Kuusi viikkoa operaatiosta takana. Viikolla kävin kantapääni kanssa jälkitarkastuksessa ja leikannut ortopeni oli tyytyväinen työnsä jälkeen ja toipumiseni etenemiseen. Fysiossa kävin myös reilut viikko sitten ja sain uusia hieman vaativampia kuntoutusliikkeitä (kuminauhaa, kyykkyä yms.). Sen verran hyvin on kaikki edenneet, että sain luvan vuoden vaihteen jälkeen kokeilla pieniä pätkiä hölkkääkin kivun sallimissa puitteisssa.

Liukkaita kelejä ei tarvitse ainakaan pelätä, sillä nämä kahdeksan asteen lämmöt ja vesisade kyllä vievät loputkin viikolla sataneet lumet tehokkaasti pois. Eikä ennusteetkaan näytä kovin jouluista keliä ensi viikolle. Juhannuksenakin on ollut kylmempää kuin mitä nyt on.

Treenit ovat jatkuneet edellisviikojen tapaan. Työmatkat pyörällä ja kotona sitten joko salitreeniä tai rullilla pyöräilyä. Eikä tuohon tahtiin taida lähiaikoina olla muutosta tulossa. Joten taitaa blogin puolellakin olla tulossa vähän hiljaisempaa, mikäli jalankaan tilassa ei isompia muutoksia tule.

Neljäs saikkuviikko muuttuikin ensimmäiseksi työviikoksi. Jalka alkoi olemaan jo sen verran hyvässä kävelykunnossa, että en enää kehdannut sairastella kotona. Pitkät istumiset kyllä jäykistivät nilkkaa sen verran, että liikkeelle lähdöt olivat kankeita ja kivuliaitakin, mutta kun vähän aikaa köpötteli, niin tasamaan kävelyt sujuivat ongelmitta.

Työmatkat pystyi pyöräilemään ilman ongelmia, tosin lukkopolkimia en vielä tässä vaiheessa viitsinyt käyttää. Maltillisia sisäpyöräilytreenejäkin tein jo muutaman kerran jo lukkupolkimienkin kanssa, kun kerran kenkä tuntui mahtuvan ihan hyvin jalkaan. Muutama punttitreenikin viikkoon mahtui. Olkapäävaiva vaan hieman rajoittaa millaisia yläkropan liikkeitä pystyy tekemään. Myös koiralenkkejä on tullut jo tällä viikolla tehtyä.

Eli pikkuhiljaa ollaan menty kuntoutumisen kanssa eteenpäin. Ainakin pari viikkoa pitää vielä ottaa melko rauhallisesti ettei takapakkia tule. Ensi viikolla onkin taas aika fysioterapiaan ja sitä seuraavalla viikolla leikkauksen jälkitarkastukseen.