Viikko 47/2022 (21.-27.11.2022)

Talvi on pitänyt pintansa tällä viikolla. Joka päivä ollaan oltu pikku pakkasella ja viikonloppuna tuli pari senttiä lisää luntakin. Ihan mukavaa ulkoilukeliä olisi, jos olisi jotain ulkoiluharrastuksia. No, kyllä sitä viikonloppuna tuli oltua pihalla toista kymmentä tuntia, kun taas vähän kaatelin puita ja löin niitä klapeiksi. Nyt on vielä hyvä tehdä noita mettähommia, kun ei tarvitse hangessa rämpiä eikä muutenkaan kova pakkanen.

Maanantaina kävin taas selkäfixarilla, ja alaselkää/pakaraa runtattiin tälläkin kertaa auki. Selkä tuntui taas tosi hyvältä käsittelyn jälkeen, mutta autossa istuskelu sai sen taas vähän jumiin, mutta joka tapauksessa parempi se taas on.

Tiistaina kävin pyörällä töissä. Sen verran oli lunta, että piti ottaa maastopyörä alle, kun gravelissa on vielä sliksit alla. Töihin päin meni mukavasti, mutta kotimatkalla tuli rengasrikko ja piti soittaa kotoa kyytiä. Illalla poljin noin puolitoista tuntia sisätrainerilla kevyttä rullailua 137W keskitehoilla.

Keskiviikkona kävin rontgenissä kuvauttamassa selkääni, josko niistä kuvista näkyisi jotain. Magneettikuvia toivoin, mutta ehkä tämä on tyhjää parempi. Selkä on ollut sen verran hyvä, että kävin illalla kokeilemassa vähän juoksemista. 5 kilometrin lenkin juoksin rauhallisella vauhdilla, mutta ei se kauhean letkeää menoa ollut. Kipua ei sinänsä ollut, mutta joka asekeleella jotain tuntemuksia oli alaselässä ja meno oli tosi jäykän oloista. Taisi olla lenkki taas virhe, sillä tämän jälkeen selkä/pakara meni taas huonompaan kuntoon.

Torstaina kävin pyörällä töissä. Nyt olin vaihtanut graveliin nastarenkaat ja matka menikin jouhevammin kuin maastopyörällä. Illalla poljin vielä reilun tunnin verran trainerilla kevyttä rullailua 130W keskitehoilla.

Perjantaina kävin taas selkäfixaanalla. Tällä kertaa piti jo alkaa jumppailemaan, mutta koska selkä oli huonommassa jamassa keskiviikon juoksukokeilun jäljiltä, niin runtattiin se taas kuntoon. Ja hyvä se siitä lähtien on ollutkin. Illalla tuli Hertta-koira viihdyttämään meidän poikia viikonlopun ajaksi. Koiruuksia oli nyt siis kolmin kappalein.

Lauantaina tein valoisan ajan puuhommia. Illalla poljin trainerilla vähän vajaan puolentoista tunnin ajan. Tällä kertaa yritin ottaa jo vähän enemmän tehoja kehiin ja keskitehot olivatkin 153W. Asensin pyörään myös wattipolkimet ja ne antoivat keskitehoksi 173W.

Sunnuntaina jälleen koko valoisan aika pihalla kirveen kanssa heilumassa.

Viikko 46/2022 (14.-20.11.2022)

Talvi alkaa pikku hiljaa hiipimään jo Pirkanmaallekin. Kevyt valkoinen väri on tullut valaisemaan marraskuun harmautta. Pienessä pakkasessa ollaan myös menty loppuviikon ajan, joten lammikot ovat jäässä ja koirien tassut pysyy paremmin puhtaina.

Selkävaivojen kanssa ollaan painittu vielä tämäkin viikko. Tai ovatko ne nyt sitten selkävaivoja, mutta sinne vaivat kuitenkin oireilevat. Maanantaina kävin hakemassa Koskikeskuksen Pihlajalinnasta kortisonipiikin jonnekin pakaranseudulle. Toiveena oli, että jos vaivan syynä olisi ärhäkkä tulehdus, niin kortisoni hoitasi sen pois. Ainakaan mitään välitöntä vaikutusta ei piikillä ollut sillä alkuviikko meni vielä aika ajoin lattialla makoillessa, jotta säryt ja jomotukset helpottaisi istumisen jälkeen. Sain myös viikon tulehduskipulääkekuurin, jolla maksimoidaan kortisonin vaikutus.

Reenit jäivät arikipäivinä täysin väliin. Parina päivänä kävin päivällä tekemässä vähän aikaa klapeja, koska illat ovat niin pimeitä, ettei ilman lamppua siellä voi tehdä mitään – kävin kyllä tekemässä yhtenä ehtoona lamppu päässä klapeja. Kyykkäilyt yritin pitää minimissä, mutta eipä selkä siitäkään kauhean huonoa tykännyt, pääasia että jotain liikettä oli.

Perjantaina kävin ainoan kerran konttorilla ja silloin vain iltapäivällä muutaman tunnin verran. Silloinkin sain sellaisen jomotuksen kankkuun, että teki mieli mennä jonnekin makoilemaan, mutta pieni köpöttely auttoi asiaan. Töiden jälkeen kävin jälleen selkäfixaajalla. Siellä kurmuutettiin puolen tunnin ajan pakaranseutua ja alaselkää. Jotain käsittelyssä saatiin aikaiseksi, sillä tämän jälkeen selkä oli parempi kuin kertaakaan kolmeen viikkoon. Itse asiassa koko viikonloppu meni melko kivuttomasti, vaikka tein molempina päivinä aika monta tuntia puuhommia. Vaikka isompia kipuja ei ilmaantunutkaan, niin selkälihakset kyllä kipeytyivät ja kramppailivat. Uskaltauduin myös sisäpyöräilemään lauantaina puolentoista tunnin verran ja sunnuntaina tunnin verran. Polkeminen oli melko kevyttä, mutta eipä ollut ongelmiakaan. Toiveena oli, että olisin käynyt juoksemassa TeivoCupin osakilpailun – edes jollain tehoilla, mutta kun kokeilin aamulla vähän hölköttelyä, niin iskutus tuntui heti alaselkään ja hylkäsin cupittelun tältä kertaa.

Viikko 45/2022 (7.-13.11.2022)

Tämäkin viikko ollaan kärvistelty selkävaivojen kynsissä. Harjoituspäiväkirjaan ei tullut kuin maanantaille työmatkapyöräilyt ja myös jalkahieronta. Se olikin ainoa päivä kun olin koko päivän konttorilla. Parina muuna iltapäivänä kävin pikaisesti autolla konttorilla, mutta ne olivat vain pikavisiittejä. Johtuukohan aktiviteetien vänemenisestä, että selkä on mennyt viikon mittaan vain huonompaan suuntaan. Istuminen on ihan myrkkyä ja pidempi staattinen seisominenkin ei ole hyväksi, vaan alaselkää / kankkua alkaa polttamaan ihan vietävästi. Pääosin olen tehnyt töitä pystyasennossa koko kotikonttoriajan. Puolisen tuntia on pystynyt kerralla pystyasennossa työskentelemään sitten on pitänyt mennä joko lattialle tai sängylle makaamaan mahalleen muutamaksi minuutiksi, sitten helpottaa. Viikonloppuna tein paljon ulkohommia – klapeja ja muuta sellaista ja heti oli tuntemukset paljon paremmat kuin pääsi koko ajan vähän teputtamaan.

Tiistaina ja perjantaina kävin selkäfixaajalla. Hänen mielestään ongelma ei ole rangassa vaan nelikulmaisessa lannelihaksessa joka on varmaankin tulehtunut ärhäkkäästi. Syy siihen että se on nyt niin kivulias, on varmaankin pitkäaikaiset kireydet, maraton ja viimeinen niitti oli sulkapallo. Perimmäinen syy ongemiin on kuulemma keskivartalon lihasten epätasapaino. Toinen puoli on tosi vahva ja jumissa, toiselta puolelta puuttuvat lihakset. Tämä vetää lantion väärään asentoo ja aiheutta kipuja. Nyt pitäisi saada paikat ensin kivuttomiksi ja sitten aloittaa lihastasapainoa parantava voimaharjoittelu.

Viikko 44/2022 (31.10. – 6.11.2022)

Harmaa viikko oli harmaa myös treenaamisen puolesta. Treeneiksi ei voi oikein laskea muuta kuin keskiviikon ja torstain sisäpyöräily, joista kertyi yhteensä reilu 2,5 tuntia kevyehköä polkemista. Pyöräilyn aikana ei ole mitään kipuja tai särkyjä, mutta sen jälkeen on taas vähän entistä jäykempää. Pari kertaa tuli käytyä myös pyörällä töissä. Lauantaina vähän klapihommia.

Maanantaina kävin myös omalääkärillä rutisemassa nänän limakalvo-ongelmista. Ensimmäinen arvaus oli, että se olisi ruusufinniä ja sainkin siihen kevyen antibioottikuurin – seurataan tilannetta, että rauhottuuko vaiva sillä.

Pitkään tässä onkin kitkuteltu ja kärvistelty vaivojen kanssa. Sillä mentaliteetila on menty, että niin kauan reenataan kun paikat pysyvät ehjä, mutta tulikohan nyt jonkinnäköinen mitta täyteen ja nyt pitää siirtyä recovery modeen.