Viikko 42/2025 (13.-19.10.2025)

Tämä oli yksi vuoden huonoimmista pyöräilyviikoista. Kun toimistolla ei tullut käytyä kuin kahtena päivänä eikä muita pyörälenkkejäkään tullut tehtyä, niin kilsat jäivät pitkälle alle satasen. Tosin kävin kyllä salilla ja sulkapallossa pyörällä, mutta niitä ei tullut kirjattua harjoituspäiväkirjaan, vaikka kyllähän niistäkin jokunen lisäkymppi kertyi. Muuten viikolla on tullut tehtyä kaikennäköistä, vaikkei mitään kovin paljon – paitsi lapiohommia.

Vieläkin syksy jatkuu hienona. Aurinkoisia päiviä on ollut, joten vapaalla ollessa on pihahommia päässyt tekemään mukavissa olosuhteissa. Tosin kylmää on ollut – pe, la ja su aamuina on ollut jo jopa pakkasta.

Maanantaina pyörällä toimistolla. Pohjoistuuli oli kova ja viisi lämpöastetta tuntui paljon kylmemmältä.

Tiistaina aamupäivällä kävin pyörällä Lielahden Liikussa tekemässä 70 minuutin salitreenin. Sitten pikaisesti pariin palaveriin, ja loppu päivä pihahommissa.

Keskiviikkona tein aamupäivän töitä kotikonttorilta. Iltapäivällä vähän pihahommia, ja sitten pyörällä Ylöjärven uimahallille, jossa uin vaparia pullarin kanssa 1.5 kilometriä. Aikaa kului taukoineen vähän alle 40 minuuttia. Uinnin jälkeen poljin Ylöjärven sulkapallohallille, jossa aloitimme sulkapallokauden. Vähän myöhään kyllä aloitus meni. Puolitoista tuntia tuli lätkittyä neluria HaKu:n, TeHa:n ja Anan kanssa. Pelit sujuivat yllättäväkin hyvin siihen nähden, että edellisen kerran mailan varressa tuli oltua puolisen vuotta sitten. Paikatkin kestivät ihan hyvin.

Torstaina oli ohjelmassa vain työmatkapyöräilyt. Lämpöä seitsemän astetta.

Perjantaina vapaalla. Aamupäivästä pyörällä Lielahden Liikkuun, jossa tein 80 minuutin salitreenin ja päälle 20 minuuttia crosstraineria. Loppupäivä jälleen pihalla lapion varressa.

Lauantaina aamusta asti jälleen lapiohommissa, ja tuli siinä yksi kuusikin kaadettua. Illalla kävin vielä Lamminpään maastoissa tekemässä puolentoista tunnin ja reilun 9 kilometrin sauvakävelylenkin. Pari kilsaa meni ihan ok, mutta sitten alkoi OP-vaiva taas kiukuttelemaan, joten jätin mäkipätkät väliin ja köpöttelin vain tasaisella.

Sunnuntaina aamupäivä pihalla hommissa. Lauantaina kesken jäänyt kuusitalkoo tuli saatettua päätökseen. Päivällä kävin pyörällä Lielahden Liikussa. Siellä ensin 20 minuuttia sisäsoutua ja sitten päälle tunnin salitreeni. OP-tuntemukset vähän rajoitti, mitä uskalsi salilla tehdä. Iltapäivä meni sitten viimeaikaisista kaadoista kertyneiden risujen haketuksessa.

Viikko 41/2025 (6.-12.10.2025)

Hienoa syksyä eletään edelleen, vaikka välillä sataa ja myrskyääkin. Ihan mukavan lämmintäkin on vielä ollut, joten pihallakin on ollut ihan kiva puuhastella. Aloittelin jopa jo puiden kaadon, kun ylimääräisten vapaapäivien ansiosta on ollut “ylimääräistä” aikaa. Hieman aikaistahan tämä on vielä etenkin lehtipuiden kaatamiseen, kun kaikki lehdetkään ei ole tippuneet. Mutta nyt kun kaataa, niin ehtii vielä kannotkin kaivamaan ylös, kun sellaisesta paikasta tuli pari isohkoa koivua kaadettua. Muutama pienempi leppä sai myös kyytiä. Isoimman koivun halkomisen kanssa tosin oli työtä ja tuskaa – pakkasella olisi homma hoitunut huomattavasti helpommin.

Maanantaina olin pyörällä toimistolla. Aamulla satoi vettä, mutta lämpöä oli sentään 8 astetta. Illalla 11 astetta ja kuivaa. Illalla vielä kolmen vartin kotisalitreeni.

Tiistaina vapaapäivä. Aamusta pyörällä Ylöjärven uimahallille uimaan vaparia pullarin kanssa. 1300 metriin meni taukojen kanssa hieman alle 33 minuuttia. Sitten poljin Lielahden liikkuun jossa tein 75 minuutin salitreenin. Päälle kokeilin paljonko menee soutulaitteella 500m:iin. 1:47 oli näin alkajaisiksi aika, josta voi alkaa parempaa aikaa kehittämään. Sitten vielä 5 minuuttia crosstraineria ja venyttelyt. Kotiin päästyä kaadoin yhden ison koivun ja pienemmän lepän. Niiden karsinta, pätkintä ja halkominen 60cm:n mittaan, ja sitten olikin päivä pulkassa.

Keskiviikkona kotikonttorilla. Treeneistä vapaa päivä.

Torstaina oli ohjelmassa vain työmatkapyöräilyt.

Perjantaina jälleen vapaata. Kävin jälleen pyörällä Lielahden Liikussa tekemässä 75 salitreenin. Päälle tuli jälleen myös kokeiltua 500m sisäsoutu. Vähän uutta taktiikkaa kokeilin – ei ollut hyvä, kun aika huononi. Sitten vielä 7,5 minuuttia crosstraineria ja venyttelyt. Loppupäivä menikin sitten ison koivun kanssa temutessa. Sain sen kaadettua ja palasiksi, vaikka kova homma olikin. Etenkin alin tyvimetri oli melkoisen tiukkaa tavaraa ja sitä sai hakata ihan tosissaan, että sai palasiksi.

Lauantaina oli ohjelmassa jälleen ReAn:n ja MiVa:n kanssa pitkä gravel-pyöräily. Aamusta oli hieman hakattu olo, kun kädet olivat ihan muusina edellisen päivän klapihommista. Edelliseen lauantain lenkkiin nähden lämpöä oli pari astetta enemmän, kymmenisen astetta, mutta luoteistuuli oli tosi kova. Reittinä oli tämän vuoden Hiekka Pirkka, hieman modattuna. Kiersimme reitin eri suuntaan kuin virallinen reitti on, koska tuulen suunta tuntui suosivan tuota kiertosuuntaa. Lähdimme polkemaan Kaupinojan parkkipaikalta, josta ensin poljimme Ratinan kautta Sarankulmaan, jossa pääsimme viralliselle Pirkan pyöräilyn reitille. Toiviosta menimme hiekkateita pitkin Pirkkalankylään. Lempäälään kiertelimme pääosin hiekkateita pitkin, ja jotka olivat minulle uusia tuttavuuksia. Lempäälästä Viialaan ja sieltä Toijalaan, edelleen pääosin hiekkateitä ja -polkuja pitkin. Valkeakoskelle ajoimme Sääksmäen kautta. Valkeakoskella pysähdyimme kahvilaan tauolle ja samalla haimme kaupasta lisää energiaa. Tauon jälkeen liikkelle lähtö oli kylmän oloista, mutta pian lämmöt palasivat. Valkeakosken taajaman jälkeen siirryimme taas asumattomille metsätiepätkille. Savontieltä siirryimme Birgitan polulle. Asfaltille tulille Vuoreksen kohdilla. Vielä ennen Sarankulmaan tuloa kiersimme Sääksjärven rantoja pitkin. Loppumatka menikin sitten samaa reitti kuin alkumatkastakin. Matkaa kertyi 168 kilometriä ja aikaa kului melkein 7:20. Keskitehot olivat 153W. Reitti oli edellistä lauantaita hitaampi ja vaativampi, vaikka nousumetrejä olikin vähemmän. Teknisempää pätkää oli enemmän ja edellisten öiden sateet olivat myös pehmittäneet hiekkateitä ja mutaisiakin pätkiä löytyi. Lenkin päätteeksi Kaupiojan sauna antoi mukavat lämmöt. Järveen ei kyllä tarjennut mennä kuin kahlaten.

Sunnuntaina oli melko rikkinäinen olo. Yö tuli nukuttua huonosti ja päätä särki koko päivän. Treenit jätin väliin, mutta kannon kaivuuhommia tuli tehtyä jokusen tunnin verran.

Viikko 40/2025 (29.9. – 5.10.2025)

Niin kuin vuosi sittenkin, niin tänäkin vuonna osallistun työnantajani säästötalkoisiin. Loppuvuoden teen lyhyempää työviikkoa, noin kolmepäiväistä. Mutta mikäs tässä on vapaita pidellessä, kun on niin komeaa kuivaa syyssäätä ollut vielä tarjolla. Säiden puolesta ei ole voinut missään nimessä valittaa.

Viikolla on tullut tehtyä aika paljon risuhommia tuossa tien varressa. Olen siivoillut naapuripalstan hakkuujätteitä kasalle, kun kerran ole hommaan luvan saanut. Viikon treenituntimäärä meinasi jäädä aika heikoksi, mutta onneksi lauantaina tuli vielä pitkä pyöräily, niin ei mennyt ihan huilailuksi tämä viikko.

Maanantai aamusta töihin pyöräillessä oli enää asteen verran lämpöä. Illalla kuitenkin lämpö nousi vielä kymmeneen asteeseen, niin kuin melkein joka päivä tällä viikolla.

Tiistain olin kotikonttorilla. Illalla kävin vielä syyskuun viimeiseksi pyörälenkiksi tekemässä puolentoista tunnin graveloinnin Metsäkylän suunnassa. Matkaa kertyi hieman päälle 36 kilometriä. Vaikka noin lähellä paikka onkin, niin uusia reittejä tuli ajettua.

Keskiviikon olin vapaalla. Aamulla koiralenkin jälkeen pyöräilin Ylöjärven uimahallille, jossa polskuttelin vaparia pullarin kanssa kilometrin verran. Aikaa kului hieman alle puoli tuntia. Piti aloittaa varovaisesti, kun aika monta kuukautta taas edellisestä uintikerrasta. Loppukesästä jälleen vihoittelemaan alkanut vasen olkapää ei sentään tykännyt huonoa uinnista, vaikka vähän pelkäsin sitä. Uimahallilta poljin Lielahden Liikkuun, jossa tein 75 minuutin salitreenin. Sitten takaisin kotiin ja jokuseksi tunniksi risuhommiin.

Torstaiaamuna oli pari astetta lämpöä kun poljin töihin. Illalla taas lämpeempää.

Perjantai jälleen vapaalla. Seitsemän tuntia risuhommia.

Lauantaiaamupäivästä kympiltä lähdimme ReAn:n ja MiVa:n kanssa polkemaan pidempää gravelipätkää. Reitti seuraili suurelta osin Hiekka Pirkan reittiä, mutta Tampereen keskustan päässä muokkasimme reittiä vähän itsellemme sopivammaksi, etenkin kun lähtöpaikka oli Haukiluoman suunnalla. Sää oli tuulinen ja lähtiessä lämpöä oli viitisen astetta. Lähtiessä paisteli aurinkokin, mutta matkan aikana meni pilveen, lämpö nousi parhaimillaan noin kymmeneen asteeseen. Vaatetta tuli laitettua normaalia enemmän päälle. Alapäähän valitsin huosuiksi pitkän arpomisen jälkeen ihan talvihyöräilyhousut ja kengänsuojat varpaita lämmittämään. Yläpäähän lämpökerraston paita, irtohihat, tuulitakki ja tuuliliivi. Käsiin hiihtohanskat ja päähän puffa. Aika järeältä varustus tuntui, mutta ihan sopiva se kuitenkin oli. Alkuun auringonpaiseessa meinasi tulla kuuma, mutta pääosin oli ihan passeli varustus. Reitti kulki ensin Teivon kautta Keijärvelle. Sitten teimme sorakierron Antaverkan kautta ja Ylisen jälkeen Mutalan soralenkin. Kyrönlahdelta menimme Länsi-Teiskon sorille ja Kuruun tulimme Parkkuun kautta. Kurusta Muroleeseen ja Kapeeseen. Kapeentieltä poikkesimme taas hakemaan vähäksi aikaa soraa renkaiden alle. Terälahdessa pysähdyimme kaupalle hakemaan lisäenergiaa, ja pienelle tauolle. Terälahdesta jälleen soralle ja Maisansalon suuntaan. Kämmenniemestä soraa pitkin Aitoniemeen ja rantareitin kautta Aitolahteen. Tasanteen jälkeen siirryimme Niihama-Kauppi -latupohjille ja sieltä Santalahden kautta Hiedanrantaan jossa teimme pienen lisälenkin, jotta olisimme sopivaan aikaan perillä, kun sauna olisi lämmin. Ihan viimeisillä kilometreillä saimme jopa vähän vettä niskaamme, vaikkei sellaista pitänyt tullakaan. Mutta onneksi sade ei sentään alkanut aikaisemmin. Matkaa kertyi aika tarkkaan 180 kilometriä ja aikaa kului pari minuuttia päälle seitsemän tuntia. Nousumetrejä 2100 ja keskitehot 168W. Alusta oli fifty-sixty soraa ja asfalttia – ei osaa ihan tarkkaan sanoa – Komoot väittää, että asfalttia olisi ollut 70 kilometriä. Reissun päälle sauna ja pizza tekivät hyvää niin sielulle kuin ruumiillekin.

Sunnuntaista tuli sitten kuitenkin lepopäivä. Päivällä Alastarolla, mutta illalla piti tehdä kotisalitreeni. Se jäi kuitenkin väliin, kun oli niin vetämätön olo. Pöh.