkin pyörätiet olivat hyvässä kunnossa. Illalla poljin vielä ohjelman mukaisen sisäpyörätreenin. Tällä kertaa ohjelmassa oli vähän enemmän tehoja. 70 minuutin hajoitteessa keskitehot olivat 174W ja -syke 134bpm.

Torstaina taas kotikonttoripäivä ja illalla kävin Selkäfixissä reilun puolen tunnin treenissä.

Perjantaina oli jälleen vuorossa työmatkapyöräilyt konttorille. Sää oli kääntynyt taas lievästi pakkasen puolelle ja heti aamusta alkoi satelemaan lunta. Pyörätiet olivat sulaneet melko hyvin edellisten päivien vesisateiden ansiosta, mutta liukkaitakin kohtia löytyi, ja vaikka pyörässä nastat onkin, niin nuo kapearenkaisen nastat ei kauhean hyvät ole, joten varovaisesti sai mennä. Kotiin päin ajaessa uutta lunta olikin satanut kymmenisen senttiä eikä mitään pyöräteitä oltu ajettu. Ja kun eturengaskin oli melko lussuna niin matkaan meni aikaa melkin 70 minuuttia kun normaalisti talvella menee kolmen vartin verran. Lumisade lakkasi kotiin tuloon mennessä, joten kotona pääsi heti ajelemaan pihaa ja tietä puhtaaksi. Illalla juoksin vielä 50 minuutin kevyen mattotreenin. Matkaa kertyi 10 kilometriä ja tuo olikin jokuseen kuukauteen pisin juoksulenkkini. Selkään ei tuntunut, joten sen puolesta oli ihan hyvä juttu. Sykkeet vaan oli ihan tapissa, kun keskari oli vitosen vauhdilla 143bpm. Eikä tuo mattoilu muutenkaan niin mieltä ylentävää hommaa ole.

Jouluaattoaamunupäivällä pyöräilin Zwiftissä 80 minuutin vapaan polkaisun. Keskitehot olivat 189W ja -syke 142bpm. Nousumetrejä kertyi 26 kilometriin reilu 800m, joten vääntää sai.

Sunnuntaina, Joulupäivänä, ennen Alastarolle lähtöä, kävin juoksemassa ulkona ensimmäistä kertaa yli kahteen kuukauteen yli kympin lenkin. Pakkasta oli 11 astetta, mutta päätin silti mennä ulos, kun tuo matolla teputtelu ei oikein innostanut. Kevyenliikenteenväylät oli putsattu hyvään kuntoon, joten ilman nastariakin pärjäsi. Juoksin Nokian Välimaan ja Tesomajärven kautta, joista kertyi matkaa 12.3 kilometriä. Aikaa meni vähän päälle tunti, keskari oli 5:07 min/km. Keskisyke oli jälleen melko korkealla 129 bpm, mutta PK:n puolella kuitenkin. Saa nähdä, mitä selkä tykkäsi, sillä joka askeleella alaselässä oli tuntemuksia, ei kipua, mutta jotain tuntemuksia kuitenkin.

Viikko 50/2022 (12.-18.12.2022)

Tällä viikolla taidettiin olla jo lähellä, että sähkökatkoista pelottelut kävisi toteen. Jokunen päivä mentiin sen verran kovissa pakkasissa, että sähkönkulutus ja pörssisähkön hinta oli aika korkealla. Pakkasten lisäksi ilmassa oli muitakin talvisia elementtejä, sillä tiistai-keskiviikko yönä saatiin kymmenkunta senttiä uutta lunta ja vähän myrskyäkin oli. Lumi oli melko puuteria, joten sitä oli kevyt lykkäillä kolalla, saati sitten A:lla. Sunnuntaina sitten mentiin jo vähän plussan puolelle, mutta toivottavasti ensi viikolla ei tule niin paljon vettä, että kelit menisivät kovin jäisiksi.

Selkävaivoja ei ole vielä täysin voitettu, mutta sen verran hyvässä kunnossa kuitenkin ollaan, että matolla uskalsi jo vähän juoksennella.

Lauantaina tuli kaadettua varmaankin tämän talven viimeinen puu, ja sunnuntaina sekin oli jo klapeina, joten klapihommat ainakin kotona ovat melko finito. Keväämmällä kaatohommat varmaankin jatkuvat mökillä, ja voi sitä vielä yksi pienehkö kuusi kaatua kotipihastakin.

Maanantaina juoksentelin kevyesti matolla kahdenkymmenen minuutin verran. Juoksun päälle 50 minuuttia sisäpyöräilyä. Alotin pyöräilyssä 12 viikon FTP booster -ohjelman. Saapi nähdä kuinka pitkälle sitä jakssa ajella.

Tiistaina ohjelmassa oli tunnin kotisalitreeni.

Keskiviikkona pääsi ajelemaan päivällä edellisenä iltana ja yönä pyryttäneet lumet pihasta ja tieltä – ja vähän naapureidenkin pihoista. Illalla juoksin puoli tuntia rauhallisesti matolla ja päälle vajaan tunnin sisäpyöräily treeniohjelman mukaisesti, joka sisälsi lyhyitä kovia vetoja.

Torstai oli konttoripäivä, mutta olin autolla liikkeellä, kun pakkasta oli melkein parikymmentä astetta.

Perjantaina aamupäivällä juoksin jälleen matolla puoli tuntia. Tällä kertaa otin kiihtyvävauhtisen treenin. Alku oli tosi rauhallista, mutta viimeiset kilsat mentiin jo pitkälle alle vitosta. Matkaa kertyi 6 kilometriä, joten keskivauhti oli vitosta. Selkä ei onneksi ottanut kovin pahasti itseenä, vaikka vähän tuntemuksia olikin. Illalla oli Valmetin pikkujoulut ja siellä menikin yllättävän pitkään, kun raahauduin kotiin vasta puoli neljän aikoihin.

Lauantaiaamuna tuli nukuttua melkein kymmeneen, mutta sitten heti pihalle puuhommiin ja siellä tuli vietettyä pimeän tuloon asti. Illalla tuli katsottua jalkapallon pronssiottelu ja samalla poljettua pikkujoulun rangaistuslenkki Zwiftissä. Reittinä oli Ventouxin nousu ja reilun kahden tunnin polkaisuun kertyi noin 1660 nousumetriä ja keskitehot olivat 189W ja sykkeet 142bpm. Pieni hedari oli päällä ja sekin vaikutti varmaan tuohon keskisykkeeseen.

Sunnuntaiaamusta ajelin taas pihan ja tien puhtaaksi yön lumisateista. Paljon ei ollut kertynyt, mutta samalla tuli lykittyä penkat ojanpohalle. Päivä taas puuhommissa ja illalla tunnin kotisalitreeni jalkapalloa katsellen.

Viikko 49/2022 (5.-11.12.2022)

Hiihtokelit alkavat tehdä tuloaan. Tällä viikolla on tullut sen verran uutta lunta, että luonnonlumilatujakin on alettua ajamaan. “Rajalatummekin” ajettiin tänään sunnuntaina jo kelkalla, joten pian saa alkaa rasvaamaan suksia. Tuo rajalatu voisi pysyä tänä talvena vähän paremmassa kunnosa, sillä sen reunoilta kaadeltiin pari viikkoa sitten isoja kuusia pois, joten nyt lumi sataa paremmin baanalle eikä keväälläkään neulaset pilaa latua varmaankaan niin helposti.

Alkuviikosta tuli pidettyä yksi lomapäivä, kun kun tiistaina oli itsenäisyyspäivä, joten maanantai oli hyvä ottaa lomaa. Tuli siis pari lisäpäivää klapien tekemiseen. Ja hyvä niin, sillä nyt alkaa tulla sen verran lunta tuonne mettän puolellekin, että kohta menee rämpimiseksi. Jokunen puu pitää vielä kaataa, niin saan kasani täyteen. Tosin taitaan mennä kuitenkin ensi vuoden puolelle kun Joulu “pilaa” yhden viikonlopun.

Maanantaina siis koko valoisan aika puuhommissa. Illalla kävin tekemässä vielä sauvalenkin. Tällä kertaa juoksin jo vähän pidempiä pätkiä, jopa puolentoista kilometrin pätkä putkeen. Koko sauvalenkille tuli mittaa 10.4 kilometriä ja siitä hölkkäsin noin kuutisen kilometriä. Aikaa kului reilun tunnin verran. Hölkkä meni ihan ok, mutta jälleen selkä kipeytyi sen verran, että seuraavina päivinä se kipuili taas normaalia enemmän.

Tiistai oli itsenäisyyspäivä ja se tuli vietettyä jälleen klapihommissa. Neljään päivään yli 20 tuntia puuhommia – onneksi keskiviikkona oli työpäivä. Illalla poljin trainerilla 75 minuutin treenin. Keskitehot olivat 166W ja sykkeet 124bpm.

Keskiviikkona oli ohjelmassa vain työmatkapyöräilyt. Pikkupakasta oli ja vähän lumista.

Torstaina oli kotikonttoripäivä. Lunta oli tullut sen verran, että sain ajella A:lla tien ja pihan puhtaaksi. Illalla taas kahden tunnin sisäpyöräily samalla jalkapalloa katsellen. Keskitehot olivat 162W ja sykkeet 119bpm.

Perjantaina taas vain työmatkapyöräilyt. Pikku pakkasta oli edelleen, mutta nyt vähän enemmän lunta. Pyörätiet oltiin kuitenkin melko hyvin ajettu. Ilta meni sohvalla makaillessa ja paria jalkapallopeliä katsoessa.

Lauantaina oli taas puuhommia koko päivä. Illalla reilu pari tuntia sisäpyöräily ja samalla jalkapallon katselua. Keskitehot 160W ja sykkeet 131bpm. Sykkeet aika korkealla – puuhommat varmaankin vähän rasitti.

Loppuviikosta oli taas tullut sen verran lunta, että sunnuntaiaamusta ajelin pihan ja tien A:lla puhtaaksi. Sitten pimeään asti puuhommia. Illalla pitkästä aikaa kotisalitreeni. Ehkä sitä oli ulkonakin tullut jo treeniä ihan riittävästi, mutta harjoituspäiväkirjaan tuli kuitenkin 50 minuuttia salia.

Viikko 48/2022 (28.11. – 4.12.2022)

Mukava talvinen keli on jatkunut tälläkin viikolla. Pikku pakkasessa on menty, joten muutaman sentin lumikerros on säilynyt. Uutta lunta ei tällä viikolla ole juurikaan tullut, mutta torstaina kuitenkin ajoin A:lla tiemme ensimmäistä kertaa puhtaaksi. Mettähommiinkin kelit ovat olleet mitä parahimmat, kun ei ole tarvinnut lumessa rämpiä eikä pakkastakaan ole ollut liikaa.

Selkävaivatkin ovat vähän helpottaneet. Enää ei istuminen tuota tuskaa ja muutenkin liikkuvuus on selässä parantunut. Edelleen yöisin tulee sitä varottua ja yöllä on vielä tullut pieniä “sähköiskuja” alaselkään kylkeä kääntäessä.

Maanantaina kävin pyörällä töissä, ja illalla kävin tekemässä sauvakävelylenkin Lamminpään harjulla. 9 kilometrin lenkkiin kului aikaa vähän vajaat puolitoista tuntia. Sykkeet olivat maltillisesti 87/120 bpm (avg/max).

Tiistaina olin kotikonttorilla ja illalla poljin trainerilla vähän vajaat kaksi tuntia samalla kun tuli katsottua jalkapalloa. Laitoin pyörään wattipolkimet kiinni ja Zwiftiin tuli nyt sen kautta tehot ja kadenssi. Tällä kertaa keskitehot olivat 161W ja keskisyke 120 bpm.

Keskiviikkoaamuna poljin maasturilla töihin. Illalla oli toimittaja-häppening ja kävimme ensin Ikuri Arcadessa pelailemassa flippereillä ja päälle Gurussa syömässä. Pyörä jäi töihin ja taksilla kotiin.

Torstaina taas kotikonttoripäivä ja illalla reilun puolentoista tunnin sisäpyöräily jalkapalloa katsellessa. Keskitehot 153W ja keskisyke 124 bpm.

Perjantaina autolla töihin ja pyörä takaluukussa kotiin. Illalla kävin pikku pakkasessa Lamminpään hajrulla sauvakävelemässä kilpa-5:n lenkin. Hölkkäsin kaikki ylämäet rauhallisesti ja niistä kertyi varmaankin yhteensä pari kilometriä. Yhteensä matkaa kertyi noin 10 kilometriä ja aikaa kului vähän vajaat puolitoista tuntia. Keskisyke oli 103 bpm ja maksimi 153 bpm. Paikoin sain mennä pimeitä uria pitkin, joten varovainen sai olla. Hölkkäily ei tuntunut selässä, mutta illalla ja seuraavana yönä se oli taas vähän kipeämpi. Seuraavana päivänä se ei onneksi enää vaivannut.

Lauantaina tuli kaadeltua taas vähän puita ja tehtyä niistä klapeja. Koko valoisan aika pihalla teputtamassa. Illalla piti vielä pyöräillä, mutta oli niin veto poissa, että jätin väliin.

Sunnuntai oli lauantain toisinto.Nyt kuitenkin tein sisäpyörätreenin samalla kun katsoin jalkapalloa. 1:10 tuli poljettua 179W keskitehoilla. Keskisykekin oli melko korkealla 140 bpm:ssä. Taisi vähän päivän teputtelut nostaa sykettä, tosin reittikin oli mäkinen.

Viikko 47/2022 (21.-27.11.2022)

Talvi on pitänyt pintansa tällä viikolla. Joka päivä ollaan oltu pikku pakkasella ja viikonloppuna tuli pari senttiä lisää luntakin. Ihan mukavaa ulkoilukeliä olisi, jos olisi jotain ulkoiluharrastuksia. No, kyllä sitä viikonloppuna tuli oltua pihalla toista kymmentä tuntia, kun taas vähän kaatelin puita ja löin niitä klapeiksi. Nyt on vielä hyvä tehdä noita mettähommia, kun ei tarvitse hangessa rämpiä eikä muutenkaan kova pakkanen.

Maanantaina kävin taas selkäfixarilla, ja alaselkää/pakaraa runtattiin tälläkin kertaa auki. Selkä tuntui taas tosi hyvältä käsittelyn jälkeen, mutta autossa istuskelu sai sen taas vähän jumiin, mutta joka tapauksessa parempi se taas on.

Tiistaina kävin pyörällä töissä. Sen verran oli lunta, että piti ottaa maastopyörä alle, kun gravelissa on vielä sliksit alla. Töihin päin meni mukavasti, mutta kotimatkalla tuli rengasrikko ja piti soittaa kotoa kyytiä. Illalla poljin noin puolitoista tuntia sisätrainerilla kevyttä rullailua 137W keskitehoilla.

Keskiviikkona kävin rontgenissä kuvauttamassa selkääni, josko niistä kuvista näkyisi jotain. Magneettikuvia toivoin, mutta ehkä tämä on tyhjää parempi. Selkä on ollut sen verran hyvä, että kävin illalla kokeilemassa vähän juoksemista. 5 kilometrin lenkin juoksin rauhallisella vauhdilla, mutta ei se kauhean letkeää menoa ollut. Kipua ei sinänsä ollut, mutta joka asekeleella jotain tuntemuksia oli alaselässä ja meno oli tosi jäykän oloista. Taisi olla lenkki taas virhe, sillä tämän jälkeen selkä/pakara meni taas huonompaan kuntoon.

Torstaina kävin pyörällä töissä. Nyt olin vaihtanut graveliin nastarenkaat ja matka menikin jouhevammin kuin maastopyörällä. Illalla poljin vielä reilun tunnin verran trainerilla kevyttä rullailua 130W keskitehoilla.

Perjantaina kävin taas selkäfixaanalla. Tällä kertaa piti jo alkaa jumppailemaan, mutta koska selkä oli huonommassa jamassa keskiviikon juoksukokeilun jäljiltä, niin runtattiin se taas kuntoon. Ja hyvä se siitä lähtien on ollutkin. Illalla tuli Hertta-koira viihdyttämään meidän poikia viikonlopun ajaksi. Koiruuksia oli nyt siis kolmin kappalein.

Lauantaina tein valoisan ajan puuhommia. Illalla poljin trainerilla vähän vajaan puolentoista tunnin ajan. Tällä kertaa yritin ottaa jo vähän enemmän tehoja kehiin ja keskitehot olivatkin 153W. Asensin pyörään myös wattipolkimet ja ne antoivat keskitehoksi 173W.

Sunnuntaina jälleen koko valoisan aika pihalla kirveen kanssa heilumassa.

Viikko 46/2022 (14.-20.11.2022)

Talvi alkaa pikku hiljaa hiipimään jo Pirkanmaallekin. Kevyt valkoinen väri on tullut valaisemaan marraskuun harmautta. Pienessä pakkasessa ollaan myös menty loppuviikon ajan, joten lammikot ovat jäässä ja koirien tassut pysyy paremmin puhtaina.

Selkävaivojen kanssa ollaan painittu vielä tämäkin viikko. Tai ovatko ne nyt sitten selkävaivoja, mutta sinne vaivat kuitenkin oireilevat. Maanantaina kävin hakemassa Koskikeskuksen Pihlajalinnasta kortisonipiikin jonnekin pakaranseudulle. Toiveena oli, että jos vaivan syynä olisi ärhäkkä tulehdus, niin kortisoni hoitasi sen pois. Ainakaan mitään välitöntä vaikutusta ei piikillä ollut sillä alkuviikko meni vielä aika ajoin lattialla makoillessa, jotta säryt ja jomotukset helpottaisi istumisen jälkeen. Sain myös viikon tulehduskipulääkekuurin, jolla maksimoidaan kortisonin vaikutus.

Reenit jäivät arikipäivinä täysin väliin. Parina päivänä kävin päivällä tekemässä vähän aikaa klapeja, koska illat ovat niin pimeitä, ettei ilman lamppua siellä voi tehdä mitään – kävin kyllä tekemässä yhtenä ehtoona lamppu päässä klapeja. Kyykkäilyt yritin pitää minimissä, mutta eipä selkä siitäkään kauhean huonoa tykännyt, pääasia että jotain liikettä oli.

Perjantaina kävin ainoan kerran konttorilla ja silloin vain iltapäivällä muutaman tunnin verran. Silloinkin sain sellaisen jomotuksen kankkuun, että teki mieli mennä jonnekin makoilemaan, mutta pieni köpöttely auttoi asiaan. Töiden jälkeen kävin jälleen selkäfixaajalla. Siellä kurmuutettiin puolen tunnin ajan pakaranseutua ja alaselkää. Jotain käsittelyssä saatiin aikaiseksi, sillä tämän jälkeen selkä oli parempi kuin kertaakaan kolmeen viikkoon. Itse asiassa koko viikonloppu meni melko kivuttomasti, vaikka tein molempina päivinä aika monta tuntia puuhommia. Vaikka isompia kipuja ei ilmaantunutkaan, niin selkälihakset kyllä kipeytyivät ja kramppailivat. Uskaltauduin myös sisäpyöräilemään lauantaina puolentoista tunnin verran ja sunnuntaina tunnin verran. Polkeminen oli melko kevyttä, mutta eipä ollut ongelmiakaan. Toiveena oli, että olisin käynyt juoksemassa TeivoCupin osakilpailun – edes jollain tehoilla, mutta kun kokeilin aamulla vähän hölköttelyä, niin iskutus tuntui heti alaselkään ja hylkäsin cupittelun tältä kertaa.

Viikko 45/2022 (7.-13.11.2022)

Tämäkin viikko ollaan kärvistelty selkävaivojen kynsissä. Harjoituspäiväkirjaan ei tullut kuin maanantaille työmatkapyöräilyt ja myös jalkahieronta. Se olikin ainoa päivä kun olin koko päivän konttorilla. Parina muuna iltapäivänä kävin pikaisesti autolla konttorilla, mutta ne olivat vain pikavisiittejä. Johtuukohan aktiviteetien vänemenisestä, että selkä on mennyt viikon mittaan vain huonompaan suuntaan. Istuminen on ihan myrkkyä ja pidempi staattinen seisominenkin ei ole hyväksi, vaan alaselkää / kankkua alkaa polttamaan ihan vietävästi. Pääosin olen tehnyt töitä pystyasennossa koko kotikonttoriajan. Puolisen tuntia on pystynyt kerralla pystyasennossa työskentelemään sitten on pitänyt mennä joko lattialle tai sängylle makaamaan mahalleen muutamaksi minuutiksi, sitten helpottaa. Viikonloppuna tein paljon ulkohommia – klapeja ja muuta sellaista ja heti oli tuntemukset paljon paremmat kuin pääsi koko ajan vähän teputtamaan.

Tiistaina ja perjantaina kävin selkäfixaajalla. Hänen mielestään ongelma ei ole rangassa vaan nelikulmaisessa lannelihaksessa joka on varmaankin tulehtunut ärhäkkäästi. Syy siihen että se on nyt niin kivulias, on varmaankin pitkäaikaiset kireydet, maraton ja viimeinen niitti oli sulkapallo. Perimmäinen syy ongemiin on kuulemma keskivartalon lihasten epätasapaino. Toinen puoli on tosi vahva ja jumissa, toiselta puolelta puuttuvat lihakset. Tämä vetää lantion väärään asentoo ja aiheutta kipuja. Nyt pitäisi saada paikat ensin kivuttomiksi ja sitten aloittaa lihastasapainoa parantava voimaharjoittelu.

Viikko 44/2022 (31.10. – 6.11.2022)

Harmaa viikko oli harmaa myös treenaamisen puolesta. Treeneiksi ei voi oikein laskea muuta kuin keskiviikon ja torstain sisäpyöräily, joista kertyi yhteensä reilu 2,5 tuntia kevyehköä polkemista. Pyöräilyn aikana ei ole mitään kipuja tai särkyjä, mutta sen jälkeen on taas vähän entistä jäykempää. Pari kertaa tuli käytyä myös pyörällä töissä. Lauantaina vähän klapihommia.

Maanantaina kävin myös omalääkärillä rutisemassa nänän limakalvo-ongelmista. Ensimmäinen arvaus oli, että se olisi ruusufinniä ja sainkin siihen kevyen antibioottikuurin – seurataan tilannetta, että rauhottuuko vaiva sillä.

Pitkään tässä onkin kitkuteltu ja kärvistelty vaivojen kanssa. Sillä mentaliteetila on menty, että niin kauan reenataan kun paikat pysyvät ehjä, mutta tulikohan nyt jonkinnäköinen mitta täyteen ja nyt pitää siirtyä recovery modeen.

Viikko 43/2022 (24.-30.10.2022)

Alkuviikosta oli vielä edellisen viikon räkätaudin jälkimaininkeja, mutta olo ihan ok. Maanantaina olin kotikonttorilla, mutta iltapäivällä kävin Pirkkahallissa kasailemassa Energiamessujen demoa Valmetin osastolle. Reenit jätin kuitenkin vielä väliin.

Tiistaina uskaltaiuduin jo illalla sulkapalloneluriin. Pelit menivat ihan hyvin, eikä pelin aikana tullut mielestäni mitään vaurioita. Porukassa oli jälleen uusi varamies, mutta hyvin meni vaikka hän kaksaritausalainen olikin.

Keskiviikkona olikin sitten hakattu olo. Kolmen viikon sulkapallotauko taisi olla liian pitkä ja kaikki paikat tuntuivat kipeytyneen. Selkäkin vähän jumissa. Kävin kuitenkin pyörällä töissä ja illalla poljin sisätrainerilla puoli tuntia. Jotenkin oli veto poissa jaloista enkä jaksanut pidempää polkea. Tuokin aika tosi kevyttä.

Torstaina oli selkä vähän enemmän jumissa. Kävin kuitenkin aamupäivällä kokeilemassa juoksemista. Neljän kilsan lenkin juoksin, mutta sinäkin aikana piti pari kertaa pysähtyä kun selkä niin jumissa ja kipeä että joka askel sattui. Tuo juoksulenkki oli varmaankin virhe, sillä tämän jälkeen se on ollut krampissa koko ajan – kipeä ja särkee.

Perjantaina kävin kuitenkin pyörällä töissä. Pyöräilyssä selkä on ihan ok. Töissä tuli käytettyä jonkin verran sähköpöytää yläasennossa, kun tuntuu että istuminen jumittaa pahiten.

Lauantaina pidin reeneistä vapaata, mutta vähän puuhommia tuli tehtyä. Selkä ei tosin tykännyt hyvää, vaan oli jumissa, särki ja kipuili.

Sunnuntaiaamusta selkä oli hyvä, niin kuin aamuista yleensäkin – tuntuu tykkäävän makuuasennosta. Ajattelin käydä kokeilemassa juoksemista kun ei ollut krampissa, mutta 100m jälkeen totesin ettei ole mitään järkeä kun edellen tuntuu kipuilevan. Päivä kului kuitenkin pääosin metsähommissa. Vähän könyämistä se oli, kun selkälihakset koko ajan krampissa. Välillä piti huilata kannon nokassa ja välillä loikoilin havuilla. Eihän tuo nyt ihan järkevää ollut.

Viikko 42/2022 (17.-23.10.2022)

Edellisen viikonlopun rasitukset saivat kropan sen verran haavoittuvaan tilaan, että maanantaina iski tauti päällä. Räkätauti alkoi perinteiseen tapaan kurkkukivulla, sitten veti röörit tukkoon ja taisi olla vähän kuumettakin. Tätä keski pari päivää jonka jälkeen tuli ärsyttävä yskä ja nyt viikonloppuna on sitten vaan nuuskuteltu tautia pois.

Sinänsä hyvään väliin räkätauti tuli, kun kisakausi päättyi Kankaanpään maratoniin, niin nyt on hyvä ottaa vähän rauhallisemmin ja pitää ylimenokautta. Sitten voi taas alkaa reenaamaan tosissaan. Toisaalta tänä viikonloppuna oli kyllä suunnitelmissa juosta esi-TeivoCup ja sunnuntaina käydä Jämillä suunnistamassa, mutta ne jäivät nyt väliin.

Maanantaina kävin vielä töissä pyörällä, mutta loppuviikon olinkin sitten kotona ja tein vajaita työpäiviä. Viikonloppuna uskalsi mennä jo pihahommiin – vähän puuhommia ja haravointia, ja muuta pientä kevyttä.