Viikko 34/2018 (20. – 26.8.2018)

Jos viime viikko oli melko köyhä treenien osalta, niin tällä viikolla päästiin taas kunnon kilometrimääriin juoksun puolella, ja jokunen ihan laadukas treenikin tuli tehtyä. Sää alkaa pikkuhiljaa kääntymään syksyyn päin. Sateita ei nyt ihan kauheasti ole vieläkään tullut, mutta etenkin aamulämmöt alkavat olemaan jo jopa viileän tuntuisia. Iltapäiväksi mittari on sentään kohonnut vielä ihan mukaviin lukemiin.

Maanantaina palauteltiin vielä lauantain kisasta kipeytyneitä jalkoja. Etenkin reiden etuosat ja pohkeet olivat vielä melko kipeät. Työmatkapyöräilyt tuli tehtyä normaaliin tapaan ja illalla kerjättiin lisää kipeitä lihaksia, sillä tein pitkästä aikaa kotisalitreenin.

Tiistaina sitten tosiaan oli vatsalihakset ja yläkropan lihakset kipeinä. Onneksi jalat alkoivat hieman jo tokenemaan ja kävinkin tekemässä illalla vajaan 13 km juoksulenkin. Periaatteessa meni oli melko kevyen tuntuista, vaikka etureidet tuntuivat olevan vielä vähän jumissa. Se ei kuitenkaan menoa haitannut ja vauhti nousukin aina 4:23 min/km. Tosin reitti oli hieman normaalia tasaisempi. Työmatkapyöräilyt kuuluivat myös päivän ohjelmaan.

Keskiviikkona pyöräilin töihin, mutta takaisin tulin juosten. Vähän vajaa 16 km tuli mittariin kun Pyynikin kautta kipaisin kotiin. Rentoa hölköttelyä sen kummemmin mittarin sykkeitä tai vauhtia katsomatta.

Torstaina oli autolla töissä ja illalla tunnin kotisalitreeni. Perjantaina juoksin töihin päin Pyynikin kautta. Vauhti oli hieman keskiviikkoa kovampaa, mutta nousumetrejäkin oli vähemmän. Pyörällä iltapäivällä töistä kotiin.

Lauantaina aamupäivällä kävin tekemässä Lamminpään kentällä vetoja. Ohjelmassa oli 5 x 1000 m vedot muutaman minuutin palauttelulla. Ensimmäinen veto oli sellainen lämmittelyveto 3:47 vauhdilla. Se meni kevyesti ja viimeisellä satasella joutui vähän himmaamaan, ettei liian kovin menisi. Toinen oli 3:38 ja kolmas 3:29. Neljänteen 3:22 vauhtiin joutui jo ihan tosissaan puristamaan ja viidenteen 3:19 ajassa oli jo veren maku suussa. Etukäteen suunnittelemani 3:10 vauhti jäi siis valovuoden päähän, mutta se taisi kyllä olla muutenkin ylioptimistinen tavoite. Ennen ja jälkeen vetojen oli kolmisen kilometriä kevyttä hölköttelyä. Edellisen kerran oli tehnyt tonnin vetoja kolme vuotta aikaisemmin ja silloin viimeinen, kuudes veto oli mennyt 3:23 vauhdilla. Tällä kertaa sain jopa yhden pykälän koreammat sykkeet (182) kuin tuolloin viimeksi. Päivällä kävin tekemässä vielä Tuulin kanssa toiset viisi tonnin vedot, ihan vaan vetoapuna Tuulille.

Sunnuntaina aamulla oli vuorossa viikon pitkä PK-lenkki. Tällä kertaa suuntasin taas maaston puolelle ja kiersin Koukkujärven, Julkujärven ja Lamminpään majan kautta kotiin. Lopussa tein vielä pienen lisälenkin, jotta sain 30 km rikki. Ihan mukavasti jaksoi vaikka viimeisillä kilometreillä alkoi jalkapohjissa jo tuntumaan jonkin verran. Sää/kelit alkavat olla melko kohdillaan tällaisille lenkeille, sillä poutainen reilun kymmenen asteen lämpö on mitä nautinnollisin olosohde pitkälle lenkille. Toivottavasti syksy jatkuu tällaisena.

Tällä viikolla tottesin, että vasemman peukalovarpaan sivu ei ole enää kipeä (vaivannut keväästä asti). En osaa sanoa missä vaiheessa se on tullut kuntoon, mutta hyvä kun on taas kunnossa. Toisaalta vaiva on tainnun vaan siirtyä hieman, sillä nyt saman jalan jalkopohja on melko kipeä. Eipä se juurikaan juoksua haittaa, mutta ihan terve se ei ole.

Viikko 32/2018 (6. – 12.8.2018)

Alkuviikosta ilman lämpötilat tippuivat dramaattisesti, ainakin viime viikkoihin verrattuna. Nyt taidetaan olla niissä normaaleissa lämmöissä. Alkuviikosta aamulämmöt olivat vai vähän päälle kymmentä astetta, ja keli tuntuikin jopa kolealta. Loppuviikosta päästiin taas vähän korkeampiin lukemiin.

Työmatkapyöräilyä tuli harrastettua tälläkin viikolla joka päivä. Tosin tiistaina juoksin töistä kotiin ja keskiviikkoaamuna juoksin töihin päin. Tiistaina juoksin Tahmelan kautta, joten mäkeä kertyi taas hieman enemmän. Sain onneksi pidettyä vauhdin ja sykkeet kurissa, joten juoksu meni ihan kevyesti. Eikä lämpöäkään ollut kuin hieman päälle kaksikymmentä astetta. Keskiviikkoaamuna juoksin Pirkkalan kautta, joten nousumetrejä ei kauheasti kertynyt. Keskivauhti nousikin hieman alle neljän ja puolen. Pitkästä aikaa sai laittaa jopa pitkähihaisen paidan päälle kun mittari näytti vain 11 astetta ja kotona jopa alle kymmenen.

Maanantaina tuli avattua myös sulkapallokausi. Kun pelimuoto oli vielä kaksinpeliä ja vastassa kova pelimies, niin hiki lensi ja tiukkaa vääntöä oli koko tunnin ajan. Kahden kuukauden pelitauko teki myös sen, että seuraavana päivä olo oli melko hakattu ja pakarat olivat vielä loppuviikostakin kipeät. Parin ensimmäisen hapuilevan erän jälkeen peli alkoi taas sujumaan, joten syyskauden pelejä innolla odottelen.

Torstaina päästiin taas reippaasti hellelämpöihin. Tarkoitus oli pitää lepopäivä, mutta kävin kuitenkin illalla tekemässä lyhyen ja suht rauhallisen juoksulenkin. Virelän ja Tesoman lammen kautta tuli iltaköpöttely tehtyä.

Perjantaiaamulla pyöräilin Säijän ja Lempäälän kautta töihin, 50 km / 105 min. Mukava tyyni keli oli ja lämpöäkin oli taas viitisentoista astetta, joten lyhkäsillä tarkeni vielä hyvin polkea. Hieman alkaa kyllä olemaan jo syksyn tulon tuntua ilmassa.

Lauantaiaamuna kävimme Tuulin kanssa Lamminpään kentällä tekemässä kovan treenin. Tarkoitukseni oli juosta kova kymppi, mutta matka lyheni 7 kilometriin. Yksin juostessa ei ilmeisestikkään ollut riittävästi motivaatiota laittaa itseään oksennuskuntoon. Aloitin juoksemaan 90 sekunnin kierroksia ja ensimmäinen viisi kilometriä menikin vielä ihan mukavasti. Kuudennella kilometrillä vauhti tippui jonkin verran ja erittäin tuulinen kelikin alkoi häiritsemään juoksemista. Päätin kuitenkin vielä rypistää seitsemännen kilometrin ja lopettaa siihen. Keskivauhti oli 3:45, eli sama kuin keväällä, mutta silloin meni koko kymppi. Illalla tein vielä reilun 7 km:n rauhallisen saunalenkin.

Sunnuntaina heti aamusta lähdin tekemään viikon pitkää juoksulenkkiä. Lämpöä oli mukavat 13 astetta eikä tuultakaan ollut häiritsevästi. Sateen uhka oli, mutta vettä alkoi pikkuisen tipputtamaan vasta ihan loppumatkasta. Juoksin Tohlopin ja Epilän kautta Hiedanrantaa, josta jatkoin rantoja pitkin Siivikkalaan. Sieltä sitten Teivoon ja kotiin. Matkaa kertyi hieman päälle 27 km. Sain pidettyä hyvin sykkeet ja vauhdin kurissa. Vauhti oli napsun alle viittä ja keskisyke 125. Etenkin se oli positiivista, että vaikka jossain kohdissa syke nousikin yli 130, niin tasaisella se putosi äkkiä lähemmäs 120.

Viikolle kertyi hieman pääle 80 km juoksua, joten pitkästä aikaa pääsin taas ihan hyvälle tasoille kilometrimäärissä. Pidemmät pyöräilyt jäivät näin työviikolla taas tekemättä, mutta jos noita aamu-50:ä saisi edelleen silloin tällöin tehtyä.

Pari viimeistä viikkoa on ollut edelleen poikkeuksellisen lämmintä. Kolmenkymmenen asteen raja on rikkoutunut useana päivänä ja paria viimeistä päivää lukuun ottamatta hellerajan päälle on päästy joka päivä. Tämä on tarkoittanut edelleen sitä, että lenkit on pitänyt tehdä aamulla, mitä aikaisemmin, sitä parempi.

Edellinen viikko oli kokonainen työviikko, vaikka maanantai olikin hieman lyhyempi. Pyöräilin aamulla mökiltä suoraan töihin. Liikkeelle lähdin kuuden jälkeen. Ensimmäinen puolitoista tuntia sää oli niin sumuinen, että välillä vähän arvelutti, näkevätkö edes autoilijat minua tien reunasta, mutta onneksi liikenne oli melko rauhallista vielä tuohon aikaan. Sumuisesta säästä huolimatta lämpö oli ihan sopiva ja vasta Vesilahden jälkeen, kun ilma alkoi vähän selkeämään ja aurinkokin näyttäytyi, niin lämpö nousi lähemmäs kahtakymmentä. Matkaa kertyi 90 km ja aikaa kului 3:08 h.

Tiistaiaamusta ennen töihin lähtöä tein 13 km juoksulenkin. Muuten ihan peruslenkki 4:30 vauhdilla, mutta neljän kilsan jälkeen täytyi pitää tyhjennyspysähdys ABC:llä. Juoksun lisäksi tiistaille tuli työmatkapyöräilyä.

Keskiviikkoaamulla pyöräilin töihin Säijän ja Lempäälän kautta, 50 km / 1:44 h. Lämpöä oli vähän alle kaksikymmentä astetta eikä tuulikaan haitannut, joten vallan mainio aamupyöräilysää. Yleensä en ole tehnyt Säijän kiertoa tällä pätkällä, mutta tällä kertaa otin tämän kolmen kilometrin lisälenkin ohjelmaan. Eipä se juurikaan vaikuttanut työpaikan “laskeutumisaikaani”.

Torstaiaamulla oli taas ohjelmassa juoksulenkki. Tällä 13 km lenkillä juoksin 10:nnen kilometrin hieman päälle 3:30 vauhdilla. Ihan OK juoksu sujui, vaikka lämpöä oli jo melkein kaksikymmentä astetta. Tuohon aikaan aamusta ei onneksi vielä aurinko porota. Työmatkapyöräilyt oli myös tällä päivällä ohjelmassa.

Perjantaina aamulla oli myös ohjelmassa juoksua, 12 km. Hieman rauhallisemmin tuli tänä aamuna mentyä, sillä juoksu tuntui vähän väsyneeltä, vaikka lenkin piti olla palauttava lenkki. Tältäkään päivältä ei työmatkapyöräilyt jääneet välistä.

Lauantaina oli vuorossa viikon pitkä juoksulenkki. Tarkoitus oli juosta PK-lenkki rauhallisesti ja alhaisilla sykkeillä. Toinen näistä toteutuikin, eli vauhti oli rauhallista, mutta alhaisiin sykkeisiin en kyennyt. Vaikka lähdin liikkeelle jo klo 7, niin lämpöä oli päälle 20 astetta ja aurinko porotti täydeltä terältä. Tein kuitenkin ns. maastolenkin, joten pääosin pääsi juoksemaan varjossa. Lähdin kiertämään normaalista poiketen Koukun lenkkiä myötäpäivään. Eli kotoa ensin Koukkujärvelle ja sieltä Julkujärven kautta pikku-Ahvenistolle ja sieltä Lamminpään harjun kautta kotiin. Juoksin reitin tällä kertaa näin päin, jotta mahdollisen “lämpö-sippauksen” sattuessa reittiä pystyi helpommin lyhetämään kun juoksi näin päin. Sippausta ei onneksi tullut, vaan pääsin koko 27 km:n reissun hyvin läpi. Aikaa tosin kului 2:20, mutta mäkinen maasto ja lämpö hillitsivät vähän menohaluja.

Sunnuntaina lähdin yhdeksän aikoihin polkemaan kohti mökkiä. Tällä kertaa otin hieman pidemmän reitinvalinnan. Reitti kulki Hämeenkyrön Herttualan kautta Häijääseen, sieltä Karkkuun ja Sastamalaan, josta sitten suoraan Punkalaitumelle ja Vehkajärvelle. Alkuun pääsi polkemaan mukavasti myötätuulessa ja aurinkokin vähän paisteli. Häijääseen tultaessa aurinko oli mennyt pilveen ja tuuli oli kääntynyt vähän vastaiseksi. Sastamalan jälkeen alkoi sitten satamaan ja sadekuuroja tuli aina Punkalaitumelle asti, ja tuulikin oli kääntynyt vieläkin enemmän vastaiseksi. Punkalaitumen keskustan liikenneympyrässä matkaa oli kertynyt tasan 100 km. Loput neljätoista kilometriä menikin sitten lämpenevässä säässä ja aurinkokin alkoi taas paistelemaan. Ihan mukava reitti ja tien päällystekin oli pääosin hyvässä kunnossa. Aikaa kului tasan neljä tuntia (tai 7 sek. päälle), eli keskari oli asfalttiosuudella jotakuinkin 29 km/h.

Tämä viikko onkin ollut sitten kesän viimeinen lomaviikko (syksyllä on sitten vielä yksi). Se alkoi mökkeilemällä, sillä meillä oli järjestettävänä tiistaina Punkalaitumen Porttikalliolla iltarastit. Maanantaina veimme osan rasteista metsään ja tiistaiaamusta loput. Tiistai-iltana haimme osan rasteista jo pois metsästä ja loput keskiviikkoaamusta. Keskiviikkona tuli käytyä myös mustikoilla.

Mökillä tuli kyllä hieman lenkkeiltyäkin, vaikka maanantai olikin lepopäivä. Mutta tiistaina tuli tehtyä 15,5 km juoksulenkki. Kiersin Vehkajärven myötäpäivään Tourun torppien ja Jalasjoen kautta. Pääsin matkaan vasta kahdeksan jälkeen, joten lämpöä oli jo yli kaksikymmentä astetta ja aurinko porotti. Onneksi aukeita pelto-osuuksia, ei ollut ihan hirveän paljon. Aurinkorasva oli kuitenkin ihan tarpeellinen varustus.

Keskiviikkona aamulla juoksin lyhyen 9 km:n lenkin. Reilu kolme ensimmäistä kilometriä meni suht rauhallisesti, mutta loppumatkan otin vähän reippaampaa ja kilometriajat olivat 4:10 kieppeillä, vähän allekin. Hikistä oli ja ilman paitaa sai (ja kehtasi) juosta koko matkan.

Illalla pyöräilin mökiltä kotiin. Lähdin polkemaan klo 19 jälkeen ja saavuin kotiin 22:45. Oli tosi komea ilta pyöräillä, sillä sateenuhkaa ei ollut ja sää oli tyyni. Lämpöäkin oli sopivasti, lähtiessä 28 asteen tienoilla ja kotona illan jo hämärtyessä parinkymmenen asteen paikkeilla. Auringon lasku oli hieno ja kaikin puolin muutenkin meno tuntui maittavan ja olo oli tosi energinen. Keskivauhti asfalttiosuudella oli 29.5 km/h ja matkaa kertyi hieman päälle 100 km kun kiersin vielä Säijän ja Nokian keskustan kautta.

Torstaiaamuna juoksulenkille lähtö venähti kymmeneen ja lämmöt olivatkin päässeet jo nousemaan hellelukemiin. Tein tunnin lenkin Lamminpään harjulla, jossa pystyi juoksemaan melko hyvin varjon puolella. Keskiviikkoillan pyöräily kuitenkin painoi melko pahasti jaloissa. Tästäkin huolimatta keskari tippui alle neljän ja puolen, mutta melko raskas reissu tuo oli.

Lomaviikosta huolimatta päätin mennä perjantaina kuitenkin töihin, koska minulla oli silloin varattu työpaikalla tunnin hieronta-aika. Aamulla ennen työmatkapyöräilyä kävin kuitenkin tekemässä vajaan tunnin juoksulenkin. Sain pidettyä lenkin vauhdin suht rauhallisena ja sykkeetkin pysyivät melko hyvin kurissa. Lenkki toimi hyvin palauttavana harjoituksena.

Lauantaina kävin aamupäivällä tekemässä 30 km:n / 100 min maastopyörälenkin Julkujärvi – Koukkujärvi -maastossa. Lämpö oli sopiva 20 astetta metsäpyöräilylle. Iltapäivällä kävimme MaSa:n kanssa tekemässä rauhallisen 7,5 km:n saunalenkin. Sykkeen pysyivät hyvin kurissa, vaikka lämpö oli melkein hellelukemissa ja matkan aikana tuli hölötettyä.

Sunnuntaina päivällä kävin tekemässä “rangaistuslenkin” edellisillan Popedan keikan kunniaksi. Pyöräilin Säijän 60 km:n lenkin. Rauhallisesti tuli mentyä, sillä jalat olivat melko väsyneen tuntuiset. Sadettakin tuli pariin otteeseen niskaan, mutta alle kahden kymmenen asteen lämmöistä huolimatta ei kylmä tullut.