Viikko 17/2020 (20.-26.4.2020)

Lämmin ja hieno keväinen alkuviikko kääntyi loppuviikosta taas kylmempään suuntaan ja viikonloppuna saatiin taas jopa raekuuroja. Mitään ei onneksi jäänyt maahan, mutta kuitenkin. Yöpakkasiakin oli tarjolla viikonloppuna.

Nuhutukseni on mennyt parempaan suuntaan, voisi jopa sanoa, ettei sitä enää ole. Lenkeillä tosin nokka valuttaa kirkasta ja etenkin pyörälenkeillä sitä tulee paikoin solkenaan. Olisikohan tämä nyt jotain siitepölyjuttua.

Viikko alkoi lepopäivällä, mutta tiistaina avasin ulkona maantiepyöräkauden. Aamulla pyöräilin töihin normaalisti, mutta töistä lähtiessä suuntasin Säijän lenkille. Lämpöä oli kuutisentoista astetta ja aurinko paistoi, joten kevään paras keli pyöräilyyn. Alkumatkasta oli mukava tuulen suunta, mutta Hakkarissa alkoi vastatuuliosuus. Kovin montaa kilometriä ei vastatuuleen tarvinnut polkea sillä 25 km:n kohdalla puhkesi takakumi. Aamulla olin huomannut, että vararengas oli jäänyt kotiin, joten puhelimelle oli tarvetta. Kotoa en saanut ketään kiinni, joten tilasin taksin. Kallista tämä pyöräharrastus. Kotiin päästyäni juoksin sitten reippaahkon kympin. Vauhti oli 4:24 min/km, mutta sykkeet olivat edelleen korkealla. Jalat alkavat taas toimimaan tällaisessa vauhdissa, mutta hapenoton kanssa on edelleen ongelmia.

Keskiviikkona piti sitten ottaa pyörälenkki uudelleen, kun tiistain lenkki jäi vajaaksi. Nyt tein etätyöpäivän jälkeen Siuro – Pinsiö -lenkin, 50 km. Tuulisen kelin ja huonon kunnon vuoksi keskari jäi hieman alle 28 km/h. Keskitehot olivat 175W (FTP 71%). Pyöräilyn päälle juoksin 5 km:n Virelän lenkin hieman alle 4:30 min/km:n vauhdilla. Ensimmäinen yhdistelmätreeni pariin kuukauteen.

Torstai oli puhdas juoksupäivä. 12.6 km:n lenkki meni 4:35 min/km vauhdilla. Sykkeet olivat edelleen tosi korkealla, mutta muuten meno oli ihan mukavan tuntuista. Lopussa tosin alkoi vähän tuntumaan edellisien päivien lenkit.

Perjantaina tein ainoastaan 50 min kotisalitreenin. Tosin sitä ennen tuli jokunen tunti tehtyä lapiohommia.

Lauantaina lähdimme aamupäivällä Manyonen yhdeksän hengen porukan kanssa tekemään pitkää pyörälenkkiä. Lähtö oli Teivon parkkikselta ja lenkki lähti ensin kohti Mutalaa ja Karhea. Lämpöä oli lähtöhetkellä pari astetta ja tuulen suunta oli luoteesta. Karhelta suuntasimme kohti Hämeenkyröä ja sieltä Herttualan kautta Häijääseen. Häijäästä suuntasimme kohti Karkkua ja sieltä Ellivuoreen. Ellivuoren risteyksessä takarenkaani osui kiveen ja taas pääsin rengashommiin. Onneksi nyt mukana oli vaihtovälineet. Alle 10 minuutin pitstopin jälkeen matka jatkui. Muu porukka ajoi Kisko-kabinettiin tauolle ja siellä pääsin taas letkaan mukaan. Renkaan vaihdossa tapahtui joku hama, sillä takarengas jäi vähän pompottamaan. Vähän ikävä sillä oli ajella, mutta ei se onneksi hajonnut toista kertaa. Turuntieltä käännyimme Rämsööseen ja sieltä Narvaan, jossa pysähdyimme kauppaan ostamaan tankkausta. Loppumatka meni Vesilahden ja Lempäälän kautta. Matkaa kertyi 177 km ja ajoaikaa kului 6:20. Keskinopeus oli 28 km/h, mutta itse pääsin ajamaan melkein koko matkan peesissä, joten melko hyvin jaksoin koko lenkin. Keskitehot olivat 153W (FTP 62%) ja keskisyke 126 bpm. Matkan aikana tuli välillä rakeita ja vettä, mutta aurinkoakin saimme. Vastatuuli haittasi lähinnä alku- ja loppumatkasta. Pyöräilyn päälle juoksin 5 km Virelän lenkin. Yllättävän hyvin jalat toimivat vaikka raskaan oloista juoksu olikin. Vauhti oli 4:40 min/km luokkaa.

Sunnuntaina aamulla kävin juoksemassa 23 km:n PK-lenkin. Jos sykkeet ovat olleet viime viikot korkealla, niin nyt ne olivat ihan tapissa, ainakin vauhtiin nähden. Hädin tuskin pystyin pysymään aerobisen kynnyksen alapuolella, vaikka keskivauhti oli 5:18 min/km. Toivottavasti syynä oli edellisen päivän vajaan 7 tunnin treeni. Jalat olivat ihan ok.

Viikko 16/2020 (13.-19.4.2020)

Alkuviikosta tuli taas talvi. Lunta/räntää tuli ihan jokunen sentti ja viikonloppuun asti piha oli melko luminen. Viikonlopun komeat kelit sulattivat lähes kaikki lumiläikät, mutta takapihalla on sentää vielä vähän valkoista ensiviikonkin iloksi.

Keskiviikkona kävin neljännen kerran fysiossa saamassa vinkkejä lonkan ja plantaarifaskiitin hoitoon. Lonkan jomotukset ovat hieman hellittäneet, mutta vasen plantaarifaskiitti on melko kipeä. Ei tosin haitta juoksemista, mutta välillä kyllä tuntuu. Nokassa on edelleen tuhutusta, mutta suht hyvä alkaa olomaan, etenkin kun jotain touhuaa. Levossa tuppaa menemään vielä tukkoon.

Maanantaina pidin lepopäivän, mutta tiistaina tein vajaan 15 km:n juoksulenkin. Sulaa oli, mutta räntäkuuroja tuli niskaan vähän väliä, vaikka lämpöä oli kolmisen astetta. Suht mukavasti juoksu jo kulki, jalat olivat ihan OK, mutta sykkeet olivat vauhtiin nähden vieläkin korkealla.

Keskiviikkona illalla poljin Zwiftissä sisäpyörätreenin. 50 km / 1:45 h meni 137 W (FTP 55%) keskitehoilla. Sama laulu pyöräilyssäkin, eli sykkeet ovat korkealla.

Torastaina juoksin vähän pidennetyn Nokian paloaseman lenkin. Sää oli tuulinen ja pari pientä sadekuuoroakin tuli, mutta muuten oli komea juoksukeli. Matkaa kertyi vähän päälle 16 km ja keskivauhti oli 4:45 min/km. Edellisen päivän pyöräily tuntui vielä vähän jaloissa, ja etenkin pakarat tuntuivat olevan jumissa. Sanomattakin selvää, että sykkeet eivät ole vielä tulleen normitasolle.

Perjantaina kävin töissä pyörällä. Tuulista oli, mutta ihan mukava pyöräilykeli. Ensimmäinen aamupyöräily tänä keväänä ettei tarvinnut lamppua. Päivällä oli reilun tunnin jalka-/selkä-/hartiahieronta, ja illalla tunnin kotisalitreeni.

Launtaina aamulla poljin Zwiftissä kahden tunnin pyöräilyn. Nousumetrit olivat maltillisen 54 km:n lenkille, n. 580 m. Keskitehot olivat 160 W (FTP 65%). Alkuun meno tuntui vähän kankealta, mutta homma alkoi taas tuntumaan mukavalta jokusen kilometrin polkemisen jälkeen.

Sunnuntaina aamulla kävimme Peetun kanssa tekemässä puolimaratonin mittaisen rauhallisen juoksulenkin. Etukäteen vähän pelotti, että jaksaako matkaa juosta ja millaiset sykkeet ovat ja kuinka hiipimistä pitää mennä, jotta sykkeet olisivat sallituissa lukemissa. Lenkki meni kuitenkin yllättävän mukavasti. Keskivauhti oli kylläkin 5:24 min/km, mutta keskisykkeet pysyivät 120 bpm:ssä. Sääkin oli ihan hieno. Aurinko alkoi jossain vaiheessa paistamaan ja lämpöä oli pari astetta. Tuulikaan ei juuri haitannut etenemistä.

Tällä viikolla treenimäärät nousivat jo vähän kymmenen tunnin paremmalle puolelle. Ensi viikolla voisi kokeilla jo ottaa vähän tehojakin juoksulenkeille, ettei ihan PK:ksi mene koko kevät.

Viikko 15/2020 (6.-12.4.2020)

Komea viikko päättyi lumi-/räntä-/vesisateeseen. Maa on taas valkoinen eikä ulkohommiin tee mieli. No, tällä viikolla on tullut tehtyä ulkohommia kyllä ihan kiitettävästi. Pääsiäisen kaksi ensimmäistä päivää tuli vietettyä pääosin ulkona. Työviikon kaksi viimeistä työpäivää tuli tehtyä vähän lyhennettynä ja pihahommia pidennettynä. Nyt alkaa olla kaikki puut tehty, risut silputtu ja metsä haravoitu. Mutta eipä parane vannoa mitään, voipi tuo saha vielä hurahtaa käyntiinkin.

Antibioottikuuri loppui keskiviikkona. Jonkinmoinen nuhutus edelleen jatkuu, ja olenkin alkanut pikkuhiljaa kallistumaan siihen, että joku polyyppi tuolla nenässä varmaankin liikkuu. Katsotaan nyt pari viikkoa muuttuuko mihinkään ja jututetaan sitten taas lääkäriä.

Tämän viikon kisaperuutuksia oli Vanajanlinnan sprintti-triathlon. Sen sai siirrettyä kesän muihin Finntriathlonin tapahtumiin, ja siirsin ilmon Vierumäen perusmatkalle, joka on elokuun lopussa. Tosin voi olla, että sekin jää väliin, ainakin jos Tahkolle tulee osallistuttua.

Kevyen treenauksen aloittelin jo maanantaina. Juoksin reilun 8 kilometriä rauhallista vauhtia ja korkeilla sykkeillä. Eipä ollut kovin mieltä ylentävä kokemus, mutta tästä sitä on taas lähdettävä liikkeelle ja toivoa että fiilikset paranevat.

Tiistaina tein kolmen vartin kotisalitreenin.

Keskiviikkoaamupäivän reilun 10 km:n juoksulenkillä nostin vähän vauhtia, ja sykkeitä. Kankeeta ja raskasta juoksu oli ja tuntui ettei happikaan oikein kulkenut. Melkein aloin jo epäilemään, että onko corona iskenyt.

Torstai-iltana pyöräilin trainerilla 73 minuutin treenin Zwiftissä. Keskitehot olivat 148 W (FTP 59%). Ihan mukavasti jaksoi, eikä hapen kulkemisenkaan kanssa ollut ongelmia.

Perjantaina oli ohjelmassa tunnin kotisalitreeni.

Lauantaina tein jo tunnin juoksulenkin. Jalat olivat väsyneet, mutta se johtui varmaankin aikaisesta ajankohdasta sekä edellisen päivän ulkohommista. Vauhtiin nähden sykkeet ovat vieläkin melko korkealla, mutta muuten juoksu kulki ihan mukavasti.

Sunnuntaina pyöräilin sisätrainereilla puolentoistatunnis treenin, kevyellä 147 W (FTP 59%) keskitehoilla. Sykkeet ovat kymmenisen pykälää korkeammalla kuin ennen sairastelua, mutta muuten ihan mukavasti pyöräily sujui.

Viikko 14/2020 (30.3.-5.4.2020)

Tällä viikolla tuli takatalvi. Vai voiko tätä sanoa takatalveksi, kun kunnon talveakaan ei ole ollut. Mutta joka tapauksessa, puolen viikon paikkeilla tuli lunta vajaa kymmenen senttiä ja lämpötilatkin olivat pakkasen puolella.

Maanantaina oli vielä hieno aurinkoinen pakkaspäivä. Kävimme koirien kanssa kävelemässä Siikanevalla reilun kymmenen kilometrin lenkin. Suo oli vielä jäässä, joten muuttolintuja ei näkynyt. Rauhassa sai muutenkin kulkea, sillä kovinkaan montaa muuta retkeilijää ei ollut maanantaina iltapäivällä liikenteessä.

Perjantai oli ainoa toimistopäivä. Muuten olen ollut etähommissa kotikonttorilla. Kävin pyörällä töissä, ja aamulla oli myös jalkahieronta. Jälleen oli tuulinen päivä. Mutta onkkeksi oli sentään aurinkoista ja vähän lämpöasteitakin. Nämä olivatkin sitten viikon ainoat merkinnät, jotka tulivat harjoituspäiväkirjaan.

Maanantaina kävin myös terveyskeskuksessa esittelemässä pitkittynyttä nuhaani. Ensin hoitaja mittasi kuumeen, verenpaineen ja tulehdusarvot. Ne kaikki olivat niin kuin pitääkin. Kurkku oli puhdas ja happisaturaatio oli 100%, eli keuhkot olivat kunnossa. Sitten lääkäri tutki vielä nenän näkyvät alueet, eikä siellä ollut mitään tukosta. Hengitys- eikä sydänäänisissä ollut mitään vikaa. Eli kaikki pitäisi olla kunnossa. Mutta siltikin oikea sierain on uloshenkittäessä lähes tukossa. Niistää ei tarvitse kuin ulkoilmassa ja silloinkin tulee vain kirkasta nestettä.

Lääkkeksi sain alkuun Duactia, joka on tarkoitettu allergisen nuhan hoitoon. Se sisältää pseudoefedriiniä, joka antaa kuulemma positiivisen tukosen doping-testeissä. Toivottavasti wada ei tule tekemään yllätystarkastusta. Popsein kapseleita kolme päivää, eikä lääkkeellä on mitään vaikutusta nuhutukseen. Toiseksi lääkksesi sain antibioottikuurin, jonka aloitin torstaina. Nuhutus on edelleen jatkunut, mutta syödään nyt kuuri loppuun, ennen kuin mietitään mitä seuraavaksi kokeillaan.

Viikonloppuna tuli tehtyä taas puuhommia ihan kunnolla, varmaankin yhteensä 15 tuntia. Pääosin tein risuhommia, mutta jokunen puukin tuli kaadettua ja hakattua klapeiksi. Komeet kelit ainakin oli viikonloppuna pihahommiin.