Taas parempia tuntimääriä

Viikko 1/2023 (2.-8.1.2023)

Kelit ovat jatkuneet talvisina. Tämä viikko ollaan oltu koko ajan pakkasella ja lisää luntakin ollaan jonkin verran saatu. Uutta lunta tarvittaisiinkin, sillä uudenvuoden vaihteen plussat vei laduilta sen verran lumikerrosta, että paikoin latukone kuopaisee maata myöden. Viikonlopuksi oli myös luvattu kovia pakkasia, mutta niiltä onneksi vältyttiin ja pyörittiin siinä 10 pakkasasteen molemmin puolin.

Selkä on ollut koko viikon melko hyvässä kunnossa. Tosin sunnuntain hiihdossa pientä väsymyksen tunnetta selässä oli, mutta takana olikin tuntimäärällisesti kovin viikko sitten elokuun lopun. Sulkapallosta yritetään vielä pitää taukoa niin pitkään kuin vain varamiestä itselleni löytyy.

Maanantaina kävin pyörällä konttorilla. Pikku pakkasta oli ja vähän jäistäkin (etenkin kotitie), mutta maastopyörän nastarenkaasta löytyi pitoa. Illalla kävin Peetun kanssa juoksemassa Nokian paloaseman lenkin pienellä lisälenkillä höystettynä. Rauhallisesti mentiin ja 15.1 km:n lenkkiin meni aikaa vähän vajaat puolitoista tuntia, keskari oli 5:46 min/km ja keskisyke sopivan alhainen 117 bpm. Juoksin nastarilla kun etenkin kotitie oli jäinen, mutta muuten olisi kyllä varmaankin pärjännyt kesätossullakin.

Tiistaina olin kotikonttorilla, ja töiden jälkeen kävin selkäfixarilla puolen tunnin jumpassa. Muuten päivä oli lepoa, lumihommatkin jätin tekemättä kun ajattelin että poljetaan uusi lumi jääkerroksen päälle.

Keskiviikkona taas pyörällä toimistolla. Tiistaina sataneita lumia ei oltu aamulla vielä ajettu kovinkaan hyvin pois pyöräteiltä. Pakkasta oli aamulla kolmisen astetta, mutta päivän myötä se oli kiristynyt 7 asteeseen. Kotiin päin tullessa pyörätiet olivat jo hyvin auratut – paitsi kotitie, jonka kävin sitten kuitenkin ajamassa puhtaaksi kun lunta oli tullut sen verran paljon, ettei se kovettunutkaan jään päälle. Sillä välin kun A suli tallissa, poljin trainerilla harjoituksen mukaisen, reilun tunnin polkaisun Zwiftissä. Keskitehot olivat 160W.

Torstaina olin kotikonttorilla. Töiden jälkeen kävin juoksemassa 11 km:n lenkin. Tällä kertaa yritin ottaa vähän enemmän tehoja irti juoksussakin. Vauhti olikin 4:41 min/km, joka oli ihan ok lumisella alustalla kesäkengällä juostulla lenkillä, pakkastakin oli 9 astetta. Sykkeet olivat kyllä melko korkealla, keskarin ollessa 140 bpm. Mutta tämä oli tehollisesti kovin juoksulenkki pitkään aikaan.

Perjantaina oli loppiainen ja näin ollen vapaapäivä. Lähdin aamupäiväällä tekemään kauden ensimmäistä pertsan hiihtoa. Pakkasta oli 9 astetta ja ladut ihan hyvässä kunnossa. Kiersin jälleen Topin lenkin ja alkuun sekä päätteeksi Virelässä käynti. 35.6 km:n lenkkiin kului aikaa 2:50. Luisto oli ihan mukava, mutta pidon kanssa pientä haastetta – noilla pakkasasteilla olisi kuvitellut että toisin päin.

Lauantaina aamupäivällä poljin sisätrainerilla 80 minuutin treenin 192W keskitehoilla. Reittinä oli Alpe de Zwift, eli reilun 10 kilometrin nousupätkä, jossa nousumetrejä oli reilun tonnin verran. Tunnin verran nousuprosentti pyöri 10 paikkeilla. Yllättävän hyvin jaksoi vääntää. Illalla kävin vielä juoksemassa 14 kilometrin lenkin Kolmenkulmantien ja Teivon kautta. Nastarit laitoin varmuuden vuoksi jalkaan. Pakkasta oli 9 astetta, alusta luminen ja kaakosta puhalteli navakasti. Koska juoksin lenkin myötäpäivään, niin vastatuuli tuli Ylöjärven keskustan ja Teivon suoralla ja tuolloin meno olikin melko hyytävää. Aikaa kului 1:12 eli keskari oli 5:08, keskisykkeen ollessa 128 bpm. Muuten meni rennosti, mutta loppukilometreillä alkoi lonkankoukistajat jumittelemaan.

Sunnuntaiaamusta lähdin heti aamupuuron jälkeen ladulle, kun päivälle oli luvattu lumipyryä. Pakkasta oli 8 astetta ja vapaalla tyylillä menin. Hiihdin perinteisen Topin lenkin Virelän lisälenkeillä sekä kävin vielä Antilan pellolla piipahtamassa. Matkaa kertyi 38 kilometriä ja aikaa kului 2:46. Hiihtokauden ensimmäinen satanen tuli täyteen. Meno oli kyllä vähän väsyneen oloista ja kun jo puolessa välissä alkoi sitten tulemaan lunta ja vastatuultakin oli enemmän, niin meno hyytyi vähän. Ojentajat ovat vielä tässä kohtaa hiihtokautta melko heikossa kunnossa, ja loppukilometreillä vasen ojentaja alkoikin vähän kramppailemaan. Illalla tuli tehtyä vielä puolen tunnin kotisalitreeni.

Vuosikatsaus 2022

Niin kuin yleensäkin oikeassa elämässä, asiat eivät aina mene niin kuin etukäteen suunnittelee tai toivoo. Tänä vuonna kuitenkin suunnitelmat ja toiveet kariutuivat melko monelta maailmanlaajuisesti. Pettymyksiä ja haasteita on ollut niin henkilökohtaisesti, perheen sisällä, suvussa, Suomessa ja koko maailmassa. Omat haastet ovat toki olleet aika vähäpätöisiä maailmantilanteeseen verrattuna, mutta niinhän se menee, että omat haasteet ovat lähimpänä itseään, ja tuntuu ja sattuu siten eniten, vaikka eivät olisi mitenkään vertailukelpoisia muiden ongelmiin.

Alkuvuodesta korona sai vielä suurimman huomion uutisoinnissa ja ihmisten huolissa, mutta pikku hiljaa helmikuun loppupuolella uutisointi siirtyi Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Tätä myöden Suomessakin alettiin miettimään asioita ja arvoja uudelleen. Sähkön korkea hinta on ollut oikeastaan onneksi ainoa merkittävä asia, joka on konkretisoinut sodan haitat meillä Suomessa.

Omat ongelmat alkoivat (tai jatkuivat) jo alkuvuodesta. Selkäjumit vaivasivat ensimmäistä kertaa tammi-helmikuussa ja jatkuivat jossain määrin pidemmällekin. Olkapääongelmat haittasivat vähän uintia ja enemmän sulkapalloa. Heinäkuussa oli pariin otteeseen selkäongelmia, mutta niiden akuutit vaiheet eivät kestäneet pitkään. Heinäkuun lopussa oli myös viikon flunssajakso (koronatestit eivät olleet positiivisia). Syksyn Mynchenin pidennetystä viikonlopusta sain kantapääni niin kipeäksi, että se haittasi jonkin aikaa menoa. Loppusyksystä oli toinen flunssaviikko, ja heti sen perään selkä meni taas jumiin ja tällä kertaa sen verran pahaan, että siitä toipumiseen meni yli pari kuukautta.

Vuoden viimeistä neljännestä lukuunottamatta treenaamaan pääsi ihan mukavasti. Edellisenä syksynä MO alkoi tekemään minulle harjoitusohjelmaa ja sen seuraaminen jatkui heinäkuun loppuun asti. Tämän jälkeen siirryin taas omatoimiseen harjoitteluun. Talvi- ja kevätkausi tuli käytyä aktiivisesti kaksi kertaa viikossa ManyOnen yhteistreeneissä, mutta kesäksi jättäydyin niistä pois, enkä syksylläkään liittynyt enää porukkaan mukaan.

Salitreenien osalta vuosi oli melko vaisu. Valkku ei ollut sisällyttänyt paljoakaan salitreenejä ohjelmaan ja nekin vähät olivat lyhyitä 20-30 minuutin harjoituksia. Syksyllä tuli hieman enemmän aktivoitua voimatreenienkin suhteen, mutta ei silloinkaan mitenkään isoissa määrin. Ihan loppuvuonna oli jokusia puolen tunnin treenejä selkäjumpparin kanssa. Yhteensä salikertoja kertyi vain 21 kpl ja niihinkin kului aikaa vain 12 tuntia. Edellisenä vuonna määrät olivat yli tuplat enemmän.

Sulkapallovuosi oli myös rikkonainen. Kevätkaudella kävin 13 kertaa pelaamassa neluria puolentoista tunnin ajan. Välillä oli jokusen viikon taukoja, kun joskus ei saatu porukkaa kasaan ja joskus minulla oli olkapää- tai selkävaivoja. Pelit jatkuivat kuitenkin Juhannusviikolle asti, koska jouduimme siirtämään jo maksettuja vuoroja vakiovuorosta eteenpäin. Syyskaudella en ehtinyt pelaamaan kuin viitenä kertana ennen kuin selkävaivat lopetti pelit kokonaan. Yhteensä kertoja siis 18 kpl ja niihin kului aikaa n.27 tuntia. Kymmenisen tuntia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Uinnin osalta vuosi oli kaksijakoinen. Tammikuussa koronasulku piti vielä uimahallit kiinni, mutta helmikuussa pääsi jo ihan normaalisti uimaan. Pääosin kävin uimassa MO:n yhteistreeneissä, mutta ohjelmassa oli myös muita uinteja. Talvella ja alkukeväästä tuntui että uintini oli mennyt eteenpäin ja testiuinneissa vauhdit tuntuivat ihan hyviltä. Kevään edetessä kehitys pysähtyi ja tuntui että tuli takapakkiakin. Kesän avovesiuinnit eivät kauheasti innostaneet kun tuntui ettei avovesiuinti sujunut laisinkaan. Vielä kun Turun puolimatkan triathlon jäi väliin sairastumisen vuoksi, niin into lopahti kokonaan. Vuoden viimeinen uinti tuli tehtyä heinäkuun loppupuolella. Uintikertoja kertyi 45 kpl ja niihin kului aikaa 41,5 tuntia. Näistä avovedessä 9 kertaa / 5,5h. Edelliseen vuoteen määrissä ei ollut kauheasti tiputusta, mulla vuonna -21 uimahallit olivat aika paljon kiinni kevätkaudella koronasulun vuoksi.

Trithlonin osalta päätavoite oli heinäkuun lopulla kisattava Challenge Turku puolimatka ja valmennusapu tähtäsi siihen. Sairastumiseni vuoksi tuo kisa jäi kuitenkin väliin ja kesän ainoaksi kisaksi jäi Juhannuksen perusmatkan lähtö Vuokatissa. Duathlonin puolella kävin Tikkakoskella kisaamassa SM-matkan, jossa sijoitun ikäsarjassani hopealle.

Suunnistuskerrat jäivät tänäkin vuonna vähiin. Yksillä iltarasteilla kävin sekä Mynämäellä Jukolassa juoksemassa ankkuriosuuden.

Hiihdon osalta olosuhteet olivat kunnossa. Talvi oli luminen, vaikka lämpötilat sahasivatkin edestakaisin. Välillä tuli vettä ja välillä lunta taivaan täydeltä. Tuulin takareiden repeäminen Pirkan hiihdossa aiheutti sen, että pohjoisen reissu jäi väliin, joten kaikki 1000 hiihtokilometriä tuli kotiladuilta. Hiihtokausi alkoi loppiaisena ja päättyi huhtikuun alkupäiville. Hiihtokertoja kertyi 28 kpl ja aikaa tuli ladulla kulutettu 77 tunnin ajan. Eli keskimäärin yhden hiihtolenkin mitaksi tuli n.36,5 kilometriä. Luistelutyylillä menin 10 kertaa ja niistä kertyi n. kolmannes koko hiihtomäärästä. Uutta hiihtokalusto tuli hankittua sen verran, että ostin uudet Peltosen skinit ja perinteisen sukset. Myös uuden perinteisen monot ostin samalla kertaa.

Pyöräilymäärät olivat lähes edellisvuoden tasolla. Yhteensä ulkopolkemista kertyi n.7300 kilometriä ja 284 tuntia. Tästä oli työmatkapyöräilyä 3200 km, mutta työmatka saattoi välillä venähtää pidemmäksi eikä ollut aina se perinteinen 17 km suuntaansa. Etenkin Ylläksen viikko oli pyöräilyvoittoinen. Tuolle viikolle kertyi yli 500 pyöräilykilometriä. Tuo viikko oli kova helleviikko eikä silloin oikein jaksanut muuta kuin pyöräillä. Lomakaudella tuli mökillä pyöräiltyä paljon, muuten lenkit olivat pääosin Säijän ja Sasin lenkkejä. Mukavia yksisuuntaisia pyöräilyjä oli mm. Porista Alastarolle, Hämeenlinnasta kotiin, Kokkollasta Vaasaan ja Vaasasta Kristiinankaupunkiin. Toukokuun alusta Syyskuun loppupuolelle kestäneen kilometrikisan aikana tuli poljettu 5500 km. Pyöräilyt tuli poljettua pääosin gravelilla, sillä maantiepyörä oli runkovaurion vuoksi Rosella huolettavana koko kesän ja alkukesää lukuunottamatta ko. pyörä oli pois käytöstä. Yli 100 kilometrin polkaisuja oli 19 kpl joista pisin oli tasan 200 km.

Sisäpyöräilystä oli taukoa toukokuun alusta syyskuun loppuun. 70 sisäpyöräilykertaan tuli käytettyä aikaa n.100 tuntia. Osa sisäpyöräilyistä oli ohjelman mukaisia treenejä ja osa oli vapaa polkemista – etenkin syyskauden polkemiset, jolloin valminnusohjelmaa ei enää ollut

Päälajistani Juoksusta ei myöskään jäänyt paljon kerrottavaa. Jonkin verran tuli kisailtuakin, mutta tuloksellisesti tai aikojen suhteen ei mitään ihmeellistä kerrottavaa. Talvella kävin kolme kertaa TeivoCupeissa juoksemassa 5 km lenkin. Keväällä oli vajaan 7 km:n Savihölkkä sekä Helsingissä puolimaraton, jossa juoksin 1:23 -alkuisen ajan ja tämä oli varmaan tämän kauden paras suoritus. Heinäkuussa kävin Orihölkässä juoksemassa vajaan 8 kilometrin kisan. Syksyn kisoina oli Turun Ruisrääkki eli puolimaran sekä Tampereen Puolimaraton. Kisakauden päätti Kankaanpään Maraton, jossa juoksin 3:07 -alkuisen ajan. Juoksukilometrejä kertyi yhteensä 1670 joihin kului aikaa 141 tuntia. Kertoja oli 128 kpl, eli keskimatkaksi muodostui n.13 kilometriä. Juoksumäärätkin olivat noin 10% edellisvuotta alempana. Kalustoa juoksuun tuli uuden Polar Pacer Pro:n muodossa.

Yhteensä koko vuonna kertyi harjoituspäiväkirjaan hieman vajaat 700 tuntia. Tämä on ihan hyvä määrä ottaen huomioon, että vuoden viimeinen neljännes oli erittäin huono. Ensimmäisellä neljänneksellä tunteja kertyi 219, toisella 210, kolmannella 169 ja viimeisellä 97 tuntia. Eli viime vuoden 810 tuntiin jäi matkaa, mutta aika lähellä oltaisiin oltu, jos loppu vuosi olisi mennyt suunnitelmien mukaisesti.

Uudenvuoden satku

Viikko 52/2022 (26.12.2022 – 1.1.2023)

Eipä osaa säiden haltija päättää millaista keliä pitää. Tällä viikolla ollaan vuorostaan siirrytty pakkasista plussan puolelle, vesisateisiin ja jääkeleihin.

Maanantai, Tapaninpäivä, tuli otettua kevyesti koiralenkkien parissa ja vielä Alastaron maisemissa.

Tiistaiaamuna oli tullut Alastarolle vajaan sentin verran uutta lunta. Kävin juoksemassa alkuun Alastaron kujilla ja sitten kävin kääntymässä Ryötillä ja sitten takaisin Pakilantielle. Matkaa kertyi vähän päälle 12 kilometriä ja aikaa kului jonkin verran päälle tunnin. Keskari tippui lumisen, vähän liukkaan ja tuulisenkin kelin vuoksi 5:13 min/km:iin. Selkään tuntui taas jokaisella askeleella, mutta ei onneksi mitään sen pahempaa. Päivällä kävimme lykkäämässä mökin tien puhtaaksi lumesta ja illalla vielä 40 minuutin kotisalitreeni.

Keskiviikonkin olin vielä vapaalla. Kotipuolessa oli tullut viitisen senttiä uutta lunta ja ne pukkasin aamupäivällä pois pihasta ja tieltä. Illalla kävin avaamassa vielä hiihtokauden, kun hiihtelin vapaan tyylillä Lamminpään kautta Topinlenkin. Matkaa kertyi 28 kilometriä ja aikaa kului napsun päälle kaksi tuntia. Asteen verran oli pakkasta ja luisto ihan mukava, mutta ojentajat alkoivat loppumaan loppumatkasta. Selkään hiihto ei tuntunut yhtään.

Torstaina olikin sitten taas konttoripäivä ja sinne tuli mentyä pyörällä. Pikku pakkasta oli ja mukavan lumista. Olin liikenteessä maastopyörällä, kun gravelista oli vielä rikkoutunut etukumi vaihtamatta. Illalla poljin vielä trainerilla reilun tunnin Zwiftin ohjelmanmukaisen treenin. Keskitehot olivat 153W ja -sykkeet 118bpm. Pääosin kevyt treeni, mutta sisälsi 12 kpl kovia lyhyitä vetoja.

Perjantaina olin autolla konttorilla ja töiden jälkeen puolen tunnin jumppa Selkäfixillä. Sää oli muuttunut päivällä räntäsateesta vesisateeksi ja lämpöä oli pari astetta. Kävin kuitenkin juoksemassa nastareiden kanssa Nokian paloaseman lenkin, 13.1 km. Aikaa kului tunti 7 minuuttia, eli keskari oli 5:08 min/km. Alusta oli sohjoinen, jäinen, märkä ja välillä ihan sulakin. Vähän pelotti, että jos tulee lipsumisia, niin mitä selkä sanoo, mutta selkä oli ensimmäistä kertaa hyvä myös ulkona juostessa. Pisin juoksumatka vähään aikaan ja kyllä se yllättävän rankalta tuntuikin.

Lauantaina illalla oli ohjelmassa uudenvuoden vastaanotto kotosalla. Syöminkiä ja juominkin ja valvomista. Päivällä ehti kuitenkin tekemään kahden tunnin sisäpyöräilyn. Keskitehot olivat 178W ja -sykkeet 126bpm.

Lauantain plussakelit ja vesisateet olivat tehneet ainakin oman tien niin liukkaaksi, että päätin jättää suunnitellun juoksulenkin väliin ja hyvätä jälleen trainerin päälle. Kaksi Komisaario Palmun elokuvaa ehti hyvin katsomaan, kun poljin vuoden ensimmäisen 100 kilometrin sisätreenin. Aikaa kului 3:15 ja keskitehot olivat 175W ja -sykkeet 125bpm. Yllättävän helposti pyöräily meni vaikka yli kolmen tunnin treeniä ei ollut tullut tehtyä pitkään aikaan. Energiaa kyllä riitti, sillä viime aikojen mässäilyt olivat kerryttäneet varastot äärimmilleen. Nyt niitä pitäisi sitten alkaa purkamaan ihan tosissaan.

Selän jumppausta

Viikko 51/2022 (19.-25.12.2022)

Olipa hilkulla, ettei tullut sittenkin musta joulu, kun pakkaset ja lumisateet vaihtuivat plussakeleihin ja vesisateeseen. Alkuviikko oli vielä erittäin talvista, mutta sitten tiistaina alkoi vetää plussan puolelle ja vettäkin alkoi jo tihuttamaan. Ehdein ajaa tien vielä puhtaaksi kevyen lumen aikana ja penkatkin tuli pökittyä vähän pidemmälle.

Maanantaina olin kotikonttorilla ja illalla poljin ohjelman mukaisen sisäpyörätreenin. Se oli tunnin mittainen ja keskitehot olivat 150W ja -sykkeet 112bpm. Eli melko kevyttä mentiin.

Tiistaina kävin autolla töissä ja töiden päälle ajelin Selkäfixiin, jossa aloitimme keskivaratalon lihaksia tasapainottavan jumppailun. Kolmisen varttia teimme erinäköisiä liikkeitä pääasiassa kuminauhaa apuna käyttäen.

Keskiviikkona kävin konttorilla pyörällä. Lämpöä oli pari astetta ja vesitihkua sateli molempiin suuntiin mennessä. Sohjoa oli paikoin enemmän ja paikoin vähemmän – pääasiassa kuitenkin pyörätiet olivat hyvässä kunnossa. Illalla poljin vielä ohjelman mukaisen sisäpyörätreenin. Tällä kertaa ohjelmassa oli vähän enemmän tehoja. 70 minuutin hajoitteessa keskitehot olivat 174W ja -syke 134bpm.

Torstaina taas kotikonttoripäivä ja illalla kävin Selkäfixissä reilun puolen tunnin treenissä.

Perjantaina oli jälleen vuorossa työmatkapyöräilyt konttorille. Sää oli kääntynyt taas lievästi pakkasen puolelle ja heti aamusta alkoi satelemaan lunta. Pyörätiet olivat sulaneet melko hyvin edellisten päivien vesisateiden ansiosta, mutta liukkaitakin kohtia löytyi, ja vaikka pyörässä nastat onkin, niin nuo kapearenkaisen nastat ei kauhean hyvät ole, joten varovaisesti sai mennä. Kotiin päin ajaessa uutta lunta olikin satanut kymmenisen senttiä eikä mitään pyöräteitä oltu ajettu. Ja kun eturengaskin oli melko lussuna niin matkaan meni aikaa melkin 70 minuuttia kun normaalisti talvella menee kolmen vartin verran. Lumisade lakkasi kotiin tuloon mennessä, joten kotona pääsi heti ajelemaan pihaa ja tietä puhtaaksi. Illalla juoksin vielä 50 minuutin kevyen mattotreenin. Matkaa kertyi 10 kilometriä ja tuo olikin jokuseen kuukauteen pisin juoksulenkkini. Selkään ei tuntunut, joten sen puolesta oli ihan hyvä juttu. Sykkeet vaan oli ihan tapissa, kun keskari oli vitosen vauhdilla 143bpm. Eikä tuo mattoilu muutenkaan niin mieltä ylentävää hommaa ole.

Jouluaattoaamunupäivällä pyöräilin Zwiftissä 80 minuutin vapaan polkaisun. Keskitehot olivat 189W ja -syke 142bpm. Nousumetrejä kertyi 26 kilometriin reilu 800m, joten vääntää sai.

Sunnuntaina, Joulupäivänä, ennen Alastarolle lähtöä, kävin juoksemassa ulkona ensimmäistä kertaa yli kahteen kuukauteen yli kympin lenkin. Pakkasta oli 11 astetta, mutta päätin silti mennä ulos, kun tuo matolla teputtelu ei oikein innostanut. Kevyenliikenteenväylät oli putsattu hyvään kuntoon, joten ilman nastariakin pärjäsi. Juoksin Nokian Välimaan ja Tesomajärven kautta, joista kertyi matkaa 12.3 kilometriä. Aikaa meni vähän päälle tunti, keskari oli 5:07 min/km. Keskisyke oli jälleen melko korkealla 129 bpm, mutta PK:n puolella kuitenkin. Saa nähdä, mitä selkä tykkäsi, sillä joka askeleella alaselässä oli tuntemuksia, ei kipua, mutta jotain tuntemuksia kuitenkin.

Klapikauden päätös

Viikko 50/2022 (12.-18.12.2022)

Tällä viikolla taidettiin olla jo lähellä, että sähkökatkoista pelottelut kävisi toteen. Jokunen päivä mentiin sen verran kovissa pakkasissa, että sähkönkulutus ja pörssisähkön hinta oli aika korkealla. Pakkasten lisäksi ilmassa oli muitakin talvisia elementtejä, sillä tiistai-keskiviikko yönä saatiin kymmenkunta senttiä uutta lunta ja vähän myrskyäkin oli. Lumi oli melko puuteria, joten sitä oli kevyt lykkäillä kolalla, saati sitten A:lla. Sunnuntaina sitten mentiin jo vähän plussan puolelle, mutta toivottavasti ensi viikolla ei tule niin paljon vettä, että kelit menisivät kovin jäisiksi.

Selkävaivoja ei ole vielä täysin voitettu, mutta sen verran hyvässä kunnossa kuitenkin ollaan, että matolla uskalsi jo vähän juoksennella.

Lauantaina tuli kaadettua varmaankin tämän talven viimeinen puu, ja sunnuntaina sekin oli jo klapeina, joten klapihommat ainakin kotona ovat melko finito. Keväämmällä kaatohommat varmaankin jatkuvat mökillä, ja voi sitä vielä yksi pienehkö kuusi kaatua kotipihastakin.

Maanantaina juoksentelin kevyesti matolla kahdenkymmenen minuutin verran. Juoksun päälle 50 minuuttia sisäpyöräilyä. Alotin pyöräilyssä 12 viikon FTP booster -ohjelman. Saapi nähdä kuinka pitkälle sitä jakssa ajella.

Tiistaina ohjelmassa oli tunnin kotisalitreeni.

Keskiviikkona pääsi ajelemaan päivällä edellisenä iltana ja yönä pyryttäneet lumet pihasta ja tieltä – ja vähän naapureidenkin pihoista. Illalla juoksin puoli tuntia rauhallisesti matolla ja päälle vajaan tunnin sisäpyöräily treeniohjelman mukaisesti, joka sisälsi lyhyitä kovia vetoja.

Torstai oli konttoripäivä, mutta olin autolla liikkeellä, kun pakkasta oli melkein parikymmentä astetta.

Perjantaina aamupäivällä juoksin jälleen matolla puoli tuntia. Tällä kertaa otin kiihtyvävauhtisen treenin. Alku oli tosi rauhallista, mutta viimeiset kilsat mentiin jo pitkälle alle vitosta. Matkaa kertyi 6 kilometriä, joten keskivauhti oli vitosta. Selkä ei onneksi ottanut kovin pahasti itseenä, vaikka vähän tuntemuksia olikin. Illalla oli Valmetin pikkujoulut ja siellä menikin yllättävän pitkään, kun raahauduin kotiin vasta puoli neljän aikoihin.

Lauantaiaamuna tuli nukuttua melkein kymmeneen, mutta sitten heti pihalle puuhommiin ja siellä tuli vietettyä pimeän tuloon asti. Illalla tuli katsottua jalkapallon pronssiottelu ja samalla poljettua pikkujoulun rangaistuslenkki Zwiftissä. Reittinä oli Ventouxin nousu ja reilun kahden tunnin polkaisuun kertyi noin 1660 nousumetriä ja keskitehot olivat 189W ja sykkeet 142bpm. Pieni hedari oli päällä ja sekin vaikutti varmaan tuohon keskisykkeeseen.

Sunnuntaiaamusta ajelin taas pihan ja tien puhtaaksi yön lumisateista. Paljon ei ollut kertynyt, mutta samalla tuli lykittyä penkat ojanpohalle. Päivä taas puuhommissa ja illalla tunnin kotisalitreeni jalkapalloa katsellen.

Talvea pukkaa

Viikko 49/2022 (5.-11.12.2022)

Hiihtokelit alkavat tehdä tuloaan. Tällä viikolla on tullut sen verran uutta lunta, että luonnonlumilatujakin on alettua ajamaan. “Rajalatummekin” ajettiin tänään sunnuntaina jo kelkalla, joten pian saa alkaa rasvaamaan suksia. Tuo rajalatu voisi pysyä tänä talvena vähän paremmassa kunnosa, sillä sen reunoilta kaadeltiin pari viikkoa sitten isoja kuusia pois, joten nyt lumi sataa paremmin baanalle eikä keväälläkään neulaset pilaa latua varmaankaan niin helposti.

Alkuviikosta tuli pidettyä yksi lomapäivä, kun kun tiistaina oli itsenäisyyspäivä, joten maanantai oli hyvä ottaa lomaa. Tuli siis pari lisäpäivää klapien tekemiseen. Ja hyvä niin, sillä nyt alkaa tulla sen verran lunta tuonne mettän puolellekin, että kohta menee rämpimiseksi. Jokunen puu pitää vielä kaataa, niin saan kasani täyteen. Tosin taitaan mennä kuitenkin ensi vuoden puolelle kun Joulu “pilaa” yhden viikonlopun.

Maanantaina siis koko valoisan aika puuhommissa. Illalla kävin tekemässä vielä sauvalenkin. Tällä kertaa juoksin jo vähän pidempiä pätkiä, jopa puolentoista kilometrin pätkä putkeen. Koko sauvalenkille tuli mittaa 10.4 kilometriä ja siitä hölkkäsin noin kuutisen kilometriä. Aikaa kului reilun tunnin verran. Hölkkä meni ihan ok, mutta jälleen selkä kipeytyi sen verran, että seuraavina päivinä se kipuili taas normaalia enemmän.

Tiistai oli itsenäisyyspäivä ja se tuli vietettyä jälleen klapihommissa. Neljään päivään yli 20 tuntia puuhommia – onneksi keskiviikkona oli työpäivä. Illalla poljin trainerilla 75 minuutin treenin. Keskitehot olivat 166W ja sykkeet 124bpm.

Keskiviikkona oli ohjelmassa vain työmatkapyöräilyt. Pikkupakasta oli ja vähän lumista.

Torstaina oli kotikonttoripäivä. Lunta oli tullut sen verran, että sain ajella A:lla tien ja pihan puhtaaksi. Illalla taas kahden tunnin sisäpyöräily samalla jalkapalloa katsellen. Keskitehot olivat 162W ja sykkeet 119bpm.

Perjantaina taas vain työmatkapyöräilyt. Pikku pakkasta oli edelleen, mutta nyt vähän enemmän lunta. Pyörätiet oltiin kuitenkin melko hyvin ajettu. Ilta meni sohvalla makaillessa ja paria jalkapallopeliä katsoessa.

Lauantaina oli taas puuhommia koko päivä. Illalla reilu pari tuntia sisäpyöräily ja samalla jalkapallon katselua. Keskitehot 160W ja sykkeet 131bpm. Sykkeet aika korkealla – puuhommat varmaankin vähän rasitti.

Loppuviikosta oli taas tullut sen verran lunta, että sunnuntaiaamusta ajelin pihan ja tien A:lla puhtaaksi. Sitten pimeään asti puuhommia. Illalla pitkästä aikaa kotisalitreeni. Ehkä sitä oli ulkonakin tullut jo treeniä ihan riittävästi, mutta harjoituspäiväkirjaan tuli kuitenkin 50 minuuttia salia.

Sauvottelua

Viikko 48/2022 (28.11. – 4.12.2022)

Mukava talvinen keli on jatkunut tälläkin viikolla. Pikku pakkasessa on menty, joten muutaman sentin lumikerros on säilynyt. Uutta lunta ei tällä viikolla ole juurikaan tullut, mutta torstaina kuitenkin ajoin A:lla tiemme ensimmäistä kertaa puhtaaksi. Mettähommiinkin kelit ovat olleet mitä parahimmat, kun ei ole tarvinnut lumessa rämpiä eikä pakkastakaan ole ollut liikaa.

Selkävaivatkin ovat vähän helpottaneet. Enää ei istuminen tuota tuskaa ja muutenkin liikkuvuus on selässä parantunut. Edelleen yöisin tulee sitä varottua ja yöllä on vielä tullut pieniä “sähköiskuja” alaselkään kylkeä kääntäessä.

Maanantaina kävin pyörällä töissä, ja illalla kävin tekemässä sauvakävelylenkin Lamminpään harjulla. 9 kilometrin lenkkiin kului aikaa vähän vajaat puolitoista tuntia. Sykkeet olivat maltillisesti 87/120 bpm (avg/max).

Tiistaina olin kotikonttorilla ja illalla poljin trainerilla vähän vajaat kaksi tuntia samalla kun tuli katsottua jalkapalloa. Laitoin pyörään wattipolkimet kiinni ja Zwiftiin tuli nyt sen kautta tehot ja kadenssi. Tällä kertaa keskitehot olivat 161W ja keskisyke 120 bpm.

Keskiviikkoaamuna poljin maasturilla töihin. Illalla oli toimittaja-häppening ja kävimme ensin Ikuri Arcadessa pelailemassa flippereillä ja päälle Gurussa syömässä. Pyörä jäi töihin ja taksilla kotiin.

Torstaina taas kotikonttoripäivä ja illalla reilun puolentoista tunnin sisäpyöräily jalkapalloa katsellessa. Keskitehot 153W ja keskisyke 124 bpm.

Perjantaina autolla töihin ja pyörä takaluukussa kotiin. Illalla kävin pikku pakkasessa Lamminpään hajrulla sauvakävelemässä kilpa-5:n lenkin. Hölkkäsin kaikki ylämäet rauhallisesti ja niistä kertyi varmaankin yhteensä pari kilometriä. Yhteensä matkaa kertyi noin 10 kilometriä ja aikaa kului vähän vajaat puolitoista tuntia. Keskisyke oli 103 bpm ja maksimi 153 bpm. Paikoin sain mennä pimeitä uria pitkin, joten varovainen sai olla. Hölkkäily ei tuntunut selässä, mutta illalla ja seuraavana yönä se oli taas vähän kipeämpi. Seuraavana päivänä se ei onneksi enää vaivannut.

Lauantaina tuli kaadeltua taas vähän puita ja tehtyä niistä klapeja. Koko valoisan aika pihalla teputtamassa. Illalla piti vielä pyöräillä, mutta oli niin veto poissa, että jätin väliin.

Sunnuntai oli lauantain toisinto.Nyt kuitenkin tein sisäpyörätreenin samalla kun katsoin jalkapalloa. 1:10 tuli poljettua 179W keskitehoilla. Keskisykekin oli melko korkealla 140 bpm:ssä. Taisi vähän päivän teputtelut nostaa sykettä, tosin reittikin oli mäkinen.

Juoksun kokeilua

Viikko 47/2022 (21.-27.11.2022)

Talvi on pitänyt pintansa tällä viikolla. Joka päivä ollaan oltu pikku pakkasella ja viikonloppuna tuli pari senttiä lisää luntakin. Ihan mukavaa ulkoilukeliä olisi, jos olisi jotain ulkoiluharrastuksia. No, kyllä sitä viikonloppuna tuli oltua pihalla toista kymmentä tuntia, kun taas vähän kaatelin puita ja löin niitä klapeiksi. Nyt on vielä hyvä tehdä noita mettähommia, kun ei tarvitse hangessa rämpiä eikä muutenkaan kova pakkanen.

Maanantaina kävin taas selkäfixarilla, ja alaselkää/pakaraa runtattiin tälläkin kertaa auki. Selkä tuntui taas tosi hyvältä käsittelyn jälkeen, mutta autossa istuskelu sai sen taas vähän jumiin, mutta joka tapauksessa parempi se taas on.

Tiistaina kävin pyörällä töissä. Sen verran oli lunta, että piti ottaa maastopyörä alle, kun gravelissa on vielä sliksit alla. Töihin päin meni mukavasti, mutta kotimatkalla tuli rengasrikko ja piti soittaa kotoa kyytiä. Illalla poljin noin puolitoista tuntia sisätrainerilla kevyttä rullailua 137W keskitehoilla.

Keskiviikkona kävin rontgenissä kuvauttamassa selkääni, josko niistä kuvista näkyisi jotain. Magneettikuvia toivoin, mutta ehkä tämä on tyhjää parempi. Selkä on ollut sen verran hyvä, että kävin illalla kokeilemassa vähän juoksemista. 5 kilometrin lenkin juoksin rauhallisella vauhdilla, mutta ei se kauhean letkeää menoa ollut. Kipua ei sinänsä ollut, mutta joka asekeleella jotain tuntemuksia oli alaselässä ja meno oli tosi jäykän oloista. Taisi olla lenkki taas virhe, sillä tämän jälkeen selkä/pakara meni taas huonompaan kuntoon.

Torstaina kävin pyörällä töissä. Nyt olin vaihtanut graveliin nastarenkaat ja matka menikin jouhevammin kuin maastopyörällä. Illalla poljin vielä reilun tunnin verran trainerilla kevyttä rullailua 130W keskitehoilla.

Perjantaina kävin taas selkäfixaanalla. Tällä kertaa piti jo alkaa jumppailemaan, mutta koska selkä oli huonommassa jamassa keskiviikon juoksukokeilun jäljiltä, niin runtattiin se taas kuntoon. Ja hyvä se siitä lähtien on ollutkin. Illalla tuli Hertta-koira viihdyttämään meidän poikia viikonlopun ajaksi. Koiruuksia oli nyt siis kolmin kappalein.

Lauantaina tein valoisan ajan puuhommia. Illalla poljin trainerilla vähän vajaan puolentoista tunnin ajan. Tällä kertaa yritin ottaa jo vähän enemmän tehoja kehiin ja keskitehot olivatkin 153W. Asensin pyörään myös wattipolkimet ja ne antoivat keskitehoksi 173W.

Sunnuntaina jälleen koko valoisan aika pihalla kirveen kanssa heilumassa.

Piikillä

Viikko 46/2022 (14.-20.11.2022)

Talvi alkaa pikku hiljaa hiipimään jo Pirkanmaallekin. Kevyt valkoinen väri on tullut valaisemaan marraskuun harmautta. Pienessä pakkasessa ollaan myös menty loppuviikon ajan, joten lammikot ovat jäässä ja koirien tassut pysyy paremmin puhtaina.

Selkävaivojen kanssa ollaan painittu vielä tämäkin viikko. Tai ovatko ne nyt sitten selkävaivoja, mutta sinne vaivat kuitenkin oireilevat. Maanantaina kävin hakemassa Koskikeskuksen Pihlajalinnasta kortisonipiikin jonnekin pakaranseudulle. Toiveena oli, että jos vaivan syynä olisi ärhäkkä tulehdus, niin kortisoni hoitasi sen pois. Ainakaan mitään välitöntä vaikutusta ei piikillä ollut sillä alkuviikko meni vielä aika ajoin lattialla makoillessa, jotta säryt ja jomotukset helpottaisi istumisen jälkeen. Sain myös viikon tulehduskipulääkekuurin, jolla maksimoidaan kortisonin vaikutus.

Reenit jäivät arikipäivinä täysin väliin. Parina päivänä kävin päivällä tekemässä vähän aikaa klapeja, koska illat ovat niin pimeitä, ettei ilman lamppua siellä voi tehdä mitään – kävin kyllä tekemässä yhtenä ehtoona lamppu päässä klapeja. Kyykkäilyt yritin pitää minimissä, mutta eipä selkä siitäkään kauhean huonoa tykännyt, pääasia että jotain liikettä oli.

Perjantaina kävin ainoan kerran konttorilla ja silloin vain iltapäivällä muutaman tunnin verran. Silloinkin sain sellaisen jomotuksen kankkuun, että teki mieli mennä jonnekin makoilemaan, mutta pieni köpöttely auttoi asiaan. Töiden jälkeen kävin jälleen selkäfixaajalla. Siellä kurmuutettiin puolen tunnin ajan pakaranseutua ja alaselkää. Jotain käsittelyssä saatiin aikaiseksi, sillä tämän jälkeen selkä oli parempi kuin kertaakaan kolmeen viikkoon. Itse asiassa koko viikonloppu meni melko kivuttomasti, vaikka tein molempina päivinä aika monta tuntia puuhommia. Vaikka isompia kipuja ei ilmaantunutkaan, niin selkälihakset kyllä kipeytyivät ja kramppailivat. Uskaltauduin myös sisäpyöräilemään lauantaina puolentoista tunnin verran ja sunnuntaina tunnin verran. Polkeminen oli melko kevyttä, mutta eipä ollut ongelmiakaan. Toiveena oli, että olisin käynyt juoksemassa TeivoCupin osakilpailun – edes jollain tehoilla, mutta kun kokeilin aamulla vähän hölköttelyä, niin iskutus tuntui heti alaselkään ja hylkäsin cupittelun tältä kertaa.

Pystyä ja vaakaa

Viikko 45/2022 (7.-13.11.2022)

Tämäkin viikko ollaan kärvistelty selkävaivojen kynsissä. Harjoituspäiväkirjaan ei tullut kuin maanantaille työmatkapyöräilyt ja myös jalkahieronta. Se olikin ainoa päivä kun olin koko päivän konttorilla. Parina muuna iltapäivänä kävin pikaisesti autolla konttorilla, mutta ne olivat vain pikavisiittejä. Johtuukohan aktiviteetien vänemenisestä, että selkä on mennyt viikon mittaan vain huonompaan suuntaan. Istuminen on ihan myrkkyä ja pidempi staattinen seisominenkin ei ole hyväksi, vaan alaselkää / kankkua alkaa polttamaan ihan vietävästi. Pääosin olen tehnyt töitä pystyasennossa koko kotikonttoriajan. Puolisen tuntia on pystynyt kerralla pystyasennossa työskentelemään sitten on pitänyt mennä joko lattialle tai sängylle makaamaan mahalleen muutamaksi minuutiksi, sitten helpottaa. Viikonloppuna tein paljon ulkohommia – klapeja ja muuta sellaista ja heti oli tuntemukset paljon paremmat kuin pääsi koko ajan vähän teputtamaan.

Tiistaina ja perjantaina kävin selkäfixaajalla. Hänen mielestään ongelma ei ole rangassa vaan nelikulmaisessa lannelihaksessa joka on varmaankin tulehtunut ärhäkkäästi. Syy siihen että se on nyt niin kivulias, on varmaankin pitkäaikaiset kireydet, maraton ja viimeinen niitti oli sulkapallo. Perimmäinen syy ongemiin on kuulemma keskivartalon lihasten epätasapaino. Toinen puoli on tosi vahva ja jumissa, toiselta puolelta puuttuvat lihakset. Tämä vetää lantion väärään asentoo ja aiheutta kipuja. Nyt pitäisi saada paikat ensin kivuttomiksi ja sitten aloittaa lihastasapainoa parantava voimaharjoittelu.