Jos ei lenkkiä helluntaina, niin sitten ei koko kesänä

Vai miten se sananlasku nyt menikään. No helluntailenkki ainakin tuli tehtyä ja vielä pidennettynä versiona. Matkaan tosin piti lähteä jo aamu-seitsemältä, sillä päiväksi oli luvattu reilua hellettä. Lämpö ei onneksi ehtinyt nousta reilun 28 km lenkin aikana kuin 18 asteeseen ja kun muutenkin pääsi menemään aika paljon varjon puolella, niin olosuhteissa ei ollut moittimista. Menossakaan ei ollut moitteen sijaa, kun sykkeet pysyivät hyvin kurissa ja keskivauhtikin ihan ok (4:42). Hieman vähiin vaan ovat jääneet nämä pitkät juoksut, sillä edellisestä vastaavan pituisesta on jo jokunen viikko aikaa.

Lauantaina oli myöskin hellepäivä ja silloinkin tuli lähdettyä tien päälle heti aamusta. Ohjelmassa oli 10 km reipasvauhtinen lenkki, mutta reippaan juoksun osuus typistyi 9 km:iin, sillä ylävatsalihas alkoi taas kramppaamaan sen verran kovin, että veto piti jättää kesken. Taisi olla mutenkin virhe lähteä tekemään kovaa lenkkiä heti aamusta ilman syömistä, sillä siinä vaiheessa kun jouduin vatsakramppin vuoksi pysähtymään, alkoi vintti pimeneen ja jouduin istahtamaan maahan. Kun kömmein ylös, niin sitten meinasi tulla yrjö joten perse takaisin maahan. Pienen huilailun jälkeen olo helpottui ja hölkkäilin rauhassa kotiin. Taisi vähän sokeriarvot heilahtaa turhan rajusti. Muuten veto meni ihan mukavasti, meno oli suht rentoa ja vauhtikin oli hieman alle 4 min/km luokkaa. Illalla tuli tehtyä vielä rauhallinen saunalenkki.

Perjantaina oli lepoa (tai työistä kyllä pyöräilin kotiin).

Torstaina pyöräilin punttisalille ja sieltä töihin, ja illalla juoksin töistä kotiin. Muuten kotimatka meni ihan ok, mutta puolessa välissä alkoi satamaan oikein reilusti ja sitä riitti sitten melkein kotiin asti. Uitettu olo oli.

Viikon treenit:
Ma: ap. pyöräily 16 km, sali 1h, ip. pyöräily 16 km
Ti: ap. juoksu 16.3 km, ip. juoksu 16.2 km
Ke: ap. juoksu 16.2 km
To: ap. pyöräily 16 km, sali 1h, ip. juoksu 16.3 km
Pe: ip. pyöräily 16 km
La: ap. juoksu 12.5 km, ip. juoksu 10.6 km
Su: ap. juoksu 28.5 km

EP:stä palautumista

Huh huh, kun oli vaikeeta tänä aamuna juoksu töihin. En tiedä vaikuttiko eilinen edestakainen työmatkajuoksu, vastatuuli vai normaalia aikaisempi liikkeelle lähtö (5:50). Minulla oli vähän suunnitelmissa, että aamulla olisi voinut mennä vähän kovempaa vauhtia, sillä illalla ei treeniä pääse tekemään KooVee:n iltarastitalkoiden vuoksi. Mutta meno oli alusta asti tahmeaa eikä sykkeita eikä vauhtia saanut kunnolla nostettua koko matkan aikana.

Syynä reissun rankkuuteen voi olla vielä myös sunnuntain erikoispitkä suunnistus. Maanantaina ainakin oli työmatkapyöräily ja salitunti melko väsynyttä, ja salilla jäikin muutama jalkatreeni tekemättä. Toisaalta tiistain juoksut kyllä menivät ihan OK, eikä silloin juoksu painanut ollenkaan.

SM-Erikoispitkä

Tänään sunnuntaina oltiin kisaamassa SM-mitalleista Keuruun erikoispitkällä suunnistusmatkalla. Kisasta jäi mieleen ainakin ainainen jonottaminen. Ensin piti jonottaa järjestäjän bussikyytiä parkkipaikalta kisakeskukseen, sitten pari kertaa vessajonossa (joista toinen jonotus jäi kesken kun tuli kiire lähtöpaikalle, mutta onneksi metsästä löytyy aina joku kannon kolo jolla voi korvata Bajamajan), sitten jonotettiin suihkuun ja viimeksi vielä bussikyytiä takaisin parkkipaikalle (tämäkin jonotus jäi myös lyhyeen sillä lähdin liftaamaan paluumatkaa parkkipaikalle – ja hyvällä tuloksella). Järjestäjille jäi siis jonkin verran parannettavaa.

Parannettavaa kyllä jäi itsellekin, sillä kisan alku meni ihan persiilleen. Parilla ensimmäisellä rastivälillä tuli tehtyä pahoja reitinvalintavirheitä, mutta onneksi tämän jälkeen alkoi sujumaan vähän paremmin. Reitti oli tosi rankka ja rastivälit olivat pitkiä joten hiki virtasi. Kartalla tuli pysyttyä melko hyvin eikä isompia hakuja tullut, mutta reitinvalinnoissa olisi parantamisen varaa. Juostakin jaksoi melko hyvin vaikka paikoin piti kävelykksikin laittaa, mutta loppuun asti jaksoi painaa – suhteessa muihin ehkä jopa hieman paremmin sillä rastivälisijoituksen paranivat loppua kohden mentäessä.

18,7 km reitillä  (kokonaismatka n. 22 km) 23 rastia, sijoitus 21. 33:sta matkaanlähteneestä (27 tuli maaliin). Tulokseen täytyy olla ihan tyytyväinen. Valmistautuminen oli kyllä vähän huono, sillä tankkaaminen jäi lähes täysin tekemättä ja viikollekin tuli vähän turhan paljon treeniä, sillä juoksua ja suunnistusta alkuviikolle kertyi n. 100 km.

Vapaapäiviä

Eilinen Helatorstaipäivä meni täysin hyväntekeväisyyteen… tai paremminkin KooVee:lle. Päivä meni tulospalvelutoimitsijana Särkänniemi suunnistuksissa. Onneksi illalla parin tunnin torkkujen jälkeen jaksoi lähteä vielä juoksemaan. Vettä tuli taivaalta, mutta lenkille tuli lähdettyä. Ja hyvä niin. Lenkistä tuli vähän suunnittelematta VK-harjoitus, sillä meno tuntui heti alusta asti kevyeltä ja rennolta, ja mitä sitä nyt himmailemaan kun hyvältä tuntui. 12 km 4:05 vauhtia ja päälle vähän verryttely… pidempäänkin olisi jaksanut ja vauhtiakin jäi varastoon joten ihan mukavasti juuri nyt kulkee.

Tänään pidin töistä vapaapäivän joten lenkille pääsi heti aamusta. Nyt kun tossurivistöstä löytyy kaksin kappalein upouusia menopelejä, niin tämän aamun lenkillä tuli korkattua uudet Asics:n DS-Trainerit. Trainereita minulla ei ole muutamaan vuoteen ollutkaan käytössäni joten mielenkinnolla lähdin niitä kokeilemaan. Matka suuntasi kohti Lamminpään lenkkipolkuja, sillä tällaisena aamuna ei viitsinyt lähteä paukuttamaan maantielle. Aurinko paistoi täydeltä terältä, metsä höyrysi ja vihersi eilisen vesisateen jäljiltä… kesäloman odotus sai taas uutta puhtia sillä tällaisia aamuja pitäisi olla paljon enemmän. Ja vielä kun uudella DS-Trainerilla varustettu jalkakin liikkui rennon kevyesti, niin kyllä kelpasi. Rennon letkeää menoa kertyi n. 16 km. Lenkkaritkin tuntuivat yllättävän hyviltä jalkaa joten pitää varmaan ottaa taas tämäkin malli mukaan kalustoon.

Illalla tuli vielä nykäistyä suunnistusnastarit jalkaan ja lähdettyä takapihalta lähimetsään tekemään metsäjuoksuharjoitusta. Vajaa tunti ja reilu 9 km tuli könyttyä maita ja mantuja, pääsasiassa melkoista ryteikköä. Seuraava metsäjuoksuharjoitus pitää suunnata vähän mukavampiin maastoihin.

Peukkukompassilla metsässä

Pitää ottaa tähän keskelle viikkoa välitarina ettei tarvitse sunnuntaina niin kauheasti muistella, että mitä pirua sitä viikolla on tullut tehtyä. Saa nähdä tuleeko tästä tiheämmästä kirjoittelusta sääntö vai onko tämä vaan poikkeus.

Aamulla kuudelta lähdin taas hölköttelemään töihin päin. Reitti kulki jälleen Kaarilan, Pyynikin ja arboretumin kautta, sillä se on näin aamuisin paljon mielyttävämpi reitti kuin Pirkkalan kautta mentynä. Autoliikenne on vähäistä ja puistot ovat vehreitä ja rauhallisia. Jalassa oli uudet pakasta vedetyt Nimbukset jotka saapuivat vihdoin ja viimein tiistaina DHL:llä eräästä UK:n webbikaupasta. Meno oli ihan mukavan tuntuista vaikka tiistaina olikin juossut työmatkan edestakaisin (n. 16 km / suunta), ja kotiinpäin vielä pääosin VK -vauhtia. Sykkeet olivat vielä hukassa, sillä sunnuntaina olin unohtanut sykevyön Tampere Games:n pesupaikaalle, mutta varmaankin aerobisen kynnyksen alapuolella tuli mentyä suurin osa ajasta. Päivällä Pyrinnön Lammikko toimitti sykevyön töihin, joten taas saa sykettä elämään (hyvä palvelu tuolla TP:ssä).

Illalla käytiin ensimmäisillä Nokirasteilla Koukkujärven maastossa. Jätin emitin suosiolla kotiin, sillä tarkoitukseni oli opetella rauhassa peukalokompassin käyttöä ja kun ei ollut virallista ajanoton painetta, niin opettelukin voisi sujua paremmin. Valitsin 7 km:n radan jossa oli 18 rastia, joten harjoittelua tuli ihan riittävästi. Ihmeen hyvin se sujui peukkuneulallakin vaikka edellisestä kokeilusta, parin kesän takaa, ei jäänytkään kovin postiivista muistoa. Taisi tulla  jopa vähemmän pummia kuin mitä tuli maanantain iltarasteilla Pikku-Ahvenistolla, jossa tuli seikkailtua monta rastiväliä hirveässä harvennusjätteessä. Pitää varmaankin jatkaa harjoittelua.

Suunnistus (melkein) sucks

Suunnistusperhe Rinne oli taas viikonloppuna suunnituskisoissa näyttämässä kyntensä. Valitettavasti kynnet oli leikattu lyhyiksi eikä terävyydestäkään ollut tietoa. Lauantai meni molemmilta niin penkin alle kuin olla-ja-pystyy sillä viimevuoden Jukola-maasto ei antanut tälläisille pörrääjille mitään armoa (alla pieni näyte minun kahden rastivälin kohelluksesta).  Onneksi molemmilla meni yhtä huonosti, niin ei tarvinnut paluumatkalla kummankaan kuunnella toisen hehkutusta onnistuneesta suorituksesta.

Perssiilleen meni juu lauantai. Alku meni ihan suht hyvin, mutta puolen välin jälkeen alkoi tökkimään oikein urakalla. Kolmella rastilla yhteensä n. 25 min ylimääräistä. 9 -rastilla olin jo keskeyttämässä kun tympi niin koko laji ja ensiviikon erikoispitkä oli tullut peruutusuhan alle vaikka ilmoittautuminen on jo tehty. Pääsin kuitenkin kartalle vielä ko. rastilla ja hölkkäilin maaliin häntä koipien välissä. Maalisuoralla olisi pitänyt kävellä pikkuisen pitempi matka, sillä jotenkin onnistuin vielä voittamaan viimeiseksi tullutta 11 sek:lla (nyt en kävellyt maalisuoralla kuin viimeiset 10 m). Näin kisa olisi saanut arvoisensa päätöksen.

 

jp3

 

Sunnuntaina oli vuorossa kisan toinen osuus. Samassa maastossa, mutta melkein tuplasti pitempi matka. Vaikka edellisenä päivänä vähän epäilin, niin oli kyllä ihan mukava päästä taas metsään. Ja itseasiassa oli hyvä päästä samaan maastoon, niin sai ottaa revanssin Jylhänperän ja Koskelankorkean maastoista. Varovaisen rauhallisesti taas lähdettiin alkuun niin kuin lauantainakin, mutta nyt sujui ihan mukavasti loppuun asti – lauantai-illan kynsien teroitus oli tehnyt tehtävänsä. Eihän näillä suunnistustaidoilla mihinkään hyville sijoituksille pääse vaikka hyvin tuntuisi menevänkin, mutta tyytyväinen pitää olla kun yhtään isompaa hakua ei tullut ja pystyi toteuttamaan ne reitinvalinnat jotka oli suunnitellutkin tekeväni. Joten eiköhän sitä uskalla ensi sunnuntaina SM-erikoispitkälle taas lähteä.

Viime viikon kirjoitus jäi väliin siitä syystä kun tuli pidettyä ensimmäinen kesälomaviikko ja oltua mökillä katontekotalkoissa keskiviikosta tiistaihin. Onneksi työehtosopimukseen kuului aamu- ja iltalenkki joten viime viikolla tuli taas pitkästä aikaa rikottua 100 km:n juoksumäärä.

Tämä viikko onkin sitten taas ollut vähän huonompi juoksun suhteen. Maanantaina tuli mökillä yksi lenkki tehtyä, mutta tiistaina pyöräilin mökiltä kotiin n. 90 km (ja vielä vastatuuleen), keskiviikkona kävin tekemässä surkean iltarastisuorituksen Ylöjärven Hietasmäessä (enteili viikonloppua), torstaina ja perjantaina pääsin juoksulenkit tekemään, mutta viikonloppu meni taas suunnistuksen parissa.

Parin viikon treenit:
Vko 19
Ma: Ap. punttisali 1 h, ip. jalkahieronta 1h
Ti: Ap. pyöräily 16 km, ip. juoksu 16 km
Ke: Ap. juoksu 12.8 km, ip. juoksu 11.1 km
To: Ap. juoksu 14.3 km, ip. juoksu 12.1 km
Pe: –
La: Ap. juoksu 14.3 km
Su: Ap. juoksu 28.5 km

Vko 20
Ma: Ap. juoksu 13 km
Ti: Ip. pyöräily 88.4 km
Ke: Ap. pyöräily 16 km, ip. suunnistus 9 km (74 min)
To: Ap. punttisali 60 min, ip. juoksu 12 km
Pe: Ap. juoksu 16.3 km, ip. pyöräily 16 km
La: suunnistuskisa 7.4 km (73 min)
Su: suunnistuskisa 10.2 km (79 min)

Ideapark-juoksu 2009

Taas on sellainen aika vuodesta, että ei viikkoa ilman kisastarttia. Tällä kertaa oli vuorossa sunnuntaina Lempäälässä järjestetty Ideapark-juoksu. Jätin ilmottautumisen suosiolla ko. päivän aamuun, sillä perjantain “epäurheilijamainen käytös” saatoi jättää koko osallistumisen väliin. Ep.urh. käytökeen syynä oli RiLe:n ja MaSa:n kanssa käyty Apulannan keikka ja siihen liittyvät lieveilmiöt. Perjantai tuli pidettyä lepopäivä ihan vapaaehtoisesti, mutta lauantaina lepopäivä oli pakon sanelema juttu, sillä “viinan kirot” irtautuivat ruumiista sellaisella voimalla, että viimehetken vetoharjoitukset jäivät tekemättä ja koko kisastartti oli vaarassa.

Sunnuntaiaamun testiverryttely kuitenkin antoi toivoa osallistumisesta, vaikkakin pakkipuoli tuntui olevan vielä vähän sekaisin. Viivaa kohden tuli kuitenkin lähdettyä, ja hyvä niin. Vatsa ei tuntunut ihan normaalilta vielä hetkeä ennen lähtöä ja kun vessojakaan ei matkan varrella ilmeisesti ollut, niin paperia piti varata mukaan riittävästi. Pahin takaisku tuli koettua ennen lähtöä, sillä “gepsi” ei inahtanutkaan kun yritin käynnistää sitä. Rakkine jäi auton takapenkille ja matkaan piti lähteä fiilispohjalta.

Klo 14 päästiin matkaan vaikka lähettäjän ase ei lauennutkaan – lähtölaukaus muuttui lähtökarjunnaksi. Lähtöviiva oli onneksi sen verran leveä, että sen tuntumaan mahtui lähes kaikki juoksijat eikä siis mitään ruuhkaa ollut näköpiirissä. Ensimmäisellä kilometrillä oli vähän outo tunne kun ei tiennyt yhtään sykkeistä tai nopeudesta. Mutta jos rinnalla juoksi itse maestro J Rouhiainen, niin ei vauhdin ainakaan liian hidasta pitäisi olla. Ensimmäisen km-tolpan kohdalla kysäisin aikaa vierellä juosseelta PunKu:n JuPe:lta ja 3:48 oli sitä mitä pitikin. Eli tavoitteena oli, että mennään vähän riskilläkin 3:50 vauhtia sen matkaan kuin jaksettaisiin, ja sen jälkeen sitten sen mitä päästäisiin. Toisenkin kilometrin kohdalla sain kysyttyä vielä ajan, muuta sitten mentiinkin väliaikapimennossa 10 km:iin asti.

Meno ei tuntunut alussa kovinkaan rennolta, mutta kilometrien taittuessa juoksu alkoi sujumaan ihan mukavasti. Väliaikapimennosta huolimatta tiesin meneväni ihan kohtalaisen hyvää vauhtia ja 5 km:n kohdalla joku huusi, että viisi juoksijaa on edellä.  Tämä vähän säväytti ja aloin jo epäilemään onko vauhti vähän liiankin kovaa – mutta annoin mennä kun rennolta tuntui. 7 km kohdalla taivalsin matkaa yksin, sillä perässä roikkujat olivat jääneet pikkuhiljaa jälkeen. Edessä n. 100 m päässä näkyi parin kilpailijan selät ja ne jopa lähenivät vähitellen.

10 km kohdalla sain ensimmäisen selän kiinni ja ohituksen yhteydessä kysäisin aikaa joka hänellä oli kympin kohdalla. Hänellä 38:05 ja minä jokusen sekunnin perässä siitä, eli aikataulussa vielä oltaisiin ja meno tuntui vielä suht rennolta. Ohitetulla oli naama veressä – nokka oli kuulemma alkanut vuotamaan, mutta hätää ei ollut. Sijoitukseni nousi viidenneksi.

Seuraavakin selkä alkoi lähenemään hyvää vauhtia ja ohitus tapahtui n. 12 km kohdilla – taas pykälä korkeammalla. Kaveri jäi roikkumaan peesiin joten sain kysyttyä aikaa 14 km kohdalla – tasan 54 min. Tämä muutaman kilometrin heikkatieosuus sisälsi muutaman ylämäenkin, mutta suurin hyydyttäjä oli vastatuuli.

Reitti siirtyi vanhan Turuntien varteen. Pitkä suora baanaa, varmaankin yli kaksi kilometriä. Peesaaja alkoi jäämään ja nelos sija varmistumaan. Edellä, varmaankin parin sadan metrin päässä näkyi seuraava selkä. Matkaa oli nelisen kilometriä maaliin joten urakka näytti liian kovalta vaikka pikkuhiljaa tunnuinkin saavaan sitä kiinni.

Matkaa maaliin oli noin 2,5 km kun käännyimme pois vanhalta Turuntieltä. Edellä mennyt selkä oli lähentynyt sen verran, että eroa oli varmaan enään n. 20 sek, joten kolmossija oli tullut ihan mahdolliseksi. 10 km juoksijat olivat tulleet mukaan kuvioihin, mutta kolmossijan mustasta selästä en irroittanut katsettani hetkeksikään. N. 1,5 km maaliin ja selkä sai kasvot, kun kaveri vilkaisi taakseen – lähenee. Reilun kilometri maaliin ja selälle vielä huudetaan “anna mennä – on ihan takana”.  Rinnalle, nykäisy ja karkuun – ai-että tuntui hyvältä. Vajaa kilsa maaliin ja tiesin, että enään ei tulla ohi, sillä juoksu tuntui vieläkin sen verran rennolta, että pieneen rypistykseen olisi vielä varaa jos tarve vaatisi. Loppusuoralla pystyin vielä vähän kiristämään ja ottamaan pari sekunttia pois ajasta. Maalissa uudella henk.koht. ennätysajalla 1:21:09. Pokali, leipä ja parit Crocsit kotiinviemisinä ei tuntunut ollenkaan hullummalta.

03052009019

Viikon harjoituskertymä:
Ma: ap. pyöräily 16 km, punttisali 1 h, ip. pyöräily 11 km, suunnistus 5 km/33 min
Ti: ap. juoksu 16.1 km, ip. juoksu 16.3 km
Ke: ap. pyöräily 16 km, ip. juoksu 16.2 km
To: ap. juoksu 16 km, ip. pyöräily 16 km
Pe: lepo
La: lepo
Su: juoksukisa 21.1 km / 1:21:09