Taas on viikkoraportti vähän myöhässä, mutta viikonloppu oli sellaista matalalentoa, että näpyttimen ääreen ei ole aiemmin ehtinyt.

Viikonloppuun mahtui jälleen parit kisastartit. Tällä kertaa kuitenkin toinen oli katujuoksua ja toinen sitten metsän puolella. Lauantain startti oli Loimaalla Savihölkässä. Kevään ensimmäinen lämmin viikonloppu sattui sopivaan ajankohtaan sillä nyt pääsi juoksemaan jo lyhyillä punteilla ja T-paidalla. Itse kisakin meni yli odotusten, sillä aika 24:35 6.8 km lenkillä tekee vauhdiksi 3:38 min/km, sijoitus 4. ja tappiota voittajalle vajaat puolitoista minuuttia. Pistoksia tai kramppeja ei ilmaantunut ja muutenkin juoksu maistui hyvältä. Kisan voittajana oli sama henkilö joko seuraavana päivänä pesi reilusti muut M40 -sarjalaiset Pyynnikkijuoksun 10 km:llä.

Sunnuntaina Paimion Silja-rasteilla lauantain pyrähdys kyllä tuntui jaloissa aika hyvin. Voipi olla, että se oli vaan hyvä juttu, että painoi, sillä jos olisi ollut täysi höyry päällä metsässä, niin kuinkahan paljon sitten olisi tullut juostua rastien ohi. Sunnuntain suunnistus meni kyllä totaalisesti penkin alle. Rannikkoseudun syheröiset avokalliomaastot eivät ole ihan vahvinta osaamisaluettani ja tälläkertaa sellaista maastoa riitti melkein jokaisella rastilla. Ei vaan osaa. Vauhti pois ja karttaa lukemaan.

Viikko alkoi sentään vähän positiivisemmissa suunnistusmerkeissä, sillä kauden kolmansilla iltarasteilla napsahti 5 km:n lenkillä 3. sija. Tosin aika reilu kotikenttäetu maanantaina oli, sillä rastit olivat Lamminpään lenkkeilymaastoissa – siellä missä kesällä tulee aika paljon liikuttua.

Torstaina kävin jalkahieronnassa, tämä oli vasta vuoden toinen kerta. Mojovia jumipaikkoja löytyi melkoisesti – mutta onneksi seuraava kerta on jo parin viikon päästä.

Perjantaina kävin tekemässä töiden jälkeen vähän vetoharjoituksia lauantain kisaa silmälläpitäen. 5 x 1 min  kovaa vaihtelevalla hölkkäpalautuksella sekä 1 x km n. 3:30 min vauhdilla.

Muulta osin viikko meni perinteisen kaavan mukaan sali- ja pöräilykerroilla höystettynä.

Viikko-ohjelma:
Ma: ap. pyöräily 16 km, sali 1 h, ip. pyöräily 16 km, suunnistus 33 min
Ti: ap. juoksu 16.3 km, ip. juoksu 15.7 km
Ke: ip. juoksu 12 km
To: ap. sali 1 h, ip. jalkahieronta 1 h
Pe: ap. pyöräily 16 km, ip. pyöräily 16 km, juoksu 12 km
La: ip. juoksukisa 6.8 km, juoksu 6 km
Su: ip. suunnistuskisa 82 min

Tällä viikolla päästiin sitten tosissaan suunnistuksen makuun. Viime viikolla oli yhdet iltarastit, nyt yhdet iltarastit + kolmet kisat.

Viikko alkoi vielä pääsiäisvapaalla ja Raumalla oli hyödynnetty vapaapäivä urheilullisesti. Suuntasimme siis kohti Hevossuon maastoja. Lunta ei enää metsässä ollut, mutta ojat ja suot olivat vielä pääosin jäässä joten suht kuivin kengin pystyi metsässä etenemään. Muuten kyllä oli kylmä keli. Reitillä ei oikeastaan tullut yhtään kovin pahaa hakua, mutta toisaalta eipä ne kyllä ihan hetikään löytyneet. Se vähän suorituksessa harmittaa, että yksi saman sarjan kilpailija oli jokusen rastivälin näköetäisyydellä ja välillä tuntui, että homma menee ihan peesailuksi – mutta se taitaa olla vähän tämän lajin luonne. Sija 7 / 14 lähtenyttä kertoo juuri sen, että ei mitään huonoa, mutta ei mitään hyvääkään.

Tiistai alkoi pyöräilyllä töihin, mutta illalla oli vuorossa Tampereen Iltarastit osa 2, Ylöjärven Puuvuorella. Täälläpäin on vielä lunta mettässä ja paikoin siitä olisi ollut hyötyä, sillä jotkut rastit olisivat löytyneet kunhan olisi seurannut jälkiä. Onneksi tuli lähdettyä ensimmäisten joukossa metsään, niin pääsi tekemään paremmin omia reitinvalintoja. Naisten HiSu:n MM nelonen tuli pestyä mennen tullen :), vaikka jokusella rastivälillä tulikin vähän taas häntä peesattua, mutta lopussa sain revittyä hyvin eroa :). Vaikka sijoitus oli ihan hyvä, niin en silti ole kovin tyytyväinen suoritukseeni.

Keskiviikkona tuli tehtyä viikon ensimmäiset juoksulenkit (suunnistustahan ei juoksuksi lasketa). Menin taas työmatkat tossukyydillä molempiin suuntiin, joten kilometrejä tuli tällä päivälle vajaat 32 km. Ihmeen kevyesti tuo iltapäivänkin kotiin paluu sujui, joten pitänee ottaa varmaan vakio viikko-ohjelmaan tämä tuplajuoksupäivä.

Torstaiaamuna perinteinen pyöräily+sali yhdistelmä, ja iltapäivällä töistä kotiin juoksu. Pääasiassa PK-vauhtia tuli mentyä, mutta lopussa pari kilometriä vähän reippaampaa.

Perjantaiaamuna reilu 10 km työmatkasta juosten, josta 7 km VK:a ja loput rauhallista. Loppumatka sujui Tuulin kyydillä autossa. Töistä kotiin pyörällä.

Lauantaiaamuna sai taas todeta tämän Suomen ihanan kevään tulon, sillä maassa oli pari kolme senttiä lunta. Kesärenkaat alla ja Poriin piti lähteä. Aikataulua aikaistettiin puolella tunnilla sillä tien päällä saattoi oikeasti olla liukasta. Alkumatka oli lipsuttelua, mutta onneksi isot tiet olivat jo melko sulat – mettäpaikoissa piti vähän himmata ja Häijään jälkeen alkoi olemaan jo ihan sulaa. Suuntana oli siis Pori, Yyteri ja Keisarinpankki – siis Rastikarhujen Karhurastit. Keli oli Porissakin kevainen +2 astetta lämmintä ja melkoinen pohjoistuuli – lämpökerrasto ei ollut yhtään liikaa muiden suunnistusvaatteiden alla. Jos metsässä tuli hiki, niin sitten se oli tuskahikeä, sen verran hirveeltä suunnistus tuntui. Pari ensimmäistä rastia meni mallikkaasti, mutta sitten alkoikin tökkiin oikein urakalla. Seuraavaa viittä rastia tuli pummattua enemmän tai vähemmän (pääasiassa enemmän), eikä lopuissa viidessäkään kauheasti hurraamista ollut. Eihän tämmöinen hämäläisissä metsissä suunnistusta harjoitellut osannut syheröisessä kangasmetsässä mennä ollenkaan ja sitten vielä hiekkadyynit ja kaikkee… suunnista nyt sitten siinä …kele. En sentään viimeinen ollut, mutta ei se kauaksi kyllä jäänytkään.

Lauantaina iltapäivällä täytyi käydä rangaistuslenkillä Porin Isomäen jäähallin takana olevalla pururadalla. Tunnin verran tuli purkkarilla teputettua, mutta sitten tulikin kiire takaisin hotellille jotta ehtii katsomaan Karhuhallille Karhuviestin maaliintuloa. Hallilta jäi päälimmäiseksi mieleen karhumaskotti jonka näin kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla se oli “säilyttäkään kaljatehdas Porissa” (tai joku sellainen) kulkueen yhteydessä, toisella kertaa olutpisteessä virvokkeilla ja kolmannen kerran makkarajonossa. Toiseksi päälimmäisenä jäi mieleen tuloskuulutuksen sekoilu sekä kuulutuslaitteiden läpi kuulunut jonkun kiroilu. Ehkä olisi sittenkin parempi osallistua itse juoksuun, niin ei jäisi tuollaiset epäolennaisuuden tapahtumasta mieleen.

Sunnuntaina oli sitten Karhurastien toinen päivä. Sama maasto, pidempi rata… jee jee. Eilisen perusteella ei kauheita (tai ehkäpä juuri sitä) voinut odottaa. Lämpö oli eilisen tapaan muutaman asteen plussan puolella ja puhuri mereltä päin melkoinen. Metsässä tuulta ei huomannut, mutta kun taas dyyneille pääsi, niin kengät meinasi jalasta lähteä. Suunnistus sujui huomattavasti paremmin kuin lauantaina. Ihan suoria löytöjä ei kaikki ollut, mutta mitään mega-pummejakaan ei tullut yhtään. Osassa pahimman alueen karttaa oli muutamalla rastivälillä “onneksi” vähän peesiapuakin ja se varmaankin säästi minulta muutaman minuutin, mutta melko hyvin olin kertalla muutenkin. Sijoitus 5/9 oli ihan tyydyttävä ja kärkeenkin jäi eroa vain reilut 14 min joka on 10 km reitillä minulle melko vähän.

Suunnistuspainotteisen viikon treenit:

Ma: suunnistuskisa 10 km
Ti: ap. pyöräily 16 km, ip suunnistus 6,5 km
Ke: ap. juoksu 16.1 km, ip juoksu 15.6 km
To: ap. pyöräily 16 km, sali 1 h, ip. juoksu 16.3 km
Pe: ap. juoksu 10.3 km, ip. pyöräily 16 km
La: ap. suunnistuskisa 6.6 km, ip. juoksu 12.1 km
Su: ap. suunnistuskisa 12.1 km

Huom. suunnistuskisojen kilometrimäärät ovat toteutuneita kilometrejä, ei ratapituuksia.

Kaikki suunnistuskisani on merkattu ao. osoitteeseen ja sieltä löytyy myös toteutuneet reitit.
http://maps.google.fi/maps/ms?ie=UTF8&hl=fi&msa=0&msid=105324888625546013498.00045aa43d515b5ed8901&z=6

Heti maanantaina potkaistiin suunnistuskausi taas pitkän odottelun jälkeen käyntiin, kun Tampereen iltarastit starttasi Kyötikkälästä. Jälleen piti muistella mihin suuntaan kompassin punainen nuoli osoittikaan. Työn ja tuskan takana oli myös saada vedettyä talven aikana kutistuneet nastarit jalkaan. Talvi oli venynyt sen verran pitkäksi, että metsän puolella ja poluilla oli vielä lunta puoleen sääreen asti, ja siellä mistä lumi oli päässyt jo sulamaan, niin polut olivat kuitenkin jäiset. Mutta kaikesta huolimatta mukavaa taas oli päästä metsässäkin juoksemaan ja kun suunnistuskin tuntui sujuvan suht. mukavasti niin kauden aloituksesta jäi ihan positiivinen tuntuma.

Toki maanantaina oli jo ehditty muutakin tekemään. Eli aamun työmatka pyörällä ja matkan varrella tunti punttisalia. Töiden jälkeen n. 10 km pyörällä töistä Hervantaa josta suuntasimme autolla kohti Kyötikkälän suunnistusmaastoja

Tiistaina oli vuorossa työpaikkaporukalla Cooperin testi. Testi suoritettiin Ratinan stadionilla vaikka vahtimestari ei kauhean suopeasti katsonutkaan kun ryntäsimme vielä suljettuna olevalle radalle. Pienen keskustelun jälkeen saimme kuitenkin jopa pukuhuoneen ovenkin auki ja testi päästiin suorittamaan ilman sen isompia murheita. Keli oli muuten ihan hyvä, mutta vähän lämpimämpi olisi voinut olla, sillä 3 plus-astetta pakotti, ainakin minut, pitämään hanskat kädessä ja muutenkin kevennetty asustus sai jäädä vielä tällä kertaa väliin. Itse juoksukin sujui yllättävän hyvin. 3330 m tuli saavutettua ja se oli kyllä enemmän kuin mitä tässä vaiheessa kautta olisin odottanut. Se tiesi hyvää myös lauantain TeivoCuplle. Cooperin jälkeen kävimme vielä HaPa:n ja TuPa:n kanssa Pyynikillä tekemässä mäkivetoja, mutta aika vähiin ja tehottomiksi ne jäi, sillä kyllä 12 min juoksutesti oli vienyt suurimmat voimat jaloista.

Viikonlopulle kun oli suunniteltu sellaista ohjelmaa, että pitkää lenkkiä ei silloin pääsisi tekemään, niin päätin tehdä keskiviikkona  työmatkat juosten molempiin suuntiin. Töihinpäin Pirkkalan kautta ja kotiinpäin Pyynikin kautta – matkaa sille päivälle tuli n.32 km.

Torstai oli pääsiäisen vuoksi viikon viimeinen työpäivä enkä viitsinyt jättää pyörää töihin pyhien yli, joten työmatka meni molempiin suuntiin pyöräillen eikä juoksukilometrejä tälle päivälle tullut. Salitreeni tuli suoritettu normaaliin tapaan.

Perjantaina tei yhden n. 13 km juoksulenkin. Tein kevyen juoksentelun yhteydessä 7 x minuutin kovaa (minulle kovaa) vetoa. Ensimmäiset vedot olivat suht rennon tuntuisia ja vauhti oli vähän päälle 3 minuutin luokkaa, mutta viimeiset alkoivat jo hapottamaan ja ajat painuivat 3:10 päälle.

Lauantana oli talvikauden viimeinen TeivoCup – 5 km:n testijuoksu. Päivälle oli luvattu 14 astetta plussaa, mutta testijuoksun startissa oli asteita ainoastaa pari kolme. Vähän vähemmällä varustuksella piti päästä matkaan, mutta taas piti kiskoa lämpökerrastoa yläpäähän ja hanskoja käteen. Muuten olosuhteet olivat mainiot – lähes tyyntä ja alusta sula ja hiekasta puhdistettu. Tavoitteena oli alittaa 18:30 ja päästä maaliin ilman vatsalihaskrampiia. Suunnitelmissa oli aloittaa rauhallisesti vähän alle 4 min ensimmäinen kilometri, mutta kun ensimmäisellä kilometritolpalla huudettiin väliajaksi 3:35 niin vähän alkoi pelottamaan pääseekö täältä maaliin ollenkaan, kun vatsalihas alkaa kramppaamaan kuitenkin jo puolessavälissä. Toinen km on vähän alaspäin viettävää ja väliaika tuon km:n jälkeen oli 7:03. Puolessa välissä väliaika oli 8:51. Tämän jälkeen alkoi takaisinpäin taivaltaminen ja vauhti tuntui hiipuvan. Hiipuminen johtui varmaankin vain loivasta ylämäestä, sillä viimeinen kilometri alkoi taas tasaisella ja loppuakohden laskien ja menokin alkoi taas vähän piristymään. Väliaikoja en ollut katsonut vähään aikaan, mutta pari sataa metriä ennen maalia vilkaisin kelloa ja se näytti jokusen sekunnin päälle 17 min. Ja sehän antoi lisää potkua menoon, sillä nyt näytti tulevan ennätysaika ja vieläpä ehkä 18 min alitus. Krampista kun ei ollut tietoakaan, niin pystyi rutistamaan lopussakin vielä vähän lisää vauhtia. Kun loppusatasten aikana oli aivan tuntumassa pari kisailijaakin, niin vauhtia oli pidettävä. Aika 17:48 paransi ennätystäni 20 sek:lla. Palautteleva hölkkä kotiin meni liitäen euforian vallassa, sillä tulos oli hurjasti parempi mitä olisin voinut kuvitella.

Illalla oli vuorossa vuoden ensimmäinen illalanvietto saunan ja oluen kera. Tätä ennen MaSa kuitenkin iski minulle Loimaan korttelisuunnistuksen kartan käteen joten ei siinä muukaan auttanut kuin kiskoa nastarit jalkaan ja baanalle. Rauhallisella hölkällä kiersimme radan läpi, mutta kun kartta oli kädessä, niin eipä siinä PK-sykkeisestä suorituksesta ollut tietoakaan. Harjoituksena reissu oli hyvä, enemmän pitäisi mennä tällain ilman emittiä, rauhallisesti hölkäten ja karttaa lukien. Ilta jatkui vielä tästäkin urheilullisemmin. Kauden viimeinen hiihtokisa tuli suoritettua (matka n. 30 m) sekä vaativa suunnitusrata (juomarasteineen). Kiitos vaan järjestelyistä Hirvikosken tiimi M&M:lle.

Niin kuin alkuviikosta vähän epäilinkin, niin sunnuntaina ei ollut suurta intoa lähteä pitkälle lenkille. Rangaistuslenkki oli kuitenkin tehtävä ja se tuli tehtyä Alastarolla lapsuuden maisemissa. Kyllä maailma on kutistunut viimeisten 20 – 25 vuoden aikana. GPS näytti, että ala-asteen koululleni oli matkaa vajaa 2 km, vaikka ala-asteiässä sinne oli matkaa varmaankin 10 km. Kaverille joka asui keskustan ulkopuolella ja jonne pyörällä meno oli isomman luokan suoritus, niin sinne kertyi matkaa vähän päälle kolme kilometriä. Lapsuuden ajan “jumalan selän taus” oli nykyään GPS:n mukaan reilun 5 km:n päässä kotoa. Mitäköhän maailmasta on jäljellä 50 vuoden päästä jos kutistuminen jatkuu samaa vauhtia. No, 14 km ja reilun tunnin maakuntamatka tuli kuitenkin suoritettua.

Tälle viikolle tuli vähän enemmän kovempivauhtisia harjoituksia, eikä ihan hukkaan ne menneet ainakin kun uusi ennätys tuli tehtyä TeivoCup:ssa.

Viikon vilinät:

Ma: ap pyöräily 16.5 km, sali 1h, ip. pyöräily 9.5 km, suunnistus 35 min
Ti: ip. cooperin testi 3330 m, mäkivetoja
Ke: ap. juoksu 16.4 km, ip. juoksu 15.6 km
To: ap. pyöräily 16.5 km, sali 1h, ip. pyöräily 16.5 km
Pe: ip. juoksu 13.1 km
La: ap. juoksu 5 + 4 km, ip. juoksu/suunnistus 8 km
Su: ip. juoksu 14.3 km

Lauantain “Salo-suunnistus” -kartta:

Viikko lähti heti huonosti alkuun, kun aamulla töihin lähtiessäni huomasin, että pyörän takakumi oli tyhjänä. Ei siinä auttanut muu kuin vaihtaa kamat ja mennä autolla salille.

Kumin vaihto auttoi ja rengas tuli taas kuntoon, joten tiistaiaamusta pääsin taas pyörällä töihin. Päivän aikana länsituuli oli voimistunut melkoisesti ja juoksu kotiinpäin oli melkoista vastatuulee puskemista.

Aprillipäivän aamuna hölkkäilin töihinpäin mukavassa parin asteen pakkasessa. Tälläkertaa tuulta ei ollut tai sitten se oli myötäinen. Iltapäivällä pyörällä töistä kotiin.

Torstaina taas pyörällä salin kautta töihin ja juosten takaisin. Kolmas päivä putkee työmatkajuoksua, ihan mukavasti jaksoi, mutta pohkeet olivat melko jumissa – pelkällä asfaltilla paukuttaminen alkaa tuntumaan.

Perjantai oli taas huilipäivä joten sille päivälle ei tullut HPK:n kuin pyöräily töistä kotiin.

Lauantaiaamusta reilun 12 km:n VK-lenkki joka sisälsi molemmissa päissä vähän verryttelyä sekä loppupäässä kilsan kovavauhtisen pätkän. Illalla vielä reilun kympin saunalenkki.

Sunnuntaiaamusta piti lähteä Viimeisten Pirkkalaisten järvenkierto-yhteislenkille, mutta eipä ollut ketään muita lähdössä kierrokselle. Turhaan siis ajoin vähän yli seitsemäksi Pirkkalan TB:lle, kun kuitenkin joutui yksin juoksemaan. Meno tuntui tosi hyvältä ja lenkin loppupäässä tein piennen kiertolenkin jotta 28 km tulisi täyteen (28 km:llä tuli varmistettua, että viikolle tulisi satku juoksua). Vauhti oli 4:45 min/km ja keskisyke 130 (PK-kynnys 138). Lopussa tuli tehtyä kilsan reippaampivahtinen veto ja senkin jaksoi tehdä ihan hyvin (tosin loivaan alamäkeen). Illalla kävin vielä kokeilemassa miltä tuntuu iltajuoksu jos aamulla on tehnyt pitkän juoksulenkin… ei kovin kevyttä, mutta ei ihan mahdotontakaan.

Viikko oli siis ihan perusmättöä. Juoksukilsoja kertyi ihan hyvä määrä, kun kerran satanen meni rikki. Nyt alkaa kevään tulokin näyttämään hyvältä, sillä lämpöasteita on riittänyt läpi yön ja vettäkin on tullut. Pyörästäkin tuli vaihdettua nastarengas pois joten liukkaita ei enään tarvittaisi. Mettässä on vielä jonkin verran lunta, mutta siitä huolimatta huomenna pitäisi mennä ensimmäisille iltarasteille Kangasalan Kyötikkälään.

Viikon liikkumiset:
Ma: ap. sali 1h
Ti: ap. pyöräily 16.5 km, ip. juoksu 16.5 km
Ke: ap. juoksu 16.5 km, ip. pöräily 16.5 km
To: ap. pyöräily 16.5 km, sali 1h, ip. juoksu 16.5 km
Pe: ip. pyöräily 16.5 km
La: ap. juoksu 12.4 km, ip. juoksu 10.6 km
Su: ap. juoksu 28.2 km ip. juoksu 7.4 km

Eipä tunnu talven niska katkeavan kirveelläkään. Eilen illalla tuli taas taivaalta reilu viisi senttiä uutta lunta hidastamaan kevään tuloa. Tänään sai siis taas tehdä ties monennetko “viimeiset” lumityöt. Jos jotain positiivista uuden lumen tulosta pitää hakea, niin eipä ainakaan pölyävät kadut haitanneet juoksemista – niin kuin on koko muun viikon tehnyt. Nastarit joutui tosin kaivamaan kaapista uudelleen esiin, mutta suksia en alkanut enään voitelemaan. Sukset laitettiin eilen kesävoiteisiin ja niissä ne tulevat pysymäänkin. Tälle viikolle ei tullut yhtään hiihtoa.

Tällä viikolla taisi olla muutamana aamuna koko talven kovimmat pakkaset, joten parina aamuna jätin pyöräilyn väliin ja kuskasin pyörän suosiolla töihin autokyydillä.

Maanantaiaamu oli heti sellainen että pyöräily jäi väliin ja kävin vain salilla. Oli taas harvinaisen vaikea salikerta – väsytti niin pirusti, eikä mitään meinannut jaksaa tehdä. Päivän mittaan sää lauhtui ja kotiinpäin tarkeni mennä pyörällä.

Tiisaiaamusta pakkasta oli vain 10 astetta joten rapsakassa säässä pääsi kuitenkin pyöräilemään. Iltapäivällä juosten töistä kotiin. Meno oli väsynyttä, ilma harmaana katupölystä, mutta onneksi aurinko paistoi ja nastarit olivat vaihtuneet kesätossuiksi, joten plussan puolelle fiilikset jäivät.

Keskiviikkona oli vuorossa vuoden ensimmäinen jalkahieronta – ja sen kyllä huomasi. Hieronnan vuoksi juoksut jäivät tältä päivää tekemättä. Hiihtämässä piti käydä, mutta en sitten kuitenkaan jaksanut lähteä. Aamulla sentään tuli tehtyä tunnin salikäynti.

Torstaiaamusta 14 asteen pakkasessa tuli mentyä juosten töihin. Muutama kilometri verryttelyä sitten 50 min VK:a ja lopussa vähän kovempaakin sekä viimeiset 1,5 km taas verryttelyä. Ihmeen mukavasti irtosi noin aamuksi. Iltapäivällä pyörällä töistä kotiin.

Perjantaiaamuna taas roudattiin pyörä autolla töihin jotta iltapäivästä pääsisi lähtemään töistä oman aikataulun mukaan.

Viikon pitkä lenkki oli siirretty lauantaille, sillä viikonloppuohjelma oli sellainen, että se sopi parhaiten siihen väliin. Yritin lähteä liikkeelle tosi rauhallisesti ja pitää vauhdin ja sykkeet kurissa alusta asti. Käsijarru sauhusi alusta asti, sillä menohaluja oli enemmän kuin tälle päivälle oli annettu lupa, joten ensimmäisen kympin joutui koko ajan toppuuttelemaan ettei vauhti nousisi. Toppuuttelu kyllä sitten palkittiin loppumatkasta, sillä meno oli loppuun asti tosi kevyen ja rennon tuntuista, eikä sykkeetkään nousseet missään vaiheessa PK-kynnyksen yli. 25 km tuli mentyä 4:46 min/km vauhdilla keskisykkeen ollessa 130. Jälleen piti tarkastaa oikein harjoituspäiväkirjasta milloin viimeksi on 25 km mennyt juoksulenkillä rikki ja kammottava totuus tuli ilmi, että viimeksi yli 25 km on tullut juostua elokuun lopulla kun tein 100 km:n juoksun. Muutama hieman yli 20 km lenkki tähän väliin mahtuu, mutta todella heikosti on pitkiä maantiejuoksuja kertynyt.

Sunnuntaina lähdin heti aamusta tarpomaan edellisiltana sataneeseen hankeen. Vuorossa piti olla VK-lenkki, mutta aika lyhyeksi harjoituis jäi. Pääosin menin PK -vauhtia, mutta muutama reippaampikin osuus 12 km:n lenkille tuli. Illalla kävin tekemässä vielä rauhallisen kympin lenkin muhkuraisiksi tallatuilla kävelyteillä.

Ensiviikolle on nyt luvattu sitten jo lämpimämää keliä, että jos se kevät vaikka nyt sitten alkaisi… Viikon päästä maanantaina pitäisi mennä jo ensimmäisille iltarasteillekin jo.

Viikon treenit:
Ma: ap. sali 1h, ip. pyöräily 16.5 km
Ti: ap. pyöräily 16.5 km, ip. juoksu 16.5 km
Ke: ap. sali, ip. jalkahieronta
To: ap. juoksu 16.5 km, ip. pyöräily 16.5 km
Pe: ip. pyöräily 16.5 km
La: ap. juoksu 25 km
Su: ap. juoksu 12.5 km, ip. juoksu 10.6 km

Eipä ole tälläkään viikolla tapahtunut mitään ihmeellistä – perus treeniviikko. Juoksumäärä vähän nousi viime viikosta ja hiihtokerrat jäivät kahteen.

Ja voi olla niin, että sunnuntaina oli tämän talven viimeinen hiihtokerta, sen verran heikossa kunnossa ladut olivat. Tai itseasiassa ladut olivat kyllä erittäin hyvässä kunnossa, mutta erittäin likaiset. Kotoa Julkujärvelle oleva 11 km:n siivu oli sellaisessa kunnossa, että ladulla ei juurikaan voinut mennä havunneulasten ja kaarnan paljouden vuoksi, ja paikon luistelubaanakin oli mustanaan havunneulasia – liisterivoitelu ei ollut oikein optimaalinen tuohon roskamäärään :). Julkujärveltä Porintielle oleva 14 km:n väli sitten taas oli erittäin mallikkaassa kunnossa ja suht puhdaskin. Eli 60% reitistä oli hyvässä kunnossa ja 40% tosi likaiset. Kotipuolen laduille ei siis ole asiaa jollei ne puhdistu latukoneen avulla.

Lauantaina kävin pitkästä aikaa juoksemassa TeivoCup:n 5 km testijuoksun. Väliin olisi senkin saanut jättää, sillä keli oli aika hirveä. Alusta pääosin jäinen ja ensimmäinen puolikas puskettiin armottomaan vastatuuleen. Aika vähän osallistujia olikin, eikä perinteisiä kärkipään menijöitä näkynyt lähtöviivalla. Oma tavoitteeni oli alittaa 19 min, mutta pari sekkaan meni yli. Mutta täytyy silti olla suht tyytyväinen aikaan, sillä melkoisen riskialtis keli oli.

Sen verran rauhallista vauhtia TeivoCupissa tuli mentyä, että ylävatsan kramppi jäi tälläkertaa tulematta. Tiistaina ko. harmi tuli koettua taas pitkästä aikaa kun juoksin töistä kotiin vähän kovempaa tahtia. Toivottavasti se ei nyt ala vaivaamaan kovissa juoksuissa.

Lauantaina tuli asennettua lukkopolkimet pyörään. Ja niinhän siinä kävi niinkuin vähän pelkäsinkin, että testiajolla vedin lipat jäisellä pihatiellämme. Tosin ei se lukkopolkimien vika ollut, mutta jännä tunne se on kun renkaat lähtee alta ja jalat pysyy kiinni polkimissa 🙂 – polvea vähän jomottaa.

Viikon treenit:

Ma: ap. pyöräily 16.5 km, sali 1h, ip. pyöräily 16.5 km
Ti: ap. pyöräily 16.5 km, ip. juoksu 16.5 km
Ke: ap. juoksu 16.5 km, ip. pyöräily 16.5 km
To: ap. pyöräily 16.5 km, sali 1h, ip. pyöräily 16.5 km, hiihto 25 km
Pe: ap. pyöräily 16.5 km, ip. pyöräily 16.5 km
La: ap. juoksu 5 + 4 km, ip. juoksu 10.6 km
Su: ap. hiihto 51.5 km, ip. juoksu 10.6 km

Treeniviikko oli aika peruskamaa ja melko mitäänsanomaton. Hiihdon puolella aletaan lykkiä viimeisiä työntöjä ja juoksuun yritetään virittää vauhtia. Myös suunnistuskalenteria on alettu pläräämään ahkerammin ja ensimmäiset ilmottautumisetkin on nyt tehty.

Jos treenien puolella ei ollut mitään ihmeellistä, niin muulta osin ainakin alkuviikko meni jännittävissä merkeissä. YT-neuvottelumme päätyivät tiistaina ja irtisanomisia jaettiin oikein isolla kädellä. Koko tiistain sai jännittää soiko puhelin ja keneltä puhelu tulisi. Mutta itse selvisin, ainakin tällä kierroksella, “ainoastaan” 4 viikon lomautuksella. Lomautukset kuulemma totetutetaan kesän aikana, eli jos 8 viikon kesäloma käy toteen, niin siinä on erittain suuri ylikunnon riski :).

Maanantaina pyöräilin salin kautta töihin. Pyörä jäi töihin, sillä illalla oli meillä KooVee:n talkoovuoro TTT:n narikassa.

Tiistaina juosten töihin ja pyörällä takaisin.

Keskiviikkona taas aamula juosten töihin ja illalla hiihtämään. Aamulenkit sujuvat erittäin mukavasti, vaikkakin reppu selässä pitää mennäkin ja kuudelta pitää lähteä. (Menee muuten jougurtti melko letkeäksi, kun se vatkaa reilun tunnin verran repussa.) Hiihdon jälkeen saunaan ja talven ensimäinen hankipyörähdys saunomisen ohessa. Olin aivan unohtanut, että hangessa käynti vaatii alle muutaman huurteisen jotta lumienkelit sujuisivat mallikkaasti. Ilman niitä hanki tuntui kyllä pirun kylmältä.

Torstaina taas pyörällä salille ja töihin, ja illalla pyörällä takaisin kotiin.

Perjantai oli täyslepoa ja työpäiväkin jäi vähän vajaaksi, sillä kävimme Hesassa GoExpossa tutustumassa retkeily-, pyöräily-, kuntoilu-, yms-osastoihin. Mukaan tarttui pyöräilykengät ja lukkopolkimet, joten nyt alkaa pyöräkin liikahtamaan eri tahtiin :).

Lauantaina oli tämän talven nautinnolisin hiihtolenkki. Aamulla kun heräsi oli 5 astetta pakkasta ja aurinko alkoi nousemaan taivaan rannasta. Ladut olivat kuin rautatien kiskot, luisto mahtava ja pito puri mainiosti. 55 km tuli nautiskeltua oikein täysin siemauksin. Illalla vielä perinteinen kympin saunalenkki.

Sunnuntaina aamusta VK-lenkki juosten. Yöllä ja aamulla oli satanut muutama sentti lunta joten askel ei aina oikein pitänyt. Vauhtia sai kuitenkin jotenkin pidettyä. Illalla vielä 25 km tasatyöntöhiihtoa. Oli meinaan melkoisen liukas keli (pitoa tosin ei ollut juuri yhtään). Keskinopeus 4:06 min/km ja keskisyke 117 – että semmoista “vauhtileikittelyä”.

Viikon saldo:
Ma: ap. pyöräily 16.5 km, sali 1h
Ti: ap. juoksu 16.5 km, ip. pyöräily 16.5 km
Ke: ap. juoksu 16.5 km, ip. hiihto 25.1 km
To: ap. pyöräily 16.5 km, sali 1h, ip. pyöräily 16.5 km
Pe: –
La: ap. hiihto 55.4 km, ip. juoksu 10.6 km
Su: ap. juoksu 12.4 km, ip. hiihto 25.1 km

Eiköhän tämä talvi saisi olla nyt tässä. Arska voisi laittaa termostaattia pikku hiljaa vähän isommalle, lumet vex ja joku roudaamaan rasteja metsään. Ilmatieteenlaitos on kuitenkin päättänyt laittaa kapuloita rattaisiin ja tilannut vielä ensiviikoksi lisää lunta – toivottavasti sen tuleminen jää vähiin. Mutta jos tämän päivän kaltaisia kelejä vielä jatkuu, niin tonniviidensadan hiihtokilometrin jahtaus jatkuu. Vajaa pari sataa km siitä vielä uupuu, eli parissa viikossa se olisi täynnä – tosin ei haittaa yhtään vaikka ei määrä tulisikaan täyteen, sillä alkaa pikku hiljaa suurin hiihtointo olemaan takanapäin.

Pari viimeistä viikkoa on yritetty ottaa vähän rauhallisemmin, sillä edellinen viikko passailtiin Pirkan hiihtoon valmistautuessa ja kulunut viikko siitä palautuessa.  Edelliselle viikolle mahtui jopa kaksin kappalien totaalista lepopäivää ja muutkin päivät olivat melko maltillisia:

Ma: lepo
Ti: ap: pyöräily 16 km, ip: hiihto 31,6 km
Ke: ap: pyöräily 16 km, ip: hiihto 25 km
To: ip: juoksu 16,5 km
Pe: ip: pyöräily 16 km
La: lepo
Su: Pirkan hiihto 90 km (GPS:n mukaan 88,2 km)

Tämä viikko oli pitkästä aikaa jo kohtuullinen juoksuviikko. Viimeksi juoksukilometrejä on tullut näin paljon vuoden ensimmäiselle viikolle. Viikolla hiihto ei oikein vielä maistunut, mutta viikonloppuna taas innosti sekin laji vähän enemmän.

Maanantaiaamusta iski mukavuudenhalu ja jätin aamupyöräilyn 10 asteen pakkasessa väliin ja kuskasin pyörän autolla töihin jotta edes iltapäivän kotimatkalla saisi otettua pienen hien päälle.

Tiistaiaamusta sitten olikin vähemmän pakkasta ja iskin kypärän taas päähän ja poljin tunniksi punttisalille ja sieltä töihin. Illalla vielä hiihtämään, mutta meno ei oikein mastunut, taisi olla jalat vielä täynnä hiihtoa sunnuntailta.

Keskiviikkoaamusta juoksin osan työmatkasta ja osan kökötin autossa. Iltapäivällä pyörällä kotiin. Alkaa jo pyörätiet vähän sulamaan ja asfaltti paistamaan – nastarengas ropisee mukavasti.

Torstaiaamusta taas pyörällä punttisalille, ja iltapäivällä juosten kotiin. Yritin jo tehdä vähän VK-harjoitustakin juoksun aikana, mutta sen verran väsynyttä meno oli, että vauhdinpito jäi aika vähiin.

Perjantaille ei tullut muuta kuin pyörän kuskaaminen töistä kotiin – polkemalla kylläkin.

Lauantaina tuli herättyä sen verran aikaisin, että viikon pitkälle hiihtolenkille pääsi lähtemään ajoissa. Kello 7:15 lykittiin jo alkuvauhteja ja suuntana oli Porin tien kääntöpaikka. Oli pikkupakkanen ja mukava luisto joten se uumoili vähän pidempää lenkkiä. Olisi pitänyt lähteä Pirkan reppuhiihtoon kun oli niin mainio keli, mutta nyt piti tyytyä vain omaan lenkkiin. Kääntöpaikalla 25 km:n kohdalla tiesin jo, ettei tämän päivän lenkki 50 km:iin jää. 55 km:n jälkeen olin kotiporteilla, mutta lähdin vielä Tuulia vastaan ja siitä tuli vielä vajaa 8 km lisää, eli vajaa 63 km:n hiihto oli tämän talven pisin hiihtolenkki Pirkan hiihtoa lukuunottamatta. Illalla oli vielä vuorossa mystiseksi muodostunut saunalenkki. Mitä pidempi lenkki aamulla sitä kevyemmin kulkee juoksu illalla. Kevyttä ja rentoa menoa ja sykkeet alhaalla vauhtiin nähden. Olisi pitänyt mennä varmaan Pirkan hiihdonkin jälkeen vielä juoksemaan, se olisi mennyt varmaan ihan siivillä.

Sunnuntaiaamuna piti jälleen lähteä vähän aikaisemmin juoksulenkille, sillä aamupäivästi lähdimme Alastarolle (Loimaalle) isän synttäreille sekä äidin lihapatojen ja muiden herkkujen ääreen. Pitkästä aikaa tuli tehtyä kunnollinen VK-treeni. Suht hyvin jaksoi mennä vaikka edellisestä vastaavasta treeni oli kulunut aikaa jo melkoisesti. Piti oikein harjoituspäiväkirjasta tarkastaa, että sykkeet ovat olleet viimeksi näin korkealla ja näin pitkään joskus marraskuun puolella. Eli nyt alkaa olla aika keskittyä enemmän VK-harjoituksiin ja sykealueen laajentamiseen.  Illalla kävin vielä tekemässä hiihtolenkin, sillä sen verran tuhdisti tuli päivällä kotipuolessa syötyä.

Ma: ip. pyöräily 16 km
Ti: ap. pyöräily 16 km, punttisali 1h, ip: hiihto 25 km
Ke: ap. juoksu 10,7 km, ip. pyöräily 16 km
To: ap. pyöräily 16 km, punttisali 1h, ip. juoksu 16,5 km
Pe: ip. pyöräily 16 km
La: ap. hiihto 62,9 km, ip. juoksu 10,6 km
Su: ap. juoksu 12,4 km, ip. hiihto 25 km

Palapeliprojekti laitettiin viikoloppuna kesätauolle ja sen pariin palataan uudelleen syksyn puolella.

Nyt on vuorossa visailuohjelma “Fiksumpi kuin talvilomalainen”, ja kysymykset ovat “toiseksi viimeisen lomapäivän matematiikka”.

Tehtävä 1. Hiihtäjä A lähtee ladulle 3 minuuttia ennen hiihtäjä B:ä. Hiihtäjä A tekee 18 minuutin lisälenkin ennen kuin tulee samalle ladulle kuin mille hiihtäjä B lähti heti. Hiihdettyään 10 km hiihtäjä B on kuluttanut aikaa 1 h ja samaan kohtaa tultuaan hiihtäjä A on hiihtänyt 1h 10 min. Montako minuuttia ennen hiihtäjä B on 10 km:n kohdalla kuin hiihtäjä A?

Tehtävä 2.  Sumealla hiihtovauhtikaavalla laskettaessa , kuinka monta kilometriä hiihtäjä B ehtii hiihtämään ennen kuin hiihtäjä A saavuttaa hänet?

Tehtävä 3. Montako munkkia hiihtäjä B:n pitää syödä ennenkuin jaksaa lähteä kahden tunnin hiihdon jälkeen samanmittaiselle paluumatkalle?

Vastaukset voi lähetää kommenttina tai kysymyksen asettajan sähköpostiin. Tulokset julkaistaan (jos muistetaan) seuraavan kirjoituksen yhteydessä. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan yhden hengen hiihtomatka Lamminpäästä Julkujärvelle haluamaan ajankohtana.

Lomaviikko on siis takanapäin, ja aika yksipuoleinen ja hiihtopainotteinen se liikunnan osalta oli. Pari väsynyttä juoksulenkkiä viikolle mahtui, mutta muuten se oli hiihdolla kyllästetty. Mitään sen kummempaa kerrottavaa viikosta ei ole, mutta alkuviikosta oli tarjolla liukkaat ladut, mutta torstain vastaisen yön lumisade “pilasi” nopean kelin. Torstaiaamuna hiihto oli tosi takkuista, mutta sitten alkoi taas ladut vähän liukastumaan – tosin alkuviikon jäisistä laduista sai vain haaveilla.

Huomioitava asia oli se, että kuinka lämminveristä porukkaan nykynuoriso on. Pari aamuna kun pakkasta oli yli 10 astetta, niin jotkut koululaiset tarkenivat hyvin hiihtämään ilman hanskoja ja takki auki. Muutenkin päivällä oli tosi paljon koululaisia laduilla. Mahtoi meikäläinen olla monelle alaluokkalaiselle näky kun tulen naama jäässä ladulla vastaan. Yksikin pikkutyttö hihkui kaverilleen, että: “Kato, tolla on parta ihan lumessa… kihi, kihi…”.

Lauantaina tuli tämän talven tavoite saavutettua ja tonni hiihtoa tuli täyteen. Pirkan hiihdon kun vielä selvittäisi kunnialla läpi, niin talvi olisi klaarattu.

Pisin yksitäinen hiihto lomalla oli reilu 55 km. Parhaalle päivälle kertyi kilometrejä 68, ja parhaalle 24 tunnin jaksolle 104 km. Lomaleimausten välille kertyi 452 km.

Ma: ap. hiihto 23.6 km, ip. 35.5 km
Ti: ip. juoksu 13 km
Ke: ap. hiihto 27.9 km ip. hiihto 40.4 km
To: ap. hiihto 41.3 km
Pe: ip. hiihto 55.4 km
La: ap. hiihto 48. 5 km, ip. juoksu 10.7 km
Su: ap. hiihto 50 km

ps. Tuulille synttäri- ja nimpparionnittelut