Taas baanalla

Jouluviikolla tuli taas päästyä juoksun makuun. Vaikka polvi aina vähän vihoittelikin alkumatkasta, niin kipu hävisi aina ensimmäisen kilometrin aikana. Alkuviikosta oli vatsa vielä niin kipeä, että juoksemaan ei päässyt, mutta jouluaattoaamuna piti lähteä tunnin juoksulenkille. Joulupäivä meni ihan tankatessa, mutta tapanina oli jälleen vuorossa kinkunsulatuslenkit – aamulla tunti ja illalla puoli. Lauataina tein tunnin ja sunnuntaina kaksi tunnin juoksua.

Kaikki viikon lenkit olivat sellaisia rennon keveitä tunnustelulenkkejä eikä siis mitään spesiaalia-harjoituksia. Mukava on taas päästä baanalle paikat suht.koht. kunnossa. Perinteisen hiihtokelit voisivat kyllä jo pikkuhiljaa alkaa tulla, niin saisi vähän monipuolisuutta treeniin.

Sohjon kyntöä

Eipä ole tullut vielä hiihtokelejä tänne Ylöjärven korkeudelle. Lamminpäähän on kuulemma pieni hiihtopätkä saatu tehtyä, mutta ei minulla niin suurta hinkua ole suksille päästä, että lähtisin sellaista muutaman sadan metrin lenkkiä tahkoamaan.

Sen verran kuitenkin maassa on valkoista, että kun tuossa lauantaipäivänä kävin kiertämässä omassa mettäpahasessa joulukuusta etsimässä, niin kuusivarkaan jäljet erottuivat selvästi. Jäljistä päätelle saalistakin oli tullut, sillä jotain oli mettästä raahattu poispäin. Yritin vähän leikkiä salapolisia ja seurailin jälkiä. Mutta kun totesin, että omalta puolelta kuusta ei oltu kaadettu, niin jäljitysintokin lopahti.

Maanantaina kävin siellä UKK:lla näyttämässä polveani, mutta eipä sielläkään osattu siitä mitään sanoa. Väänneltiin, koputeltiin, paineltiin ja kaikkea mahdollista yritettiin, mutta mistään ei kipukohtaa saatu esiin. Kyllähän siinä lääkärin on paha sanoa mikä vikana on, kun ei tunnu mikään olevan vialla. Täytyy kuulemma rasittaa polvi kipeäksi ennen seuraavaa käyntiä.

Taitaa olla sen verran lääkärin pelkoa tuolla koivella, sillä heti kun lekurilla uhkaa, niin sitten ei enään mikään vaivaakkaan. Viikolla kävin kolmeen otteeseen tekemässä juoksukokeiluja. Ensin 25 min, parin päivän päästä 35 min ja sitten vielä 45 min. Yllättävän hyvin se lenkit kesti eikä seuraavanakaan päivänä juurikaan vihoitellut. Olisikohan se nyt sitten kuitenkin paranemaan päin.

Muuten viikko meni taas parin punttisalikerran ja pyöräilyn parissa. Kolmena päivänä kävin pyörällä töissä sekä viikonloppuna tuli tehtyä 42 km ja 50 km pyöräilyt. Märkää hommaa näillä sohjokeleillä.

Saa nähdä mitä treenejä jouluviikolle saa tehtyä. Nyt ainakin olisi ulkona aika lumista, mutta tuskin sitä niin paljon on tullut että hiihtämään pääsisi. Mahakin on ollut tässä pari päivää aikas kipeä joten ainakin tämän päivän juoksukokeilut taitavat jäädä väliin. Toivottavasti maha kuitenkin paranee jouluun mennessä, että pystyy joulupöperöitä syömään. Ja ennenkaikkea suklaata, sillä suklaalakko taukoaa jälleen viikoksi näin joulun kunniaksi.

Hyvät joulut nyt sitten vaan joka taloon ja torppaan.

Babelista isompaan

On tainnut jäädä mainitsematta blogissa yhdestä addiktionistani – palapelien tekemisestä. Se pulpahtaa pintaan aina silloin tällöin (yleensä talvella) ja tälläkin hetkellä on yksi Babelin torni työn alla. Babeli on 5000 palan ongelma ja se on jo suht hyvällä mallilla, ja valmistumistunee joululomien aikana. 6- ja 9-tonnin palapelit on valmistuneet aiempina talvina.

Vaikka tuo Balelin torni on vielä jonkin verran kesken, niin uusi lähti jo tilaukseen. Jotenkin tuntuu, että numero 24 vetoaa minuun erityisesti. Sillä kun viimekesänä ilmottauduin 24-tunnin juoksuun, niin se tuntui erittäin mielenkiintoiselta ja rajojani (sekä raajojani) rikkovana projektina. Nyt kun tuo 24 -projektista piti luopua, niin uusi 24 -projekti piti saada aluille. Nyt ei ole kyse 24-tunnista vaan 24-tonnista – tämän hetken maailman isoimmasta palapelistä.

Sellainen olisi nyt tilauksessa ja toivottavasti tulee lähiviikkoina, sillä sormet syyhyävät päästä siihen käsiksi. Ei siis kannata ihmetellä jos kirjoitukset vähenevät ja reenimäärät putoavat, sillä tuohon projektiin voi kulua tunti jos toinenkin (ei vaiskaan, sitä tehdään vain luppoaikana 😉 ). Kannattaa käydä katsomassa vähän mallia osoitteesta www.worldslargestpuzzle.com. Sinänsä tuo ei ole ihan mahdoton tehtävä, sillä palapeli koostuu neljästä eri osasta jotka tulevat eri säkeissä (6000 palaa / säkki) eli kyseessä on vain neljä kappaletta 6-tonnin palapeliä. Toisaalta en ole vielä päättänät, että pitäisikö säkit sekoittaa keskenään, niin saisi vähän haastetta enemmän (niinkuin tein ensimmäisen 9-tonnin palapelin kanssa). Sekoituspäätös tulee tehtyä vasta sitten kun näkee todellisuudessa palasmäärän, voi olla, että ei kantti riittä säkkien yhdistämiseen. Yksi ongelma tulee olemaan tilanpuute, sillä n. 4.3 m x 1.6 m oleva alue ei sovi ihan joka huoneeseen.

Muutama kuva nykyisestä projektista:

Cyclomaniaa

Viimeiset pari viikkoa on mennyt treenimielessä pääasiassa pyörää polkiessa. Ensimmäisenä näistä viikoista pyöräilykilometrejä kertyi vähän päälle 200 ja jälkimmäisenä reilu 130.
Polvi on vielä sohlannut sen verran, että juoksukilsoja ei ole tullut. Viikonloppuisin tosin olen tehnyt muutaman pitemmän sauvakävelylenkin joiden yhteydessä olen vähän yrittänyt hölkkäillä ja kokeilla polven kestoa. Viimeinen kokeilu oli jo vähän lupauksia kuntoutumisesta herättävä, sillä pystyin jo juoksemaan pari kilometriä yhteen menoon ilman kipua. Alamäkeä ja tasaista pystyi hölkkäilemään ihan hyvin, mutta ylämäissä alkoi heti vähän tuntumaan.
Torstaina kävin arvau… tervyeskeskuksessa siinä toivossa, että saisin lähetteen yksityiselle ortopedille. Jonot kuitenkin ovat sen verran kovat, että aika olisi mennyt jonnekin tammikuun puolelle. Päätin tilata itse ajan UKK:lta ja sainkin ajan tälle päivälle (maanantai). Saapa nähdä mikä tuomio tulee. Toivottavasti ainakin saan lähetteen magneettikuviin, niin selviäisi vähän paremmin onko tuolla polven sisällä jotain hämminkin.