Jos vuotta 2023 ajattelee pikaisesti, niin ensimmäisenä tulee mieleen pyöräretket sekä viidenkymmenen ikävuoden saavuttaminen. Kaikennäköistähän sitä vuoteen taas mahtui, mutta jotenkin tämä vuosi oli enemmän pyöräilyllä kyllästetty. Tuon ikärajan saavuttaminen tarjoitti puolestaan, että kisoissa joutui/pääsi viiskymppisten sarjaan.

Oman terveyden osalta vuosi oli jokseenkin positiivisempi kuin edellinen. Edellisenä vuonna oli ongelmia etenkin selän kanssa, mutta tänä vuonna pahoja selkäongelmia ei tullut, vaikka ei se ihan 100% kunnossa ollutkaan. Syksyllä tuli oikeaan polveen ns. hyppääjän polvi ja se jonkin verran haittasi menoa, mutta ei ollut ihan “show stopperi”. Sain siihen kylläkin kortisonipiikin heti alkuun, joka vei vähäksi aikaa pahimman kivun pois ja pääsin juoksemaan marathonin Amsterdamissa. Polvi vaivasi kuitenkin jossain määrin koko loppuvuoden ajan. Vatsalihaksessa, tai jossain sillä seudulla, on ollut myös syksystä lähtien tuntemuksia. Ultralla sieltä ei ainakaan löytynyt mitään tyrää, mutta muuten vaiva on jäänyt mysteeriksi. Onneksi sekään ei juurikaan haittaa elämää, välillä vaan muistuttelee olemassaolostaan. Vasen olkapää on myös vaivannut koko vuoden, mutta kun ei ole kauheasti käynyt uimassa, niin senkin kanssa on pärjännyt. Syksyllä tuli oikeaan kyynärpäähän myös ns. “golf-kyynärpää”, joka tietyissä liikkeissä kipuilee, mutta ei ole haitannut harrastuksia. Korona tuli myös ensimmäistä kertaa sairastettua Amsterdamin reissun jälkeen. Onneksi tauti oli lievä, eikä siitä tullut kuin kuumetta ja päänsärkyä. Sairastelun ajoitus oli myös siltä osin hyvä, että muutenkin oli tarkoitus ottaa marathonin jälkeen harjoittelusta ylimenokausi. Loppuvuonna kävin myös omatoimisesti tervystarkastuksessa, josta sain puhtaat paperit labranäytteiden osalta.

Treenimäärien osalta vuosi oli edellistä vähän parempi. Lähinnä sen vuoksi, että edellisen vuoden pari viimeistä kuukautta meni selkävaivoja potiessa ja tuolloin treenit jäivät vähiin. Kahden vuoden takaiseen nähden kokonaistuntimäärä tippui vähän, mutta oli silti melkein 800 tuntia, eli se tarkoittaa hikiliikuntaa n. 2 tuntia 10 minuuttia per päivä. Tuohon määrään ei ole laskettu normaaleja koiralenkkejä.

Suunnistuksen osalta vuosi 2023 oli yhtä surullinen kuin jo jokuset edellisetkin vuodet. Eli Jukolan viestissä kävin suunnistamassa ja sitä ennen parilla iltarasteilla. Suurin syy suunnistamattomuuteeni on piilarit, joita joutuisin käyttämään ja niiden kanssa temuaminen on yhtä tuskaa, joten olen jättänyt rasteilla käynnin suosiolla väliin. Kivaahan se olisi (poislukien tietyt maastot), mutta pitäisi käydä varmaankin jossain silmäleikkauksessa, jotta saisi lähinäön kuntoon.

Toinen laji, joka jäi vähän paitsioon oli uinti. Edellisenä vuonna kertyi vielä yli 40 tuntia ja 100 km, mutta nyt uintikertoja oli vain 15, joista kertyi 29 kilometriä ja reilu 11 tuntia. Kevätkaudella noista kymmenen kertaa, kesällä kaksi ja syyskaudella vain kolme kertaa. Avovedessä en käytännössä käynyt kertaakaan. Mökillä tuli kylläkin käytyä kerran parin sadan metrin verran. Triathlonkisoja kun en ollut laittanut ohjelmaan, niin uintikaan ei oikein kiinnostanut.

Viikottaiset sulkapallonelurit pyörivät koko vuoden kesää lukuunottamatta. Kevätkaudella tosin ei kertynyt kuin kuusi puolentoista tunnin käyntiä. Etenkin alkuvuodesta jätin pelejä väliin selkävaivojen vuoksi. Syyskaudella pelikertoja kertyi kymmenen. Max kerta viikkoon pelailut eivät kauheasti taitotasoa vie eteenpäin, mutta yllättävän hyvin pelit ovat kuitenkin sujuneet.

Talven hiihtomäärät eivät nousseet kauhean korkeaksi. Avasin hiihtokauden vasta vähän ennen vuoden vaihetta ja viimeinen hiihtolenkki tuli surullisena päivänä 4.4. Yhteensä hiihtokertoja tuli 16, joista kertyi 557 kilometriä ja reilu 42 tuntia. Vapaalla tyylillä menin 7 kertaa ja loput perinteisellä tyylillä. Hiihtomäärät tippui melkein puoleen edellisestä vuodesta, jolloin sain tuhat kilometriä täyteen.

Kotisalia tuli tehtyä edelliseen vuoteen nähden huomattavasti ahkerammin. Määrä yli tuplaantui. 55 kerrasta kertyi noin 50 tuntia salitreeniä. Tämän lisäksi kävin tammi-helmikuussa SelkäFixillä tekemässä kuusi kertaa puolen tunnin selkäjumppaa. Ostin myös Sami Pitkäseltä jumppaohjelman, jota tuli loppuvuodesta tehtyä salitreenien lisäksi.

Sisäpyöräilyn määrä kasvoi jonkin verran. Kerrat vähenivät jokusella, mutta kilometrit ja tunnit lisääntyivät. Lisäystä tuntimäärään oli yli 10%. Yhteensä kertoja oli 66, joista kertyi 110 tuntia / 3173 kilometriä. Kevätkaudella sisäpyöräilin toukokuun alkuun asti ja syyskaudella aloitin vasta lokakuun alussa. Kaikki sisäpyöräilyt tuli ajettua Zwiftissä. Tacxin trainerissa on ollut kiinni kaikissa pyöräilyissä Feltin TT-pyörä. Pisin harjoitus oli yli kuusi tuntinen. Tämän lisäksi pitkiä oli myös kaksi yli 5 tuntista ja kolme neljä tuntista. Pääosa oli tunnista kahteen kestäneitä suorituksia. Myös yksi Zwift-kisa tuli kokeiltua.

Ulkopyöräilyvuosi olikin sitten mielenkiintoinen ja monipuolinen. Niin kerrat, kilometrit kuin tunnitkin kasvoivat edelliseen vuoteen nähden pyöreesti noin 20 prosentilla. Kilometrejä kertyi 8840 ja tunteja 356. Pyöräilykerroista työmatka-tagillä on valtaosa ja tunneista ja kilometreistä melkein puolet. Tosin työmatkoiksi on laskettu myös ne kerrat kun olen tehnyt sen pidemmän kaavan mukaan. 4700 kilometriä ajoin Orbean gravelilla, Rosen maantiepyörällä 2320 kilometriä, Trekin maastopyörällä reilun tonnin ja loput Feltin TT-pyörällä tai vuokrapyörällä. Vuokrapyörä oli käytössä kevään Mallorcan viikolla. Se oli ensimmäinen ulkomaan pyöräilyviikko, jossa olemme koskaan käyneet. Tuohon viikkoon tuli poljettua 750 km ja 7500 nousumetriä. TT-pyörää ei tullut käytettyä ulkona kuin keväällä Duathlonin SM-kisoissa, josta ei tullut edellisen vuoden kaltaista menestystä. Mallorcan reissun lisäksi vuoteen mahtui mukavia pyörälenkkejä niin pohjoisessa kuin muuallakin Suomessa. Heinäkuussa tuli ajettua myös kuuden päivän ns. bikepacking-reissu, josta kertyi ajomatkaa tuhannen kilometrin verran. Mökin ympäristössä tuli graveloitua myös melko paljon uusia hiekkateita. Loppukesästä poljimme pienellä porukalla pitkän 260 kilometrin lenkin Pirkanmaan ympäristössä, joka oli oma matkaennätykseni. Pyöräkalustoon ei tullut tänä vuonna lisäystä, mutta syksyllä hommasin Rosen maantiepyörään uuden Ultegra Di2 -osasarjan, jota olen loppuvuonna pikkuhiljaa asennellut paikoilleen. Tuon projektin yhteydessä on tullut paljon uutta oppia pyörän tekniikasta ja osista.

Myös juoksun puolella, etenkin määrä ja tunnit, lisääntyivät aika paljon. Juoksukilometrejä kertyi 2250 ja tunteja 183. Nuo ovat noin 30 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Juoksukerrat eivät nousseet samassa suhteessa, joka tarkoittaa, että pituudet kasvoivat. Lappu rinnassa tuli juostua yhdeksän kertaa. Vuosi oli siitä erityinen, että siirryin M50-sarjaan, ja näin nuorimpana sarjalaisena piti tilaisuutta yrittää käyttää hyväksi. Alkuvuodesta kävin kahdessa TeivoCupin osakilpailussa. Keväällä juoksin Raholan Kympin. Kesäkuussa kävin juoksemassa Helsingissä, elokuussa Turussa ja syyskuussa Jyväskylässä puolimarathonin. Noissa kaikissa kisoissa voitin oman ikäluokkani. Sijoitusta enemmän lämmittivät ajat, jotka kisoissa pystyin juoksemaan. Kaikki puolikkaat olivat 1:21 -alkuisia ja kevään kymppikin alle 38:30. Puolikkaiden aikoihin varmaankin vaikutti myös uusi Hokan hiilarikenkä, jonka otin kesällä käyttööni. Kisailut jatkuivat lokakuussa Amsterdamin marathonilla, jossa pääsin jälleen alle kolmen tunnin aikaan. Loppuvuodesta kävin vielä kahdessa TeivoCupin osakilpailussa, joissa tuli jälleen ikäsarjan voitot. Syksyllä tuli käytyä myös Tampereella yhdessä ParkRunissa. Kenkäkalustoon lisääntyi Hokan lisäksi Asicsen Nimbuksella sekä Trabucolla.

Vuosi 2023:kin siis tarjosi uusia hienoja kokemuksia. Ja etenkin juoksun tulostaso oli kovinkin tyydyttävä. Täytyy siis vielä jatkaa seuraavakin vuosi valitsemallani urheilullisella elämäntyylillä ja ainakin koittaa pitää yllä nykyistä tasoa. Vuosi tosin on pitkä ja siihen ehtii mahtumaan kaikenlaista.