Viime viikolla tuli sitten avattua juoksukausi. 500 m hölkkää toppa-asussa 20 asteen pakkasessa oli ensimmäinen tossujen ulkoilutus sitten kantapääleikkauksen. Kai se juoksua oli, sillä kävelyn määritelmähän on, että liikutaan jalan siten että ainakin toinen jalka on koko ajan kontaktissa maahan ja tuo ei osaltani toteutunut. Vauhti kylläkin oli kävelyyn verrattavissa.

Kivutontakaan ei tuo hölkkä missään määrin ollut, mutta ei nyt ihan hammasta purrenkaan tarvinnut mennä. Jumppa, venyttely ja excentriset harjoitteet ovat jalalle jatkuneet, joten toivotaan, että niistä on edes jotain apua toipumiseen. Myös sisäpyöräily ja kotisalilla rehkiminen on jatkunut.

Talvikin tuntuisi nyt vihdoin ja viimein tekevän tuloaan. Pakkasta ainakin on ollut ihan riittämiin ja nyt näyttäisi luntakin tulevan. Toivottavasti siis hiihtokausi pääsee pian alkamaan.