Kirjotetaan nyt sitten vaikka blogia kun talvilomalla ollaan ja aikaa on, sillä ulkona on vielä sen verran paljon päälle 20 astetta pakkasta ettei hiihtämään tai puita kaatamaan tarkene mennä. Mutta jos viimepäivien merkit pitävät paikkansa, niin tunnin parin päästä lämpötila näyttää enää n.16 pakkasastetta ja sitten voikin alkaa jo pukemaan hiihtovarusteita.

Viime viikko oli hiihdon osalta suhteellisen huono, sillä ladulle pääsi vain kaksi kertaa. Työpäivän jälkeiset lämpötilat olivat aina lähempänä 20 kuin 15 pakkasastetta joten sukset saivat jäädä suosiolla varastoon. Keskiviikko oli ainut päivä viikolla jolloin tuli ladulla käytyä, mutta muuten piti tyytyä matolla juoksemiseen ja salilla käyntiin. Torstaina tuli juostua Pirkkahallissa cooperin testi. Vetoapuakin oli tarjolla, mutta se osottautui muutaman kierroksen jälkeen liian kovaksi ja tyydyin omaan vauhtiini. 12 minuutin rypistyksen, ja kierrosten laskun jälkeen päädyin 3480 m mittaan joka oli oma uusi ennätykseni, ja parani 15 m:llä viime syksystä. Toisaalta kello näytti paria sekunttia yli 12 minuutin joten en ole nyt ihan varma juoksinko yliaikaa vai pysäytinkö kellon vaan myöhässä. Parissa sekunnissa pääsee juuri tuon ennätyksen verran, joten jos yliaikaa tuli mentyä, niin samoissa lukemissa pyöritään kuin syksylläkin. Tulos oli kuitenkin lupauksia antava sillä tällaisessa juoksukunnossa en aikaisempina talvina ole ollut.

Talvilomahiihdot alkoivat oikeastaan vasta sunnuntaina, sillä lauantaina kävin vielä tekemässä matolla 19 km pk2/vk1 treenin. Aikaa kului tuohon juoksuun vähän alle 80 min. Sunnuntaina tein 40 km, maanantaina 48 km ja tiistaina taas 40 km hiihtolenkin. Sunnuntaina sateli vähäsen lunta joten uusi lumi 15 asteen pakkasen kanssa ei ollut järin l(u/o)istava yhdistelmä. Maanantaina sain tyypata RiLe:n kaverilta kokeiluun saadut vanhat Atomicin kilpasukset. Nämä testisukeset olivat kyllä kertaluokkaa luistavammat kuin mitä omat sukset edellispäivänä oli. Voi olla, että kelikin oli liukkaampi, mutta kyllä huomaa, että “kilpasuksi” aina tavalliset lankut hakkaa mennen tullen. Tiistaina omat vanhat Fischerit jäivät taas varastoon ja alle laitoin liukkaammat pelit.

Sama tahti pitäisi tämä viikko hiihdossa jatkua. Tänään olisi tarkoitus tehdä viiskymppinen lenkki, mikäli vaan lämpötila nousisi ennen puoltapäivää. Sitten olisi 1100 km tälle talvelle rikottu. Toivottavasti Pirkkaan mennessä säät vähän lämpenevät ja aamupakkaset olisivat edes 10-15 pakkasasteen välillä – siinä vielä selviäisi vähän kevyemmällä pukeutumisella.

Äääh… vieläkin -21… ei siis vieläkään pääse ulos.

Eipä ole viime viikkoina tapahtunut mitään kummallista, joten on jäänyt kirjoittelutkin vähille. Samaa rataa on menty viimeiset kolme viikkoa, 3-4 kertaa viikossa juoksua aamulla matolla ja 4-5 kertaa viikkoon hiihtoa illalla. Välillä kulkee välillä ei, välillä luistaa välillä ei.

Hiihtokeleissä ei ole ollut kyllä mitään moittimista ja ladutkin on pidetty todella hyvässä kunnossa. Paitsi nyt viime päivät pakkanen on paukkunut vähän turhan kireänä ja tänään hiihto jäikin vallan väliin. Ja alkavakin viikko näyttää hieman huonolta pakkasten suhteen. Mutta pitäkööt nyt pakkaset pois, niin sitten ensiviikon jälkeen voi lautua, kun aloitan talviloman. Pirkan hiihtoa ja kevättä odotellessa.