Tällä viikolla tuli testailtua lisää jalan kuntoa. Tiistaina ja torstaina tein kuuden kilometrin lenkit, mutta siihen se sitten jäikin. Torstai-iltana jalka alkoi kipuilemaan enemmän ja perjantaina aamulla se oli sen verran kipeä, että aloin selailemaan Koskiklinikan ajanvaraussivustoa. Alkukesän piikittäjälle oli vapaa aika 50 minuutin varoitusajalla, joten Tuuli kuskiksi ja pika-pikaa Tampereelle.

Magneettikuvastakin minulle jo lääkäri ehdotteli, mutta sovittiin, että piikitetään vielä kerran ja katsotaan mihin se johtaa. Jos ei pysyvää apua ole, niin laitetaan sitten vasta 500 euroa haisemaan. Kaupan päälle sain 3-4 viikkoa juoksukieltoa ja muutenkin liikuntaa järkevissä määrin. Mitäköhän sekin tarkoittaa?

Viikon wuh-wuh -kuva by Tuuli

Hieman on taas vähän kirjoitettavaa harjoittelurintamalta. Piinaavat kaksi lepoviikkoa juoksusta on nyt ohi, kun lauantaina kävin tekemässä kutosen lenkin. Juoksu tuntui ihan hyvältä, eikä jalkakaan kipuillut. Mutta eipä se ole tässä viime lenkeillä juostessa tuntunutkaan, vaan vasta illalla tai seuraavana päivänä. Mutta nyt onneksi ei mitään isompaa kipua juoksusta seurannut, vaikkei nilkka nyt ihan sata olekaan, mutta eiköhän sitä ensi viikolla taas kokeilla uusiksi.

Viikon kuva by Tuuli

Koirauutisia wuh… wuh…

Sisu senkun kasvaa ja komistuu. Hampaat ovat vaihtuneet ja sen myötä tavaroiden kaluaminen on lähes loppunut. Käsissä se kyllä on vielä kiinni, kun sille päälle sattuu (ja sitähän sattuu) ja hyppimistäkin on välillä riesaksi asti. Sisäsiistiksi onneksi se on jo oppinut ja viimeisistä lattilätäköistä onkin jo jokunen viikko aikaa.

Vapaan koiran elämää Sisu on saanut viettää oikein tosissaan, sillä kotipihassa sitä ei kiinni pidetä laisinkaan. Välillä se painaa metsään vähän pidemmäksikin aikaa, mutta kyllä se sieltä huutamalla on aina takaisin tullut. Tottuminen vapaan koiran elämään, on vaan mökille mentäessä hieman huonompi homma, kun siellä mökin piha ei oikein tunnu riittävän reviiriksi. Molempien naapurien puolelta sitä on jo saanut huudella ja hakea pois.

Viimeiseltä tutkimusreissultaan se tuli takaisin täysi oluttölkki suussaan. Mahtokohan naapurin isännän saunakalja jäädä juomatta seuraavalla mökkikerralla. Toisaalta tölkki oli sen näköinen, että se oli paremminkin kaivettu esiin jostain maan alta kuin saunan terassilta. Reijän Sisu oli tölkkiin saanut, joten nyt on sekin päässyt oluen makuun. Sisun viikonlopun menussa olikin näin ollen hiirtä ja olutta… ja peuransontaa. Njam…