Valkeahko Joulu

Viikko 52/2020 (21.-27.12.2020)

Säämiesten pelottelu mustasta Joulusta ei onneksi aivan pitänyt paikkansa, kun aaton aattona satoi sen verran räntää, että maa tuli vähän valkoiseksi. Tosin Alastarolla, jossa alkuosa Joulusta tuli vietettyä, oli aatto musta, mutta Joulupäivänä aamu valkeni parin sentin lumikerroksessa.

Tälläkään viikolla ei tullut käytyä konttorilla laisinkaan, kaikki kaksi ja puoli työpäivää tuli oltua koronapiilossa kotosalla. Reenitkin jäivät vähän vähäisemmälle tällä viikolla, mutta kertyi sitä sentään toista kymmentä tuntia hikiliikuntaa kuitenkin.

Maanantai oli taas hedaripäivä ja muutenkin nuutunut olo sunnuntain pitkästä treenistä, että päivästä muodostui täyslepopäivä. Mutta tiistaina aamupäivästä olin jo reippaalla tuulella ja kävin tekemässä reilun 12 km:n VK-treenin. Tai ainakin sykkeiden puolesta juoksu meni VK-alueella, kun keskari oli 140 bpm, vauhti oli 4:32 min/km. Lämpöä oli nelisen astetta, joten keli oli ihan OK, juoksufiilis oli OK miinus. Illalla sulkisneluria puolitoista tuntia. No tulipahan pelailtua, hieman nuutunut olo edelleen, mutta kun kuusi erää yhdeksästä on voittajien puolella, niin kyllä peli jotenkin sujui.

Keskiviikko oli vajaa työpäivä sekä matkapäivä Joulun viettoon. Reenit jäivät jälleen täysin väliin. Jouluaattoaamuna kävin juoksemassa 15 km:n Vännilän lenkin. Lenkki on suht tasainen, ja ensimmäinen 7 km on asfalttia. Kun lämpöä oli pari astetta, niin liukastakaan ei ollut, vesilätäköitä piti vaan väistellä. Seuraava viisi kilometriä oli sitten hiekkatietä peltojen keskellä, ja kun keli oli mitä oli, niin kuraa oli tarjolla. Viimeinen kolmonen taas asfalttia. Rennosti tuli mentyä, sykkeet oli 135 bpm ja vauhti 4:45 min/km. Takareidet olivat taas vähän enemmän kireällä, mutta pakaroihin asti jumit eivät yltäneet.

Perjantaina Joulupäivän aamuna oli tullut pari senttiä uutta pakkaslunta ja lämpö oli hieman pakkasen puolella. Aamuhämärissä lähdin juoksemaan Loimijoen vartta vanhaa Loimaalle menevää tietä pitkin. Jossain kohtaa oli auto mennyt ja jossain koiran ulkoiluttaja, mutta paikoin sai mennä koskematonta lumista asfalttitietä pitkin täyden hiljaisuuden vallitessa, vain tossujen narina säesti menoa. Tiilitehtaalla kävin kääntymässä, ja sitten tien toista reunaa takaisin päin. Kävin vielä kieppaamassa Alastaron keskustan kautta, jotta 13 km tulisi täyteen. Jalat tuntuivat edellistä päivää paremmilta, vaikka hieman lipsuva alusta haittasikin etenemistä. Vauhti oli 4:49 min/km ja syke mukavan alhainen 127 bpm. Jouluaaton tankkaus oli varmaankin toiminut.

Lauantaina Tapaninpäivänä tulimme takisin kotiin ja päivällä pyöräilin trainerilla kevyen kolmen tunnin polkaisun. Keskitehot olivat 150W (FTP 65%) ja keskisyke 112 bpm. Pari kotimaista elokuvaa (Lakeuden kutsu ja Poika ja ilves) ehti polkiessa hyvin katsomaan. Enemmänkin olisi voinut polkea, mutta piti valmistautua seuraavaan Joulupöytään.

Sunnuntaina päästiin taas tositreenin pariin, kun MO:n porukka lähti Lamminpään majalta kolmen tunnin maastopyörälenkille. Itse ajon pohjille kotoa muutaman kilometrin extraa majalle. Sieltä suuntasimme ensin Pinsiön Puuvuorelle, jossa kiersimme 15 minuutin ajan ympäristötaideteosta ympäri lumista varvikkoa pitkin, tehden näin “voimapolkemista”. Puuvuorella ja muutenkin länsi-Ylöjärvellä oli 5-7 cm lunta ja teki polkemisesta raskaampaa, mutta samalla myös tehokkaampaa ja myös erittäin hienoa. Sää ja keli olivat erittäinkin talviset joskin hieman tuulinen, mutta MO piti treeneillään huolen, ettei kylmä päässyt yllättämään. Puuvuoren jälkeen siirryimme Topinlenkille, jossa kiersimme 3-4 kierrosta mäkistä reittiä väh. VK-tehoilla. Täältä siirryimme Metsäkylän kautta Pikku Ahvenistolle polkemaan jälleen 15 minuutiksi varvikkoon voimatreeniä. Reilun kolmen tunnin / 40 kilometrin lumipyöräilyn jälkeen juoksin matolla vielä 30 min / 6 km. Suunnitelma oli nostaa vauhtia pienen lämmittelyn jälkeen, mutta kun sykkeet huiteli melko huimissa lukemissa, niin tyydyin pitämään vauhdin koko treenin ajan 5 min/km:ssa. Matolla sykkeet ovat aina olleet korkealla, mutta nyt oli mukana ihan extraa, keskari 139 bpm tuolla vauhdilla ja 0-kulmalla.

Sen verran (jokun sentti) oli kertynyt lunta sunnuntaina, että piti testata A:n lumiauraa kotitiellä. Hyvin pelitti. Nyt kaivataan vaan lisää lunta ja pilkkihaalarit.

Etäviikko

Viikko 51/2020 (14.-20.12.2020)

Joulu alkaa olla sen verran lähellä, että on pitänyt alkaa välttelemään kontakteja, jotta voi turvallisimilla mielin lähteä viettämään Joulua. Tämä viikko on siis oltu kokonaan etähommissa ja kaikki reenien ulkopuoliset ihmiskontaktit on tehty maskin takaa. Ensi viikon muutama työpäivä tulee myös tehtyä kotoa päin.

Joulusäistä ei tosin ole kyllä tietoakaan, sillä edellisen viikon pakkaset on muuttunut muutaman asteen lämmöksi ja ne vähäisetkin loskat, jotka viikon aikana satoi on sulanut pois ja maailma on taas mustana.

Reenattu on kuitenkin suht vanhaan tapaan, tosin ne vähäisetkin aiemmat työmatkapyöräilyt ovat jääneet vallan pois. Maanantaina tossurivistöön tuli uusi tulokas, kun kävin ostamassa sohjosäiden sauvakävelykengät. Salomonin Wildgross GTX Goretex -kengillä olisi tarkoitus pitää sukat kuivina talven sohjoissa. Illalla ohjelmassa oli tunnin kotisalitreeni.

Tiistaina kävin aamupäivällä tekemässä kympin juoksulenkin. Asteen verra oli pakkasta ja paikoin alusta oli vähän liukaskin. Muuten menin perusvauhtia, mutta lopussa otin kahden kilometrin vähäsen reippaamman pätkän, joka meni aikaan 8:30. Ihan paras juoksufiilis ei ollut, mutta tulipahan lenkki tehtyä. Illalla oli vielä perinteinen puolentoistatunnin sulkapalloneluri.

Keskiviikkona uudet Goretex-kengät saivat tulikasteen, kun teimme Manyonen porukan kanssa kahden ja puolen tunnin sauvakävely / -hölkkätreenin Suolijärven sohjoisilla poluilla. Pari astetta oli lämpöä ja kun kiersimme Suolijärven rantapolkuja pitkin, niin lamput piti olla iskussa. Kolme kierrosta kiersimme, välillä kävellen, välillä hölkäten. Joka kierroksen päätteeksi teimme hieman loikkaharjotteita ylämäkeen – suht hapokasta hommaa tuo loikkiminen. Uudet kengät olivat hyvät ja sukat pysyivät suht kuivina koko matkan, vaikka paikoin loskaa ja vesilätäkkö polulla olikin.

Oliko syynä keskiviikon harjoite, mutta torstai oli melko väsynyt päivä. Aamupäivän juoksulenkkikin jäi väliin sekä väsyneiden jalkojen kuin liukkaan kelinkin vuoksi. Illalla tein kuitenkin tunnin rauhallisen sisäpyöräilytreenin. Keskitehot olivat maltilliset 159 W (FTP 69%) ja keskisykekin pysyi hyvässä 116 bpm:n lukemissa.

Perjantaina oli taas vain tunnin kotisalitreeni.

Lauantaina aamupäivällä kävimme Peetun kanssa tekemässä rauhallisen, vähän vajaan 13 km, juoksulenkin. Alunperin ohjelmassa piti olla Teivo Cupin osakilpailu, mutta se peruttiin vallitsevan tilanteen vuoksi. Uudet Goretex-kengät olivat taas lenkillä ihan paikallaan, kun alusta oli melko sohjoinen. Pidon kanssa oli hieman ongelmia, ja siksi keskivauhdiksi tuli hieman päälle vitosen. Koska viikolla tuli töiden jälkeen halottua edellisen viikonlopun kaikki kaadot, niin ainoat puuhommat, mitä tuli tehtyä, oli joulukuusen sisään kantaminen.

Sunnuntaina oli ohjelmassa kunnon maastopyörälenkki MO:n tiimin mukana. Kotoa poljin ensin Nokian Vihnusjärven parkkiin, jossa kokoonnuimme. Lämpöä oli pari astetta ja pientä tihkuakin oli ilmassa. Etukäteisarvioiden perusteella hiekkatiet voisivat olla jäiset, joten alle oli valittu nastarenkaat. Moni oli jättänyt varustamatta pyöränsä lokareilla, mutta itselläni ne oli, ja valinta oli ihan paikallaan.

Vihnusjärveltä suuntasimme Nokian keskustan kautta kohti Taivalkuntaan, jossa alusta muuttui hiekkapohjaiseksi. Jäästä ei sitten ollut tietoakaan, vaan tie oli melko pehmeä ja meno muuttui alun asfaltin jälkeen raskaaksi ja hitaaksi. Hiekkapätkä jatkui aina Sarkolaan ja Kutalaan asti. Ennen Karkkua alle tuli jokuseksi kilometriksi asfaltti ja kun tuulikin oli myötäinen, niin meno tuntui mukavan vauhdikkaalta.

Enne Otamusta oli jälleen jokusia kilometrejä pehmeää hiekkatietä, mutta sitten saimme taas kovempaa alustaa alle ja meno muutui jälleen vauhdikkaammaksi. Matka jatkui Jumenesniemeen ja Mahnalaan. Mettisen pätkä oli taas hiekkapohjainen, mutta sen jälkeen loppumatka olikin pääosin asfalttia. Alisen jälkeen olikin enää Nokian keskustakierto ja sen jälkeen kohti kotia. Matkaa kertyi 101 km ja aikaa kului hieman päälle viisi ja puoli tuntia. Keskinopeus oli 18 km/h ja nousumetrejä oli 1100. Näin pitkää maastopyörälenkki ei muistaakseni ole aiemmin tullut tehtyä, ei ainakaan tähän aikaan vuodesta. Hyvä lenkki ja mukavassa porukassa, reissu ei tuntunut ollenkaan pahalta tai pitkältä. Kura tosin lensi siihen malliin, että kaikki kamppeet meni alkuhuuhtelun jälkeen pesukoneeseen ja pyöräkin pitää rassata puhtaaksi ihan huolella. Pyöräilyn päälle tein vielä kotoa päin 6 km:n juoksulenkin rennon reippaalla vauhdilla. Alusta oli paikoin jäinen, joten tarkkana sai olla, ettei ollut kyljellään. Juoksukin tuntui melko kevyeltä ja rennolta, vaikka sykkeet olivatkin melko korkealla. Aikaa kului heiman alle puoli tuntia.

Pakkasviikko

Viikko 50/2020 (7.-13.12.2020)

Eipä sitä luvattua lumisadetta sitten tullutkaan tällä viikolla. Millin verran on maassa, mutta siitä ei juuri muuta iloa ole, kuin että tuo se edes vähän enemmän valoa kuin musta maa. Pakkasta sentään on ollut koko viikon, joten tykkilumipätkiä alkaa ilmestymään pitkin maakuntaa. Itse tosin en niihin ole koskaan innostunut, joten kunnon hankia odotellaan, ennen kuin suksiin päin aletaan edes katsomaan.

Kiitos lukijapalautteen, viime viikon kirjoituksesta on löynyt virheitä harjoitustiedoista, jotka on nyt korjattu. Koska olemme epäkaupallinen (mutta ei missään nimessä voittoa tavoittelematon – ainakaan kisoissa) julkaisu, niin valitettavasti emme voi lähettää esim. tuotepalkintoa hyvistä havainnoista. Mutta luulen, että kommentoijalla on, jos ei nyt ihan oma lehmä, niin ainakin oma pieni vasikka ojassa. Eli keskiviikon treenin toiseksi viimeinen veto meni aikaan 6:24 (EI 6:04) sekä ennen lauantain juoksua teimme kolmen tunnin sauvalenkki (EI kahden tunnin). Kiitokset huomioista MO:lle. Pitää olla tulevaisuudessa tarkempi.

Tämän viikon treenit on mennyt melko vanhan kaavan mukaan. Maanantaina oli toimistopäivä, ja sinne poljettiin aamulla asteen lämpökelissä, mutta illalla oli jo aste pakkasta ja sen jälkeen viikko onkin pysynyt pääosin miinuksen puolella. Illalla oli myös tunnin kotisalitreeni.

Tiistaina aamupäivällä tein kotoa päin reilun 11 km juoksulenkin. 4:35 min/km vauhti meni suht rennon oloisesti vaikka pakkasta olikin kolmisen astetta. Illalla vielä puolitoista tuntia sulkapalloneluria. Pari ensimmäistä erää oli melkoista hakemista pelin suhteen, mutta sitten peli alkoi taas sujumaan paremmin. Tahmeaan alkuun oli varmaankin syynä väliin jäänyt alkulämmittely. Innostuin halkomaan töiden jälkeen klapeja ja pelipaikalle tulo meni sen verran tiukoille, että joutui heti pelamaan ilman lämmittelyä.

Keskiviikko tein töiden jälkeen puolitoista tuntia klapeja ja sitten siirryin Lamminpään majalle, jossa oli Manyonen pitkä yhteistreeni. Alkuun teimme parin tunnin sauvakävelyn lamput päässä Lamminpään polkuja pitkin. Kävimme kiertämässä Pikku-Ahveniston järven ja sauvottelimme latupohjia pitkin takaisin Lamminpään majalle. Majalla heitimme sauvat syrjään ja teimme päälle lyhyen ja kevyen juoksulenkin. Sauvottelulle kertyi matkaa hieman vajaat 13 km jossa keskisyke oli 90 bpm. Juoksua minulle tuli 6.4 km. Meni oli kankean oloista ja pakarakin taas kiristeli. Sykkeet (129 bpm) oli vauhtiin (5:05 min/km) nähden melko korkealla. Kuivassa kolmen asteen pakkassäässä oli kyllä hieno edetä porukalla pieniä polkuja pitkin.

Torstaina aamupäivällä tein reilun 10 km:n juoksulenkin. Lenkin loppupuolella tein kaksi kilometrin vetoa kilometrin palautuksella. Vedot menivät aikaan 3:50 ja 3:48. Suht mukavasti kulki vaikka pakkasta oli kolmisen astetta. Alusta oli kuiva ja sula, joten pidon kanssa ei ollut ongelmia. Pakaraosasto vähän alkuun kiristeli, mutta vedot tuntuivat tekevän ihan hyvää niillekin. Töiden jälkeen taas vähän aikaa klapien tekoa ja sen päälle poljin Zwiftissä 75 minuutin sisäpyörätreenin. Tasaisella reitillä menin koko 37 km:n matkan, mutta treeni sisälsi 2 x (3 x 1 min / 3 min pal) / 10 min pal vetoja. Sain pidettyä vetojen tehot n. 300 W:ssa.

Perjantai olikin sitten täyslepopäivä. Oli toimistolla, mutta matkat meni autossa istuen. Päivällä oli reilun tunnin jalka-/selkä-/hartiahieronta. Piriformista kiusattiin vähän enemmän, kun sieltä löytyi mojova kohta. Löytyisiköhän sieltä hyvä syy pakaraongelmiini.

Launataiaamuna puuron ja koiralenkin jälkeen oltiinkin taas jännän äärellä, kun istuin trainerin päälle ja valitsin Zwiftin treeniohjelmasta FTP-testin. Hieman homma jännitti, kun muistan sen tuskan ja pettymyksen, jonka viime testi oli tuottanut pari kuukautta aikaisemmin. Silloin testi meni laskuvoittoisesti, kun oli vähän (tai aika paljonkin) liian kovat luulot omasta kunnosta. Nyt oltiin nöyriä ja aloitettiin järkevillä tehoilla. Ensimmäinen kymmenen minuuttia meni 230 W:n keskarilla, jonka jälkeen nostin noin kymmenellä watilla tehoja. Viimeinen pari minuuttia olikin sitten yhtä huutoa ja kiroilua kun tehoja piti pitää vaan yllä. Onneksi Tuuli ei ollut kotona, sillä olisi voinut tulla keskeyttämään moisen hullutuksen. Melko rankka rääkki. Testin keskitehot olivat 242 W, eli FTP-arvoksi tuli 230W. Kaikki tuli annettua, joten tuohon on tyytyminen. 4 W arvo parani parin kuukauden takaiseen, mutta edelleen ollaan melkein 20 W perässä viime talvesta. Eli tekemistä on. Sykkeetkin nousi mukavasti 179 bpm:iin.

Illan juoksulenkki jäi tekemättä, mutta puun kaatoa, karsimista, katkomista ja kantamista tuli tehtyä kuutisen tuntia.

Sunnuntaina aamutuimaan oli jälleen MO:n yhteistreenit. Tällä kertaa oli ohjelmassa maastopyöräilyä latupohjia pitkin Kaupinojan parkkikselta Kangasalan näkötornille ja takaisin. Matkaa kertyi reilu 47 km ja aikaa kului n. 2:30. Ensimmäiset 36 km mentiin leppoista vauhtia keskisykkeen ollessa 107 bpm. Viimeisellä 11 km:llä / 30 minuutilla siirryimme VK-alueelle ja tuon pätkän keskisykeeksi tuli 144 bpm. VK-pätkä sisälsi myös muutaman Kaupin pahamaineisen mäen, joissa jalat menivät jälleen melkoisesti hapoille. Pyöräilykeli oli vallan mainio, sillä koko viikon jatkuneet pakkaset olivat kovettaneet latupohjan kovaksi, mutta ei kuitenkaan liukkaaksi. Kolmen asteen pakkasenkin kanssa tuli toimeen, vaikka välillä olikin näpit ja varpaat kylminä. Pyöräilyn päälle vielä 3.5 km rennon reipasta juoksua. Pääosin alusta oli asfalttia ja paikoin vähän liukastakin. Kotona sitten vielä pari tuntia klapihommia.

Pitkää siivua

Viikko 49/2020 (30.11. – 6.12.2020)

Kelit muuttuivat tällä viikolla pariin otteeseen talviseen suuntaa, kun tiistain hienoinen lumi-/räntäsade jäi vähäksi aikaa maahan. Perjantaina tuli oikein viisi senttiä lunta, mutta ei sekään lauantai-iltaan asti säilynyt.

Tällä viikolla menivät uimahallit kiinni koronan vuoksi, joten pulikoinnit jäivät ainakin loppuvuodeksi tauolle. Uintitreenit vaihtuivat siis muihin treeneihin. Tällä viikolla on alkanut taas vähän takareisi oireilemaan enemmän pitkien lenkkien yhteydessä.

Maanantai oli perinteiseen tapaan konttori- ja työmatkapyöräilypäivä. Aamulla oli asteen verran pakkasta, mutta illalla sai polkea kotiin nolla-asteessa ja pienen lumisateen kera. Illalla vielä tunnin kotisalitreeni.

Tiistaina jäi työkiireiden vuoksi aamulenkki väliin, mutta illalla oli normaalit sulkapallonelurit. Ihan ok pelit jälleen sujuivat, vaikka viime viikon vireystila oli hakusessa. 10h:n työpäivä taisi vähän painaa.

Keskiviikkona oli ohjelmassa ManyOnen kahden ja puolen tunnin mäkitreeni Pyynikillä. Lähdimme liikkeelle Pyynikin näkötornilta josta ensin siirryimme ns Varalan mäkeen jota hölkkäsimme viisi kertaa ylös-alas. Sieltä siirryimme Pispalan portaisiin, joita myös hölkkäsimme/kävelimme viisi kertaa ylös. Alas tulimme aina Pispalan koulun kautta hölkäten. Tämän jälkeen siirryimme Tahmelan kentän mäkeen, jota hölkkäsimme myös viisi kertaa ylös-alas. Seuraavaksi hölkkäsimme taikaisin näkötornille, jossa otettiin vähän huikkaa, ja sitten hölkättiin Pyynikin kesäteatterille. Siellä oli ohjelmassa VK-vauhtinen 1.2 km:n pätkä, joka kulki minigolfkentän kulmalta näkötornille, ja sitten hölkällä takaisin kesäteatterille. Kolme VK-vauhtista pätkää juoksimme. Ensimmäinen meni aikaan 7:25, toinen 6:24 ja kolmas 5:54. Yhteensä matkaa kertyi 20 km ja nousumetrejä 830 m.

Torstai-iltana tein Zwiftissä kahden tunnin sisäpyörätreenin. Annoin ohjelman valita reitin, ja yllättäen tuli mäkiosuus, joka kesti tuon koko kaksi tuntia. Kilometrejä ei kertynyt paljoakaan, mutta nousumetrejä tuli hieman päälle 1400 m. Keskitehot olivat ihan mukavat 195 W (FTP 86%) ja keskisyke 135 bpm. Jalat olivat aika hyvässä iskussa, sillä mitään isompaa hyytymistä ei tullut. Tuollaisilla tehoilla ei ole tullutkaan ajettua aiemmin trainerilla.

Perjantaina oli taas työmatkapyöräilyt. Aamulla oli jonkin verran vastatuulta, joka hidasti matkantekoa, mutta iltapäivällä oli viitisen senttiä lunta, joka hidasti vielä enemmän kulkua. Illalla vielä tunti kotisalia.

Lauantaina oli poikkeuksellisesti MO:n yhteistreeni. Starttasimme sauvalenkille Kaupinojan saunan parkkikelta ja sauvottelimme kolmen tunnin ajan Kaupin sohjoisia polkuja ja hiihtouria pitkin. Sukat olivat märät jo ennen puoltaväliä, mutta kylmä ei onneksi tullut, vaikka vauhti oli melko verkkaista. Matkaa kertyi vähän vajaat 16 km, keskisyke oli 90 bpm. Patikoinnin päälle vaihdoimme juoksukamppeet päälle ja teimme tunnin juoksulenkin Kauppi-Niihama -välillä. Juoksin MO:n kanssa vähän vajaan 12 km:n lenkin, joka sisälsi 5 km:n “vedon” aikaan 22:14. Alusta oli sohjoinen ja pito paikoin melko heikko. Iltahämärissä tuli vielä kaadettua muutama mänty.

Sunnuntaina tein puuhommia pimeästä pimeään, eli noin 7 tuntia. Tämän päälle poljin trainerilla Zwiftissä tunnin kevyen treenin. Keskiteho oli 149W (FTP 66%) ja keskisyke 113 bpm. Eli hyvä palauttelu viikonlopun rasituksille.