Huipputalvea

Viikko 3/2019 (14.-20.1.2019)

Kunnon talvikelit sen kun jatkuvat. Lunta on tullut mukavasti lisää ja pakkastakin on ollut ihan niin kuin tammikuussa pitääkin olla. Torstaiksi pelotelto lumimyräkkä jäi vähän torskoksi, mutta siitäkin huolimatta lumihommia sai tehdä ihan riittävästi. Tällä viikolla on ollut harvassa ne päivät, ettei ole lumihommia tarvinnut tehdä. Lumi on ollut kevyttä pakkaslunta, joten mikäs sitä on ollut työnnellessä.

Harjoituspäiväkirja näyttää tämän viikon osalta vähän lyhyeltä, kun työmatkapyöräilyt ovat jääneet, keskiviikkoa lukuunottamatta, vallan väliin.

Maanantaiaamuna koiralenkillä totesin, että yön aikana oli tullut sen verran lunta, että taidan jättää lumihangessa pyörällä puskemisen väliin ja jäin tekemään etätyöpäivää. Aamupäivällä juoksin matolla  10 km / 46 min. Pyörätiet olisivat olleet varmaankin vielä auraamatta, joten onneksi löytyy mattovaihtoehto. Illalla kävin uimassa kaksi kilometria Tesoman uimahallissa. Sen verran ruuhkaista oli altaassa, että treeni jäi normaalia lyhyemmäski, hieman alle 50 minuuttiin.

Tiistaina pidin toisen etätyöpäivän putkeen. Jälleen aamulla juoksemaan, mutta tällä kertaa ulos. Pakkasta oli 7 astetta ja muutenkin talviset olosuhteet. Auraajat olivat kuitenkin tehneet pyöräteillä hyvää työtä, eikä lumipöperössä tarvinnut köpötellä. Illalla vielä puolitoista tuntia sulkapalloneluria. Jotenkin alkaa tuntumaan, että yksi suliskerta viikkoon ei oikein riitä, sillä (ainakaan alussa) peli ei tuntunut oikein kulkevat. Tosin sen verran kireä on treenikalenteri, että ei siihen oikein toista sulista helposti mahdu.

Keskiviikkona poljin viikon ainoat työmatkapyöräilyt. Pakkasta oli hieman alle kymmenen astetta. Illalla kävin vielä hiihtämässä vapaalla tyylillä Topin lenkin, 28 km. Melko liukas oli keli, sillä aikaa ei kulunut kuin n.1:50.

Torstaina ei tullut käytyä kuin uimassa töiden jälkeen. Tällä kertaa matkaa kertyi taas 2500 m ja aikaa kului melko tarkkaan tunti. Torstai tuntuu olevan aina vähän väljempi päivä uimahallissa, ja tälläkin kertaa melko rauhassa sai uida.

Perjantai oli pitkästä aikaa täysi lepopäivä. Tunnin jalkahieronta kuitenkin oli ohjelmassa. Lauantaina ohjelmassa oli Lempäälän Hakkarissa järjestetty 24h viestihiihto, johon osallistuin Valmetin joukkueessa. Varasin itselleni aamupäivästä kolmen tunnin slotin, joka osottautui koko kisan kylmimmäksi hetkeksi. Lähtöpaikalle tullessa mittari näytti -19 astetta, mutta onneksi matkan aikana lämpö nousi noin -10 asteeseen. Hiihdin vapaalla 19 hieman alle 2,5 km kierrosta, eli kolmeen tuntiin kertyi n.46 km. Reitillä ei kauhean kovia mäkiä ollut, mutta kyllä minä itseni tuollakin reitillä melkoisen puhki sain.

Sunnuntaina oli vaihteeksi sisäliikunnan vuoro. Tein yhdistelmätreenin siten, että ensin poljin trainelilla 66 min / 34 km ja heti päälle juoksin matolla tunnin / 12,4 km verran. Kevyillä sykkeillä menin molemmat treenit ja ihan mukavasti jaksoi, vaikka pelkäsin etukäteen lauantaina hiihtolenkin vielä painavan.

Juhlavuosi

Viikko 2/2019 (7. – 13.1.2019)

Vuosi on jatkunut talvisena. Viikolla tuli sen verran uutta lunta, että vierestämme menevälle hiihtouralle on saatu ajettua ladut. Tosin itse olen pysytellyt vielä vapaassa hiihtotyylissä, mutta tänään tuli laitettua perinteisen kalustokin kuntoon, jos vaikka ensi viikolla siirtyisi siihen parampaan tyyliin.

Tällä viikolla havahduin, että viime viikon lauantaina tuli 20 vuotta siitä kun ostin lapsuuteni kotoani lähdön jälkeen ensimmäiset sukseni (paketin hinta 1300 mk). Se oli loppiaista edeltävä päivä, ja muistaakseni kävin vielä samana päivänä myös niitä testaamassa. Siitä päivästä voi laskea, että minun ns. kestävyysliikuntaharrastukseni alkoi. Saman vuoden keväällä tuli hommattua ensimmäiset juoksutossut ja kesäkuussa ensimmäinen sykemittari. Kesäkuusta -99 lähtien olen pitänyt myös harjoituspäiväkirjaa, johon muuten löytyy linkkin tämän sivun yläreunasta. Harjoituspäiväkirjaan on melko varmaan kirjattu 99,9% kaikesta hikiliikunnastani.

Tälläkin viikolla on taas hikoiltu lisää 16 tunnin verran. Maanantaina hikoilu tuli tehtyä työmatkapyöräilyn merkeissä, sekä tunnin vapaauintitreenissä. Uimahallille poikkesin töistä pyöräilyn yhteydessä. 2500 m tuli taas kauhottua ja hieman päälle tunti siihen kului aikaa.

Tiistaina ei ollut kuin puolitoista tuntia sulkapalloneluria. Omalta osaltani ainakin peli oli melko surkeaa ja virheitä tuli tehtyä paljon. Olikohan syynä uusi pelaaja porukassamme. Tuli varmaankin suorituspaineita tai jotain sellaista.

Keskiviikkona tein etätyöpäivän, ja aamulla juoksin matolla 10 km / 46 min. Illalla kävin vielä hiihtämässä reilun parin tunnin ja 28 km vapaan hiihtolenkin. Vähän oli hiihto väsynyttä, ja myös varpaat ja pohkeet kramppailivat ikävästi. Ei tainnut olla hyvä yhdistelmä yhdelle päivälle tämä juoksu-hiihto -kombo.

Torstaina taas töissä pyörällä ja kotiin polkiessa poikkesin Tesoman uimahallilla polskimassa tunnin verran. Rauhassa sai uida melkein koko ajan ja intouduinkin sitten uimaan viimeiseksi vedoksi 1500 m, kun kokonaismatka oli 2500 m. Ihan kevyesti meni ja olisi pystynyt pidempäänkin uimaan. Eli uida jaksaa, mutta vielä pitäisi saada vauhtia lisää. Luulisi että kapasiteettia pitäisi olla, koska esim. tämän uintikerran keskisyke oli 106 ja maksimi 119 (jos Polarin rannemittaukseen voi luottaa). Tekniikka ei vaan mahdollista parempaa vauhtia.

Perjantaina tyydytettiin kulttuurin nälkää eikä päivän ohjelmaan mahtunut muuta kuin työmatkapyöräilyt.

Lauantaina kävin juoksemassa Nokian paloaseman lenkin (13,5 km). Vaikka pyörätiet olivat lumiset, niin jätin kuitenkin nastarit hyllyyn, ja kyllä kesälenkkareilla pärjäsikin hyvin. Hieman yllätyin (tai aika paljonkin), kun katsoin lenkin puolivälissä keskinopeutta, joka oli 4:27 min/km. Olin ajatellut matkan aikana, ettei vauhti voinut olla paljon alle 4:40, kun meno oli sen verran kevyen oloista. Kotiin tullessani mittari näytti keskariksi 4:24. Kyllä kelpaa ja hyvä fiilis tuli lenkistä. Illalla tein vielä reilun 40 min sisäpyörätreenin. Se ei sitten tuntunutkaan yhtä kevyeltä. Jalkoja hapotti ja keuhkot meinasi revetä ylämäkiosuuksilla. Olikohan laitteessa jotain vikaa…

Sunnuntaina kävin suksimassa 35 km vapaalla tyylillä. Jälleen tuli kierretty vain Topin lenkki parilla lisäpätkällä höystettynä. Matka sujui paljon kevyemmin kuin keskiviikkona eikä kramppejakaan ilmaantunut. Ehkä aamulla tehdyt klapihommat olivat sopiva verryttely hiihtolenkille. Aikaa lenkkiin kului 144 min.

 

Iisi vuoden aloitus

Viikko 1/2019 (31.12.2018 – 6.1.2019)

Uusi vuosi ja vanhat kujeet. Tiistaina päästiin uuden vuoden puolelle ja heti alkuvuoteen saatiin sen verran lunta maahan, että jonkinnäköiset hiihtokelit luonnon lumellakin on nyt tarjolla. Sen verran rankan oloinen on ollut loppuvuosi, että ajattelin ottaa alkuvuoden vähän kevyemmin, joten viikon treenituntimäärä jäi alle kymmeneen.

Maanantaina elettiin vielä vanhaa vuotta ja kun harjoituspäiväkirja näytti sellaista, että jos juoksisin aamulla työmatkan, niin saisin vuoden viimeiseen seitsemään päivään yhteensä 100 km juoksua. Hieman aamulla pelotti miltä juoksu mahtaisi tuntua, kun viikonlopun juoksut olivat sen verran väsyneen oloisia. Mutta yllättävän hyvin tossu liikahti eikä meno ollut laisinkaan väsynyttä. Pakkasta oli kuutisen astetta ja vähän lumistakin oli, mutta kesätossulla olin liikenteessä. Tällä lenkillä meni myös 200 juoksutuntia rikki ko. vuonna.

Tiistaina ei tullut tehtyä kuin kolmen vartin kotisalitreeni, keskiviikkona reilu tunti sisäpyöräilyä ja torstaina tunnin verran vapaauintia. Perjantaina kävin ainoan kerran pyörällä töissä, ja perjantaina aamupäivästä oli myös jalkahieronta.

Lauantaina tein vuoden ensimmäisen juoksulenkin. Nokian paloaseman lenkki meni neljän ja puolen vauhtia melko mukavasti, vaikka keli oli luminen ja pakkastakin oli kuusi astetta.

Sunnuntaina aamulla tuli avattua hiihtokausi. Luistelukalustolla lähdin matkaan, sillä lähiladullamme ei näyttänyt olevan vielä latua ajettuna, vaikka Lamminpäässä sellainen kuulemma jo olikin. Melko likaiset olivat ladut, koska puolen viikon paikkeilla olleet myrskykelit olivat heittäneet koivun oksaa ja havua hiihtobaanalle melko paljon. Kävin Lamminpään majan kautta kiertämässä Topin lenkin ja samaa reittiä takaisin. Sitten kävin sitten vielä Virelässä kääntymässä ja tälle reitille tuli mittaa hieman päälle 31 km. Ihan hyvä kauden avaus, eikä jaloissakaan tuntunut kopin pahalle eikä monotkaan kalvaneet.

Treenivuoden 2018 tilinpäätös

Nyt kun ollaan päästy vuoden 2019 puolelle, niin voidaan vanha vuosi laittaa pakettiin tekemällä tilinpäätös menneestä vuodesta.

Sään osalta mieleen jäi päälimmäisenä kuuma kesä. Jopa sen verran kuuma, että se haittasi treenaamista. Juoksulenkit piti tehdä aamuvarhaisella tai myöhään illalla, sillä aurinkoiset hellepäivät eivät houkutelleet lenkille kuumimpaan aikaan. Toisaalta sitten kevät oli melko kylmä ja pakkasia olikin aina huhtikuun puoliväliin asti. Hiihtokelit olivat siis hyvät normaalia pidempään.

Vuoden aikana ei ollut mitään kovin vakavia urheiluvaivoja. Toisin ne pienet vaivat, jotka haittasivat juoksemista olivat juuri pahimpaan aikaan, jolloin oli tarkoitus osallistua kisoihin. Pahimpana ongelmana oli lähes koko kesän haitannut vasemman jalkapohjan ja peukalovarpaan ongelmat. Myös vasempaan jalkapöytään sain kortisonipiikin, jolla sain jokusen viikon haitanneen vaivan pois.

Kisailut jäivät vuoden aikana melko vähiin. Syynä tähän oli sekä kesän kuumat säät että pienet jalkavaivat, jotka haittasivat juoksutreenejä sen verran, että kisakuntoon ei tuntunut pääsevän syksyn kisoihin mennessä. Vähäinen kisailu toisaalta antoi mahdollisuuden treenata tasaisemmin, eikä kalenteriin tullut niin paljon passailu-/palauttelujaksoja.

Muutamissa kilpailuissa tuli toki käytyä. Huhtikuun lopulla oli Loimaalla vajaan 7 km:n Savihölkkä ja seuraavana päivänä Tammelassa n. 8 km:n polkujuoksukisa. Edellisenä vuonna juoksin toukokuussa usean Inov TrailCup -osakilpailun, mutta menneenä vuonna osallistuin ainoastaan Toivion osakilpailuun (6 km). Vuoden pääkisaksi muodostui Oulun Terwamaraton, jossa juoksin toiseksi parhaan maratonaikani. Edellytyksiä oli juosta jopa oma ennätykseni, mutta sää ja vatsa eivät suosineet uuttaa ennätysaikaa. Maratonin jälkeen olikin jokunen kuukausi kisataukoa ja seuraava kisa oli vasta Himoksen 26 km:n polkujuoksukisa. Syksyllä tuli kisailtua vielä Hämeen hölkässä (20 km) ja alkutalvesta yhdessä TeivoCupin osakilpailussa (5 km).

Muita tapahtumia, joissa tuli oltua numerolappu rinnassa, olivat Pirkan pyöräily, jossa poljin 207 km:n matkan sekä sunnistuksessa osallistuin Jukolan viestiin Punkalaitumen Kunnon joukkueessa.

Viime talvena oma hiihtokauteni alkoi jo ennen vuoden vaihdetta, jolloin pääsin tekemään yhden hiihtolenkin. Sitten tulikin parin viikon tauko ja hiihtokausi pääsi toden teolla liikkeelle vasta tammikuun puolen välin paikkeilla. Hiihtokausi venyi aina huhtikuun puolen välin kieppeille, johon mennessä kertyi 1200 km (vuosi 2017: 300 km) ja hieman päälle 90 tuntia (vuosi 2017: 26 tuntia). Eli huomattavasti parempi talvi kuin edellinen (ja sitä edeltävä).

Suunnistusmäärät sen sijaan tuntuu menevän vuosi vuodelta huonompaan suuntaan. Tällä kaudella ei tullut suunnistettua kuin Lahti-Hollolan Jukolan viestissä. Edellisenä vuonna tuli sentään käytyä vähän iltarasteilla sekä jokusessa kisassakin.

Sulkapallokerratkin vähenivät jonkin verran viime vuodesta. Syynä tähän on ollut se, että Mansen Sulan treeneissä käynnit ovat jääneet lähes vallan väliin ja pelailtu on ainoastaan tiistaisin vakiovuorolla. Kertoja oli tänä vuonna 34 (59) ja tunteja 51 (84).

Kotisalissa tuli tehtyä 49 noin tunnin treeniä (37). Ulkopuolisilla saleilla ei tullut käytyä kertaakaan.

Sisäpyöräilyä tuli harrastettua myös edellistä vuotta vähemmän. Keväällä ei trainerin selkään tullut hypättyä kertaakaan, mutta syksyllä taas alkoi sisäpyöräilykin maistumaan. Kertoja vuodelle tuli 16 (28), kilometrejä 486 (895) ja tunteja 16 (30).

Ulkopyöräilyä, maantie- ja maastopyöräilyä erottelematta, kertyi 6335 km (6100) ja 284 (256) tuntia. Tuosta määrästä työmatkapyöräilyä oli 4844 km ja 218 tuntia. Kesällä tosin työmatkapyöräilyksi laskettiin pidemmätkin lenkit, jotka päätyivät tai lähtivät työpaikalta. Syksyllä ostin uuden sport-polkupyörän, jolla tein pääosan syksyn työmatkapyöräilystä.

Uutena lajina tälle vuodelle tuli uinti (vapaauinti). Kävin syksyllä viitenä kertana aikuisten vapaauintitekniikkakurssilla, jonka jälkeen aloin käymään pari kertaa viikossa Tesoman uimahallissa tekemässä omaa treeniä. Yhteensä uintikertoja tuli 22 ja kilometrejä kertyi noin 30. Alkuun tein noin 1000 m / 45 min harjoituksia, mutta loppuvuoteen menessä tunnin uintimääräksi alkoi tulla 2500 m.

Juoksumäärät olivat koko vuoden ajan melko tasaiset. Huonoin kuukausi oli helmikuu 89 km (8 kertaa) ja paras joulukuu 314 km (21 kertaa). Normaali kuukausi oli 250-280 km kieppeillä. Yhteensä juoksukertoja vuoden aikana oli 170 (140), aikaa noihin tuli käytettyä 200 tuntia (159) ja matkaa kertyi 2553 km (2036). Matolla juoksun osuus noista määristä on 30 kertaa, 323 km ja 25,5 tuntia. Keskimääräiseksi lenkin pituudeksi tuli siis 15 km / 70 minuuttia (14,5 / 68).

Kaiken kaikkiaan vuoteen mahtui 625 treenikertaa (611) ja aikaa noihin kului 714 tuntia (625). Painossa ei ole vuoden aikana tapahtunut juurikaan muutosta, sillä viime uudenvuodenpäivänä painoin 300 g enenmmän kuin tänään.