Treenien suhteen tuli tällä viikolla tehtyä parikin järkevää päätöstä. Ensinnäkin päätin keventää viikon harjoitusmäärää viikonlopun Paavo Nurmi puolimaratonia silmälläpitäen. Vaikka harjoituspäiväkirja itki ikävää, metsän rastit huhuilivat löytäjäänsä ja lenkkipolku alkoi vierastamaan, niin sain hillittyä itseni ja jätettyä lenkkikertoja väliin.

Maanantaina jätin salilla käynnin ja iltarastit väliin, ja kävin vain pyörällä töissä. Tiistaina jäi työmatkajuoksut pois ohjelmasta ja suunnitelmissa oli juosta 5 km kovaa, mutta 3 km pystyi vain menemään ja sitten alkoi helle ja jalat painavaan niin paljon, että treeni muuttui vauhtileikittelyksi.

Keskiviikkona jälleen vain pyörällä töissä, mutta sitten torstaina tulikin tehtyä viikon toinen järkipäätös. Sääennuste näytti lauantaille, jolloin PN:n puolimaraton pitäisi juosta, reilusti yli 25 astetta lämpöä ja aurinkoa, joten päätin jättää kisan väliin. Nyt kun ei tarvinnut enää valmistautua kisaan, niin voi taas vapaasti kerätä kilometrejä. Joten torstaille suunnitellut lyhyet vedot muuttuivat 12 km rennon reippaaksi lenkiksi.

Perjantaina jälleen pyörällä töihin ja aamulla salikäynti. Lauantaiaamusta kiihtyvävauhtinen 11 km tuntui sen verran kankealta, että ei yhtään harmittanut vaikka puolikas jäikin tältä päivältä juoksematta. Illalla vielä perinteinen sauna-10.

Sunnuntaiaamusta täytyi lähteä mahd. aikaisin liikkeelle, sillä päiväksi oli luvattu melkin 30 astetta lämmintä. Aamulle klo 7:30 olikin vielä mukavan viileää ja rauhallista lähteä pitkälle lenkille. 30 km lenkin aikana lämpö ehti nousta 21 asteeseen, mutta hyvin sykkeet pysyivät kurissa ja juoksu rentona. Viimeisellä vitosella alkoi tosin jo painamaan, sillä mukana taisi olla vähän turhan vähän juotavaa. Keskisyke pysyi 10 pykälää alle aerobisen kynnyksen ja kun vauht oli 4:45 min/km, joten lenkki meni ihan OK.

Ensimmäinen kunnollinen helleviikko takana ja toivottavasti jää viimeiseksi, sillä eihän tällaisilla keleillä mitään jaksa tehdä. 5-10 astetta pois niin jo passaa.

Tällaista tällä viikolla:
Ma: ap. pyöräily 16 km, ip. pyöräily 16 km
Ti: ip. juoksu 13.9 km
Ke: ap. pyöräily 16 km, ip. pyöräily 16 km
To: ip. juoksu 12.1 km
Pe: ap. pyöräily 16 km, sali 1h, ip. pyöräily 16 km
La: ap. juoksu 13.5 km, ip. juoksu 10.9 km
Su: ap. juoksu 30.2 km

Ao. otus hiippaili tälläkertaa tontillamme – olisikohan lumikko.

Kostean Juhannuksen makuun päästiin jo heti aatonaattona torstai-iltana, kun suoraan töistä lähdimme ajamaan kohti Kukko-oluen synnyin sijoja Laitilaan. Aluksi näytti siltä, että tulisi kuiva iltapäivä, mutta mitä vielä, juuri ennen Kukko-suunnistuksen alkua alkoi taivaalta tihuttamaan vettä. Metsä oli muutenkin märkä joten vähän kostea lenkki tuli.

Sen verran pienet ja vähäväkiset Juhannuksen aatonaaton iltakisat olivat, että minullakin olisi ollut kerrankin puhtaalla suorituksella mahdollisuus voittaa H35 -sarja. Yhdellä rastilla tuli kuitenkin töpeksittyä pari minuuttia liikaa ja näin ollen hävisin voittajalle vähän reilun minuutin. Jalassa oli ensimmäistä kertaa Jukolasta ostetut Icebug:n Spiritit. Ensimmäinen kerta myös suunnistamassa matalavartisilla kengillä. Vähän pelotti, että millaisella mutkalla nilkat ovat kun metsästä tulee, mutta täytyy sanoa, että oli tosi positiivinen kokemus juosta noilla kengillä. Ei minkään näköistä nilkkojen nuljumista ja todella hyvän tuntuiset jalkaan.

Aatonaaton kosteasta illasta jäi sen verran putki päälle, että aattoaamuna piti jatkaa samaan tapaan. Alastarolla Saappaanmäen kartta käteen ja heti aamusta kiertämään edellispäivän 7 km:n iltarastirata. Yöllä oli tullut vettä ja metsä oli sen mukainen. Reilun tunnin metsässä kirmailun jälkeen tulin metsästä kuin uitettu koira.

Juhannuspäivä jatkui samaan tapaa kuin miten pari edellistäkin päivää oli mennyt, kosteeta oli. Nyt aloitettiin heti aamusta ja rankemman kautta. 10 km reipasta vesisuhjussa – taas oltiin kalsareita myöden märkänä. Kymppi meni yllättävän hyvin, aikaa siihen kului 38:20 ja meni vielä suht rennon tuntuisesti. Illalla piti ottaa vähän loiventavaa 10 km:n saunalenkin merkeissä – ja taas vesisuhjussa.

Putki kun oli jäänyt päälle, niin sunnuntaina piti taas aloittaa heti aamusta kun heräsi. Nyt homma ei lähtenyt ihan käsistä, vaan pystyi rajoittamaan lenkin ainoastaan 23 km:iin ja vauhtikin pysyi rauhallisena. Postitiivista oli myös, että aurinko paistoin siniseltä taivaalta.

Huomenna on sitten varmaankin kauhea morkkis eikä auton rattiinkaan uskalla hypätä, vaan töihin pitää sotkea pyörällä.

Viikon pämppäämiset:
Ma: ap. punttisali 1h, jalkahieronta 1h
Ti: ap. juoksu 16.1 km, ip. juoksu 16.1 km
Ke: ap. juoksu 16.3 km
To: ip. suunnistus 5.8 km (tot)
Pe: ap. suunnistus 8.8 km
La: ap. juoksu 13.5 km, ip juoksu 10.6 km
Su: ap. juoksu 23.1 km

No, tuli sitä pari-kolme oluttakin otettua aatonaattona kun käytiin perhe L:llä testaamassa juhannussaunan löylyjä. Kiitos siitä.

YouTube:sta tuli bongattua jokunen aika sitten pari todella loistavaa Muppet -pätkää. Varoituksen sanana, että ei kannata katsoa kahta kertaa peräkkäin, sillä nuo jäävät soimaan päähän viiko(i)ksi. Kerran uskaltaa katsoa, mutta kaksi kertaa on jo riskirajalla. Itse katsoin kolme kertaa Jukolaa edeltävänä päivänä, ja suunnistus oli mennä ihan kiville, kun Manah Manah soi koko reissun ajan päässä.

http://www.youtube.com/watch?v=JI52YmxgQvs
http://www.youtube.com/watch?v=CgfZVNv6w2E

“…laskin aivan itse eilen, kun pummasin viimeistä rastia.” (San.+sov. T Rinne, säv. Petter Ohls).

Joo, Jukola lähenee ja perhoset alkavat pikkuhiljaa heräilemään vatsassa. Ainakin jos katsoo sääennustetta la-su väliselle yölle, niin kivaa on tiedossa. Tosin ennusteet ovat sahanneet koko viikon mainion ja surkean kelin välillä, joten saa nähdä mihin sahaaminen lopulta päätyy. Yön sääennuste kiinnostaa lähinnä sen vuoksi, että n. klo 3 olisi arvioitu metsään lähtö aika. Ja kun yö-suunnistuskokemuksen voi sanoa olevan 0, ja jos sade sattuu kohdalle, niin meno voi muuttua erittäin rauhalliseksi. Toisaalta aika kyllä hoitaa tuon pimeyden, eli pitää varmaan istua tunniksi jonnekin puun alle paistamaan makkaraa ja lähteä liikkeelle vasta kun aamu alkaa valkenemaan.

Pitää varmaankin myös yrittää tehdä kova harjoitusviikko jotta Mikkelin metsissä ei olisi enää kauheeta juoksuintoa ja voisi keskittyä olennaiseen. Alkuviikosta ainakin on ollut hyvä yritys kerätä kilometrejä, sillä tiistaina menin taas työmatkan ees-taas. Aamulla tein kiihtyvävauhtisen treenin (samanlainen kuin viime viikollakin) ja takaisinpäin tulin rennon reipasta vauhtia sykkeistä kauheasti välittämättä.

Eilen keskiviikkona juoksin töihinpäin rauhallisesti PK-vauhtia. Vähän väsynyttä juoksu oli, sykkeet oli pikkuisen korkealla ja vauhtikaan ei päätä huimannut. Illalla tuli tehtyä viimeinen Jukola-treeni iltarasteilla Kangasalla Puikkarissa. Yllättävän mukavasti sujui vaikka olin liikkeellä peukalokompassin kanssa. Tosin rata ei ollut kovin hankala vaikka matkana olikin “päämatka” 7 km. Teemana oli pitkät rastivälit, eli rasteja oli vähän ja juosta sai jokin verran jopa teitä pitkin… sopi meikäläiselle. Tämä olisi ollut paikoin hyvä maasto harjoitella suunnistusta pienipiirteisessä maastossa, mutta kun kello tikitti ranteessa, niin tiekierrot olivat nopeimpia reittivaihtoehtoja, joten harjoittelu siirtyi tulevaisuuteen.

Jos eilinen aamulenkki oli väsynyttä, niin samaa ei voi sanoa tämän iltapäivän töistä juoksusta. Vaikka aamulla olin tullut töihin pyörällä ja käynyt salilla, niin iltapäivälenkiksi juoksu tuntui yllättävän kevyeltä. Jopa niin kevyeltä, että kotopäässä tein muutaman kilometrin lisälenkin jotta 20 km tulisi täyteen.

!Varoitus voimakkaista sanoista! Toi mun peukalokompassi lentää hevon helvettiin hyvin pian. Tällä viikolla kahdet iltarastit ja molemmat on mennyt päin persettä kun ei ..ttu vaan osaa. Se saa vielä yhden näyttömahdollisuudet yhteistyökyvystä minun kanssani, ja jos ei luonaa, niin sitten se saattaa hyvinkin pudota jollekin rastivälille. HaPa saa sanoa ihan mitä vaan tuosta vehkeestä, mutta surkea keksintö se joka tapauksessa on.

Jos kirjoituksen olisi jättänyt sunnuntaille, niin ehkä tuo vuodatus olisi jäänyt väliin, mutta näin tuoreeltaan Nokirastien jälkeen on vähän hillitsemisongelmia.

Eilinen aamulenkki onneksi meni mukavasti, sillä muuten viikko olisi alkanut aika surkeasti. Eilen aamulla juoksin kiihtyvävauhtisen harjoituksen töihinpäin. Aloitin 4:40 min/km vauhdilla ja kiihdytin 10 sek:lla aina kahden km:n välein 3:50 asti. 3:40 vauhtia en mennyt enää kuin km:n jonka jälkeen hidastin vauhtia viimeisen kolmen km:n aikana. Matkaa tuli siis n. 16 km.

Tiistaille ei muuta harjoitusta mahtunutkaan sillä illalla piti käydä katsomassa (ja kuuntelemassa) kun Bruce Pomo teki 3 tunnin treenin Ratinan stadionilla. Ihan hieno kokemus, mutta ei minusta vielä Bruce-fania tullut. Kyllä vapun Apis-keikka oli räväkämpi kuin tämä.

Viikon juoksut taitavat jäädä hieman vähiin, sillä viikonloppukin menee suunnistusten parissa (mikäli laji-innostus ei lopu ennen sitä), ja muutenkin on luvattu vähän huonoa ulkoilukeliä seuraaviksi päiviksi. Toisaalta tämän viikon pitikin olla kevyempi viikko, sillä parilla edellisellä on tullut kerättyä kilometrejä ihan riittävästi.

Vähän pyöräilyä, salia ja jalkahierontaakin on jo viikolle mahtunut, mutta ei mitään normaalista poikkeavaa sillä saralla.

Vai miten se sananlasku nyt menikään. No helluntailenkki ainakin tuli tehtyä ja vielä pidennettynä versiona. Matkaan tosin piti lähteä jo aamu-seitsemältä, sillä päiväksi oli luvattu reilua hellettä. Lämpö ei onneksi ehtinyt nousta reilun 28 km lenkin aikana kuin 18 asteeseen ja kun muutenkin pääsi menemään aika paljon varjon puolella, niin olosuhteissa ei ollut moittimista. Menossakaan ei ollut moitteen sijaa, kun sykkeet pysyivät hyvin kurissa ja keskivauhtikin ihan ok (4:42). Hieman vähiin vaan ovat jääneet nämä pitkät juoksut, sillä edellisestä vastaavan pituisesta on jo jokunen viikko aikaa.

Lauantaina oli myöskin hellepäivä ja silloinkin tuli lähdettyä tien päälle heti aamusta. Ohjelmassa oli 10 km reipasvauhtinen lenkki, mutta reippaan juoksun osuus typistyi 9 km:iin, sillä ylävatsalihas alkoi taas kramppaamaan sen verran kovin, että veto piti jättää kesken. Taisi olla mutenkin virhe lähteä tekemään kovaa lenkkiä heti aamusta ilman syömistä, sillä siinä vaiheessa kun jouduin vatsakramppin vuoksi pysähtymään, alkoi vintti pimeneen ja jouduin istahtamaan maahan. Kun kömmein ylös, niin sitten meinasi tulla yrjö joten perse takaisin maahan. Pienen huilailun jälkeen olo helpottui ja hölkkäilin rauhassa kotiin. Taisi vähän sokeriarvot heilahtaa turhan rajusti. Muuten veto meni ihan mukavasti, meno oli suht rentoa ja vauhtikin oli hieman alle 4 min/km luokkaa. Illalla tuli tehtyä vielä rauhallinen saunalenkki.

Perjantaina oli lepoa (tai työistä kyllä pyöräilin kotiin).

Torstaina pyöräilin punttisalille ja sieltä töihin, ja illalla juoksin töistä kotiin. Muuten kotimatka meni ihan ok, mutta puolessa välissä alkoi satamaan oikein reilusti ja sitä riitti sitten melkein kotiin asti. Uitettu olo oli.

Viikon treenit:
Ma: ap. pyöräily 16 km, sali 1h, ip. pyöräily 16 km
Ti: ap. juoksu 16.3 km, ip. juoksu 16.2 km
Ke: ap. juoksu 16.2 km
To: ap. pyöräily 16 km, sali 1h, ip. juoksu 16.3 km
Pe: ip. pyöräily 16 km
La: ap. juoksu 12.5 km, ip. juoksu 10.6 km
Su: ap. juoksu 28.5 km

Huh huh, kun oli vaikeeta tänä aamuna juoksu töihin. En tiedä vaikuttiko eilinen edestakainen työmatkajuoksu, vastatuuli vai normaalia aikaisempi liikkeelle lähtö (5:50). Minulla oli vähän suunnitelmissa, että aamulla olisi voinut mennä vähän kovempaa vauhtia, sillä illalla ei treeniä pääse tekemään KooVee:n iltarastitalkoiden vuoksi. Mutta meno oli alusta asti tahmeaa eikä sykkeita eikä vauhtia saanut kunnolla nostettua koko matkan aikana.

Syynä reissun rankkuuteen voi olla vielä myös sunnuntain erikoispitkä suunnistus. Maanantaina ainakin oli työmatkapyöräily ja salitunti melko väsynyttä, ja salilla jäikin muutama jalkatreeni tekemättä. Toisaalta tiistain juoksut kyllä menivät ihan OK, eikä silloin juoksu painanut ollenkaan.

Eilinen Helatorstaipäivä meni täysin hyväntekeväisyyteen… tai paremminkin KooVee:lle. Päivä meni tulospalvelutoimitsijana Särkänniemi suunnistuksissa. Onneksi illalla parin tunnin torkkujen jälkeen jaksoi lähteä vielä juoksemaan. Vettä tuli taivaalta, mutta lenkille tuli lähdettyä. Ja hyvä niin. Lenkistä tuli vähän suunnittelematta VK-harjoitus, sillä meno tuntui heti alusta asti kevyeltä ja rennolta, ja mitä sitä nyt himmailemaan kun hyvältä tuntui. 12 km 4:05 vauhtia ja päälle vähän verryttely… pidempäänkin olisi jaksanut ja vauhtiakin jäi varastoon joten ihan mukavasti juuri nyt kulkee.

Tänään pidin töistä vapaapäivän joten lenkille pääsi heti aamusta. Nyt kun tossurivistöstä löytyy kaksin kappalein upouusia menopelejä, niin tämän aamun lenkillä tuli korkattua uudet Asics:n DS-Trainerit. Trainereita minulla ei ole muutamaan vuoteen ollutkaan käytössäni joten mielenkinnolla lähdin niitä kokeilemaan. Matka suuntasi kohti Lamminpään lenkkipolkuja, sillä tällaisena aamuna ei viitsinyt lähteä paukuttamaan maantielle. Aurinko paistoi täydeltä terältä, metsä höyrysi ja vihersi eilisen vesisateen jäljiltä… kesäloman odotus sai taas uutta puhtia sillä tällaisia aamuja pitäisi olla paljon enemmän. Ja vielä kun uudella DS-Trainerilla varustettu jalkakin liikkui rennon kevyesti, niin kyllä kelpasi. Rennon letkeää menoa kertyi n. 16 km. Lenkkaritkin tuntuivat yllättävän hyviltä jalkaa joten pitää varmaan ottaa taas tämäkin malli mukaan kalustoon.

Illalla tuli vielä nykäistyä suunnistusnastarit jalkaan ja lähdettyä takapihalta lähimetsään tekemään metsäjuoksuharjoitusta. Vajaa tunti ja reilu 9 km tuli könyttyä maita ja mantuja, pääsasiassa melkoista ryteikköä. Seuraava metsäjuoksuharjoitus pitää suunnata vähän mukavampiin maastoihin.