Viikko 32/2020 (3.-9.8.2020)

Ensimmäinen työviikko takana kesäloman jälkeen. Kesäiset kelit jatkuivat vielä tälläkin viikolla, vaikka aamulämmöt alkavat olemaan jo vähän vilpoisen puoleisia. Valmetin etätyösuositukset ovat purkautuneet, joten kävinkin tällä viikolla joka päivä konttorilla. Täten myös työmatkapyöräilyä tuli plakkariin, oikein neljänä päivänä.

Alkuviikko piti vielä palautella edellisen viikonlopun puolimaratoonista, ja muutenkin viikolla oli suht keveitä treenejä. Maanantaina työmatkapyöräilyt ja illalla Tesomajärvessä puolituntia avovesiuintia märkäpuvun kanssa. Uin laiturien väliä (250 m / suunta) ja kaksi laiturinväliä otin vähän reippaampaa vauhtia. Matkaa kertyi 1.5 km.

Tiistaina menin maantiepyörällä töihin. Töistä kotiin pyöräilin Säijän kautta 52 km:n lenkuran. Lämpöä oli reilu 20 astetta ja lännestä vähän tuuli. Keskinopeus nousi kuitenkin hieman päälle 30 km/h:ssa, keskitehojen ollessa 182 W (FTP 73%). Kevyemmin oli tarkoitus ottaa, mutta minkäs teet…

Keskiviikkona työmatkapyöräilyjen lisäksi kävin juoksemassa 10 km lenkin Tesomajärven ympäri. Jalat eivät olleen vielä palautuneet kisasta ja ne olivat melko väsyneen oloiset. Vauhti kuitenkin nousi 4:33 min/km:llä keskisykkeen ollessa 134 bpm, eli lukuina ok, mutta tuntemukset heikohkot. Päätin kuitenkin ilmoittautua sunnuntain Kangasalan kunto-sprinttiin, uskoin jalkojen palautuvat siihen mennessä.

Torstaina jälleen työmatkapyöräilyt, ja aamupäivällä kävin Valmelilta juoksemassa 12 km lenkin Ratinan ja Eteläpuiston kautta. Jalat olivat edelleen vähän väsyneet, mutta paremmat kuin edellisenä päivänä. Tosin vauhtikin oli rahallisempaa, 4:44 min/km, keskisykkeiden ollessa 127 bpm. Juoksusää oli vielä aamupäivällä mukava, 18 astetta eikä tuulikaan haitannut menoa.

Perjantai olikin sitten lepopäivä, ja ohjelmassa oli vain reilun tunnin jalkahieronta. Eikä lauantainakaan tullut urheiltua muuta kuin reilun 6 km juoksulenkin verran. Rauhallisesti menin, mutta neljännellä kilsalla tein 100 m vetoja.

Sunnuntaina oli ohjelmassa Kangasalan kunto-sprintti. Vähän extrempore tuli siihen ilmoittauduttua ja kovana treeninä se oli tarkoitus vain ottaakin. Uintimatka oli 500 m, pyöräilyä 15 km ja juoksua 4.4 km. 26 astetta lämpöä oli vähän liikaa minun makuuni, mutta onneksi juoksuosuus oli sen verran lyhyt, ettei lämpö päässyt kauheasti haittaamaan. Uinnissa ja pyöräilyssä lämpö ei pääse yleensäkään niin kiusaamaan (muuta kuin jos on kylmä).

Uinti sujui yllättävän hyvin. Mitään ongelmia ei ollut ja tuntui että vauhtiakin pystyi pitämään ihan hyvin. Oma kelloni näytti uintiajaksi 8:46. Virallinen aika näytti hieman enemmän, mutta se sisälsi pienen siirtymäosuuden juosten.

Pyöräilyn keskinopeus oli 35.4 km/h, joka jäi vähän tavoitteesta. Tosin olin liikenteessä maantiepyörällä, joka ei liikahda niin sukkelaan kuin tri-pyörä tekisi. Keskitehot olivat 238 W (FTP 96%), eli se on ihan ok reilun 26 minuutin pyöräilyyn.

Juoksu kulki myös ihan mukavasti, vaikka pelkäsinkin jalkojen vireystilaa. 4.4 km:n lenkki meni aikaan 17:25, joka on hieman alle neljän vauhtia. Pari pientä mäkeä oli matkan varrelaa, mutta ei mitään mahottomia. Koko matkan oli ylävatsassa pientä kireyden tuntua, mutta onneksi mitään kramppia ei sinne tullut.

Kisan tulokset ovat vielä vajaavaiset meidän matkamme osalta, mutta omassa sarjassani (M40-49) olin ensimmäinen ja kaikista kisaajista toinen. Vielä en osaa sanoa paljonko kisaajia oli kaikenkaikkiaan, mutta jokusia kymmeniä kuitenkin.

Viikko 31/2020 (27.7.-2.8.2020)

Viimeinen lomaviikko otettiin treenien suhteen tosi rennosti. Syynä oli viikonloppuna juostava Hämeenlinnan puolimaraton, johon olisi tarkoitus mennä testaamaan, missä kunnossa äijä on.

Maanantaina tuli vielä juostua suht normaali lenkki. Reilun kympin juoksin suht rauhallisella vauhdilla. Meno oli jonkin verran väsyneen oloista, joten päätin ottaa koko viikon rauhassa, jotta lauantaina olisi hyvässä iskussa.

Tiistaina käytiin Tuulin kanssa toistamiseen Tampereen maauimalassa polskimassa. Uin 2.5 km aikaa 55 minuuttia. Harjoittelin jälleen hapen ottoa “väärältä” puolen sekä hapen ottoa joka kolmannella vedolla. Altaassa se tuntuu jo sujuvan ihan mukavasti, ainakin rauhallisella vauhdilla.

Keskiviikko oli täysin lepopäivä. Tarkoitus oli käydä uimassa, mutta pihahommissa meni sen verran aikaa, etten enää illalla jaksanut lähteä Tesomajärveen uimaan Manyonen porukan kanssa. Aamupäivällä kävin Pihlajalinnassa kuvauttamassa nenäni, jos kuvista saisi selvyyttä nokan tukkoisuuteen.

Torstaina lähdimme mökille ja kävin illalla hölkkäämässä kevyn ja rauhallisen 6 km:n lenkin. Jalat tuntuivat kevyiltä, joten se tiesi hyvää lauantaille.

Perjantai oli myös muuten lepopäivä, mutta kävimme aamupäivästä metsässä kahden ja puolen tunnin mustikkaretkellä. Koirien kanssa tuli lisäksi tepasteltua varmaankin melkein 10 kilometriä. Pienen märkäpuku-uinnin kävin kanssa järvessä tekemässä. En uinut kuin 600 m, mutta sään puolesta olisi ollut ihan mukava uintikeli.

Launataina Hämeenlinnan puolimaratonin startti oli vasta klo 14. Sää oli melko lämmin, 23 astetta, aurinko paistoi, mutta vähän pilviäkin oli liikenteessä. Tuuli puhalsi jonkin verran luoteesta.

Jo alkuverkassa jalat tuntuivat vähän väsyneiltä. Edellisen päivän mustikkaretki taisi olla sittenkin liian kuluttava. Ensimmäiset kolme kilometriä olivat loivaa alamäkeä, joten kilometriajat olivat ihan siedettäviä. Tavoitteeni oli juosta 1:23 -alkuinen aika, joten keskivauhti piti olla alle 4 min/km.

Alusta asti jalat eivät olleet virkeimmillään. Juoksu ei ollut rentoa ja jalkoja piti käskyttää. Viiden kilsan kohdalla, kun alusta muuttui sorapintaiseksi, niin kilometriajat alkoivat tippumaan sellaiselle tasolle, ettei tavoiteaikaan ollut enää mahdollisuuksia. Asfaltille reitti siirtyi vasta vähän ennen kahdettatoista kilometritolppaa. Sorapätkällä oli myös vastatuulta, joka ei helpottanut yhtään menoa.

16 kilometrin kohdalla kysäisin kanssakilpailijalta, jonka kanssa olimme juosseet yhdessä jo jonkin aikaa, että missä sarjassa hän kilpailee. Kävi ilmi, että oltiin samassa sarjassa. Siitä alkoi loppumatkan taktikointi ja molemmat aloimme kyttäilemään toistemme menoa.

Kolme ja puoli kilometriä ennen maalia oli viimeinen juotto. Se oli mutkan ulkokaarteessa. Näin että kanssakilpailijani meni hakemaan juomaa, joten itse päätin jättää juoton väliin, otin sisäkaarteen ja kiristää vähän vauhtia. Sainkin heti eroa jokusen kymmenen metriä. Loppumatkan yritin pitää sellaista tahtia päällä, ettei hän tulisi enää peesiin kiinni, vaikka omat voimat alkoivat ollemaan jo äärirajoilla. Sain kuitenkin loppukilometreillä vielä ohitettua pari kilpailijaa eikä takaakaan tullut ketään enää ohi.

Maalissa nettoaikani oli 1:25:24, eli ei lähellekään tavoiteaikaani. Sijoitus kaikista puolimaratoonareista oli 6. ja M45-sarjassa pääsin pokkaamaan kolmannen sijan pystin. Loppuaika ei ollut sitä mitä lähdin hakemaan. Osasyynä oli vähän väsyneet jalat, mutta myös yli kolmanneksen matkasta ollut sora-alusta hidasti kilometriaikoja. Loppukilometrien kiri kuitenkin antoi vähän tyydytystä muuten niin tuskalliseen kisaan.

Viikko 30/2020 (20.-26.7.2020)

Kolmas lomaviikko alkoi Vehkajärvellä, jossa olimme viettäneet jo pari edellistä päivää. Maanantaille osui vallan mahtava sää ja päätinkin lähteä tekemään vähän pidempää maalaismaisemakierrosta pyöräillen. Lämpöä oli hieman alle parikymppiä, taivas oli pilvessä, joten aurinkorasvaakaan ei tarvittu ja tuulta ei ollut juurikaan. Vettäkään ei satanut kuin muutaman pisaran verran. Mökiltä suuntasin Punkalaitumen keskustan kautta Alastarolle ja sieltä Oripääntien kautta Hirvikoskelle ja sieltä Metsämaan kautta Punkalaitumentielle ja vielä lisäkierroksena Punkalaitumen keskustan kautta takaisin mökille. Matkaa kertyi 113 km ja aikaa kului hieman päälle 3,5 tuntia. Keskinopeus oli siis vähän päälle 31 km/h ja keskitehot 181 W (FTP 73%). Tosi mahtava reitti, ei isoja mäkiä, tiet hyvässä kunnossa, vähäinen liikenne ja hienot maalaismaisemat.

Tiistaina olikin sitten jo vähän tuulisempi päivä ja vettäkin sateli. Kävin kuitenkin tekemässä Koskioisten suoralla 4 x 5 minuutin vetoja pyörällä. Vetojen välissä oli 2,5 minuutin palautus, ja alkuun ja loppun 5 km verraa. Sain tehtyä vedot noin FTP 125% tehoilla, eli vetojen keskitehot olivat n. 310 W tietämillä. “Onneksi” satoi vettä melkein koko treenin ajan, niin ei päässyt lämmöt nousemaan liikaa. Hyvä treeni, vaikka hapokasta olikin. Sykkeetkin nousi kerrankin pyörräillessä aina 171 bpm:iin asti. Pyöräilyn päälle juoksin vielä kolme kierrosta Runkan-lenkkiä, josta kertyi matkaa yhteensä 10.6 km. Rennolla 13 km/h vauhtilla juoksin ja keskisykekin oli ihan maltillinen 141 bpm. Hieman oli jalat väsyneet pyörävedoista, mutta melko rennosti pystyi siitäkin huolimatta juoksemaan. Illalla olimme vielä pitämässä iltarasteja Porttikalliolla.

Keskiviikko oli lepopäivä. Järvessä olisi saanut hyvän aallokkotreenin tehtyä, sillä länsituuli oli melkoinen, vaahtopäitäkin olisi ollut tarjolla. Tyydyin kuitenkin vain pieneen pulahdukseen.

Torstaiaamulla kävin juoksemassa Valontien 12 km:n lenkin. Länsituuli oli edelleen kova ja lämpöä oli heiman toistakymmentä astetta. Ensimmäisen rauhallisen kilometrin jälkeen kiihdytin vauhtia ja koko lenkki menikin 4:11 min/km vauhdilla. Juoksu oli yllättävän kevyen tuntuista ja keskisykekin oli ihan maltillinen (145 bpm) vauhtiin nähden. Tuulikaan ei haitannut kuin muutamassa kohdassa, vastatuulipätkät olivat sopivasti metsän suojassa. Iltapäivällä lähdimme mökiltä kotiin. Pyöräilin matkan kotiin Vesilahden ja Lempäälän kautta. Matkaa kertyi 92 km ja aikaa kului hieman alle kolme tuntia, keskivauhdin ollessa 31.3 km/h. Keskitehot olivat 187W (FTP 75%), keskisyke oli aamun juoksun vuoksi jonkin verran koholla, 126 bpm. Jonkin verran oli vastatuulipätkää, mutta kaiken kaikkiaan tuulensuunta oli ihan ok ja auttoi vähän keskinopeuteenkin.

Perjantaina käytiin Tuulin kanssa uimassa Tampereen maauimalassa. Itselleni tuo oli ensimmäinen vierailu kyseisessä paikassa. Lämpöä oli 10 astetta ja vettäkin tihutti. Onneksi altaassa oli lämmintä vettä, välillä tuntui jopa vähän liiankin kanssa. Uin 50 m:n altaassa pullarin kanssa 2.3 km. Aikaa kului n. 50 min. Tein jokusen 50 m reippaamman vedon, ja harjoittelin myös hapenottoa “väärältä” puolen (eli vasemmalta) sekä hapenottoa joka kolmannella vedolla.

Lauantaina oli aamupäivästä Manyonen treenit Kangasalla. Pyöräilimme ensin Sahalahteen päin ja ohikin n. 23 km. Sieltä tulimme takaisin tehden 3 x 10 minuutin vetoja 2 min palautuksella. Loppuun vielä verkkaa siten, että matkaa kertyi 54 km ja aikaa kului 110 minuuttia. Ensimmäisen vedon tehot olivat 256W, toisen 229W ja kolmannen 250W. Jälkiverkka oli pääosin tosi rentoa polkemista. Pyöräilyn päälle juoksimme 4 x 1000 m:n vetoja 1000 m:n palautuksella. Ihan täpöillä ei tullut mentyä, mutta 4 min/km alle meni kaikki vedot ensimmäistä lukuun ottamatta, joka sisälsi melko rapasakan ylämäen.

Sunnuntain pidin treenien osalta lepoa, mutta pihahommia tuli koko päivä tehtyä. Jatkoin myös lauantaina alkanutta kattoremppaa. Olohuoneen sivun räystäiden päätylaudat ovat päässeet pehmenemään ja ne pitäisi uusia. Myös ruoteita ja hölppiä joutuu vähän paikkailemaan.

Viikko 28/2020 (6.-12.7.2020)

Lomajakson vuoksi blogi-päivitys on pari päivää myöhässä, pahoittelen. Tosin eipä sitä kauheasti tällä viikolla ole treenirintamalla tapahtunutkaan. Ensimmäinen lomaviikko alkoi parin päivän lepojaksolla treeneistä. Tiistaina kävin lääkärissä näyttämässä nokkaani ja sain siihen jotain kortisoonipitoista suihketta, jota pitää ottaa neljä viikkoa ennen kuin arvioidaan sen tehoa. Tulen saamaan myös lähetteen kuvaukseen, jossa nenän seutua tiiraillaan vähän tarkemmin.

Keskiviikkona kävin kokeilemassa jo vähän juoksua, ensimmäisen kerran kisaviikonlopun jälkeen. Meno oli sen verran väsynyttä, että lenkki jäi 10 km:n mittaiseksi. Vauhti oli 4:45 min/km ja keskisyke 127, eli luvut olivat ihan ok, mutta tuntemukset eivät.

Torstaina sain pihahommissa selkäni kramppiin, mutta lähdin silti illalla tekemään Peetun kanssa rauhallista juoksulenkkiä. Puolet matkasta selkä oli jäykkä ja särki koko ajan, loppumatkasta se alkoi jo vähän vertymään, mutta ei ollut kunnossa siltikään. Emme onneksi juosseet kuin saman kympin kuin minä edellisenä päivänä. Vauhti oli nyt hieman alle vitosta ja keskisyke 120.

Perjantain vastainen yö oli tuskaa selän kanssa ja aamulla ei meinännut päästä liikkeelle laisinkaan. Lähdimme kuitenkin ajamaan kohti Savonlinnaa ja Tanhuvaaran Sport Resorttia, jossa pitäisi lomailla neljä päivää. Perillä soitin urheiluopiston hierojalle, ja olinkin heti 20 minuutin päästä soitosta hierontapöydällä. Etenkin oikean puolen takareisi ja pakara olivat aivan jumissa ja aiheutti selän kramppaamisen. Paikkoja murjottiin 45 minuutin ajan ja kipeeätä teki.

Hieronta tuntui auttavan, mutta edelleen lauantain vastaisena yönä piti varo kylkeä kääntäessä, mutta kuitenkin välillä aina iski sähköisku alaselkään. Launtai oli sadepäivä ja kävimme tekemässä vain kilometrin avovesiuinnin Tanhuvaaran rannassa. Vettä satoi ja oli aallokkoa. Selkäkin oli jumissa, joten kovin mukava uintitreeni ei ollut, vaikka sen pystyikin suorittamaan.

Sunnuntaiaamusta selkä oli jo vähän parempi ja lähdimmekin Tuulin kanssa maantiepyörälenkille. Ajoimme ensin Punkaharjulle. Siellä kun hyppäsi pyörän päältä pois, niin selkä oli taas ihan jumissa. Onneksi pieni kävely verrytti sitä sen verran että pyöräilyä pysytyi jatkamaan. Punkaharjulta ajoimme Kerimäen kirkolle ja sieltä takaisin Tanhuvaaraan. Matkaa kertyi 82 km ja aikaa kului hieman päälle kolme tuntia, eli keskivauhti oli hieman päälle 27 km/h. Keskitehot olivat 148W (FTP 60%). Keli oli vallan mainio kun lämpöä oli hieman alle 20 astetta ja melko tyyntä, taivas oli puolipilvessä. Pyöräilyn päälle teimme vielä kilometrin avovesiuinnin Tanhuvaaran rannassa. Nyt oli jo parempi uintisää, mutta selkä oli edelleenkin jumissa.

Viikko 27/2020 (29.6.-5.7.2020)

Kesäkuun helteet vaihtuivat heinäkuun vesisateisiin. Aiemmin jo manasin, että Suomen säässä ei tänä kesänä ole ollut kohtuullista keskitietä, vaan heti mennään äärilaidasta toiseen. Tälläkin viikolla lämmöt sitten tippuivat yli kolmestakympistä reippasti alle kahdenkympin ja vettä tuli ihan kunnolla. Muutenkin tämä viikko ollaan seurattu silmä kovana sunnuntain ennusteita. Tuolloin pitäisi avata triathlon-kisakausi Karkussa, Voimarinteen puolimatkalla. Alkuviikosta ennusteet olivat melko synkkiä sunnuntaille – vettä, tuulta ja kylmää. Viikon mittaan ennusteet kuitenkin vähä vähältä paranivat, ja loppujen lopuksi sää oli ihan jackpot.

Tällä viikolla on kärsitty edelleen viime viikolla alkaneesta nuhutusongelmasta. Ja oikeastaan se on mennyt vain huonompaan suuntaan. Kovasti olen edellen sitä mieltä, että oikeassa sieraimessa on polyyppi, mutta tiistaina lääkäri saa kertoa oman mielipiteensä. Sieraimessa on paineen tunnetta, ilma liikkuu kunnolla vain sisään päin, ulospäin hengittäessä se on tukossa. Ja se valuttaa myös jatkuvasti kirkasta. Onneksi vaiva ei ole haitannut treenejä, ei edes uintia, mutta ilkeän tuntuinen se on koko ajan.

Kisaviikonlopun vuoksi tämä viikko on otettu kevyesti. Maanantai oli lepopäivä, mutta tiistaina kävin tekemässä 11 km:n rennon juoksulenkin. Kevyesti kulki 4:33 min/km vauhdilla, vaikka sykkeet olivatkin vähän korkealla, 138 bpm. Vettä sateli melkein koko matkan, mutta se ei haitannut, kun lämpöä oli kuitenkin 18 astetta.

Keskiviikkona kävin pyörällä töissä, 16 km / suunta. Tuulista oli, mutta pahalta vesisateilta pääosin vältyin. Illalla olin vielä uintitreenissä Manyonen porukan kanssa. Uimme Räikällä porukassa kilsan verran, ja itse tein vielä 300 m lisälenkin, kun muut lähtivät pyöräilemään ja juoksemaan. Itse tyydyin pelkkään uintiin. Vaikka oli tuulinen sää, niin Keijärveen se ei oikein vaikuttanut, pientä aallokkoa oli, mutta se ei menoa haitannut.

Torstaina iltapäivällä pyöräilin “pikku-Säijän” lenkin, 44 km. Tri-pyörä kulki ihan mukavasti hieman tuulisesta kelistä huolimatta. Keskari oli 30.5 km/h keskitehojen ollessa 167W (FTP 67%).

Perjantaina ei ollut ohjelmassa kuin työmatkapyöräilyt. Vettä satoi loppumatkasta molempiin suuntiin. Lauantainakaan ei tullut tehtyä muuta kuin illalla muutama lyhyt terävä juoksuveto ja sunnuntain kisaan valmistautuminen.

Koska Tahkon IM-kisa peruttiin tältä vuodelta, niin näillä näkymin sunnuntain Voimarinteen puolimatka saattaa olla tämän kauden pääkisa triathlonin puolella. Olen yrittänyt valmistautua kisaan hyvin, mutta silti olo oli erittäin epävarma ennen kisaa, niin kuin aina ennenkin. Joku hyvä henki kuitenkin minua on aina kisoissa seurannut, sillä tälläkin kertaa sää muuttui mitä parhaimmaksi. Lämpöä toki oli uintiin lähdössä vain viidentoista asteen kieppeillä, mutta vesi oli kuitenkin 21 asteista. Lämpö nousi pyöräilyyn sopivaksi ja puolipilvinen taivas antoi myös juoksuun sopivasti varjoa. Itselleni tärkein, eli tyyni ilma uidessa myös toteutui. Harvinaisen hyvä väli kisalle, kun katsoon muuten viikon säätä, ja etenkin edellisen päivän säätä, jolloin Voimarinteellä kisailtiin lyhyemmillä matkoilla. Tämä oli kautta aikain viiden tri-kisastarttini ja jokaisessa kisassa on ollut mitä mainioin sää. Kannattaa siis katsoa, mihin kisaan osallistun, silloin on aina hyvä sää :).

Vallitsevan korona-tilanteen vuoksi miehet oli jaettu kahteen lähtöryhmään tavoiteajan perusteella – ensimmäinen lähti klo 9 ja toinen tuntia myöhemmin. Itse pulahdin Riippilänjärveen ensimmäisessä ryhmässä. Valitsin porukan oikeasta reunasta väljän uintilinjan ja lähdin matkaan rauhallisella vauhdilla. Ensimmäinen satametriä meni ihan ok, mutta sitten hengitysrytmiin tuli joku ihme ongelma ja nenän kautta alkoi menemään vettä sisään – ihan uusi ongelma. Rauhoitin uudelleen uintia ja keskityin hengittämiseen, ja ongelma hävisi ensimmäiseen käännökseen (n. 500 m kohdalla) mennessä. Ensimmäinen kierros menin melko rauhassa, mutta toisella kieroksella ja etenkin viimeisellä neljänneksellä yritin kiihdyttää vähän käsi-frekvenssiä. Suunnistuksen kanssa oli välillä myös ongelmia, ja huomasin usein olevani jonkin verran sivussa reitiltä. Oma kelloni näytti uintiajaksi 40:08, mutta tuloksissa aika on 42:07. Uinti ilmeisesti päättyy vasta pienen siirtymän jälkeen. Matkaa mittarini näytti tasan 2 km, eli ylimääräistä tuli 100 m. Aika ei ollut kovin kummoinen, mutta rannesykemittauskaan ei näyttänyt keskisykkeeksi kuin 118 bpm, eli kauhean kova tempo ei ollut päällä.

Siirtyminen uimapaikalta T1:een sisälsi jonkin verran jyrkkiä portaita. Pääasiassa kävelin matkan ja availin märkäpukua. T1:ssä tuli kuluttettua yllättävän paljon aikaa, 3:33. Siinä hävisin heti pari minuuttia. Jalkojen kuivaamiseen ja sukkien laittoon kului aikaa, ja puin myös pyöräilypaidan märän kisa-asun päälle. Sen enempää ei onneksi tarvinnut pukea, sillä ilma tuntui ihan sopivan lämpimältä. Yhden geelin söin ennen pyöräilyyn lähtöä.

Heikko uinti ja surkea T1:n takasi sen, ettei pyöräilyosuudella tullut ketään takaa ohi. Ekalla parillakymmenellä kilometrillä venklasimme parin kisailijan kanssa paikkaa muutamaan kertaan, mutta loppujen lopuksi minä jäin etupuolelle. Toiselta niistä räjähti takarengas 70 km:n kohdalla. Itse pystyin ohittelemaan jonkin verran oman lähtöryhmäni pyöräilijöitä. Loppukilometreillä ei enää varmaksi tiennyt ketä oli ensimmäisellä ja ketä toisella kierroksella, kun toisen lähdön pyöräilijöitä alkoi olla seassa.

Reitti kulki Riippiläntien, Maakunnantien ja Lampistentien kautta Sastamalantielle, josta suunnattiin kohti Sastamalan keskustaa. Kierroksia oli kaksi, eli 22,5 km:n kohdalla oli U-käännös ja sitten takaisin, ja perään uusi samanlainen kiekka. Tuuli oli etelästä, joten Sastamalaan päin ajettaessa oli pieni vastatuuli. Tuulen suunta oli hyvä, sillä se osui pääosin alamäkiosuuksille ja ylämäkiin sai pientä lisätyöntöä selän takaa.

Pyöräilyosuus lähti vähän kankeasti liikkeelle. Takareiden olivat esimmäisen 15 km melko kohmeessa ja tuntui ettei veri lähde kiertämään niissä laisinkaan. Homma alkoi kuitenkin toimimaan paremmin ennen ensimmäisen kierroksen puolivälikäännöstä. Ensimmäinen tunti meni 34.6 km keskivauhdilla. Ensimmäinen kierros meni aikaan 1:18 ja kokonaispyöräilyaika oli oman mittarini mukaan 2:36:34, eli keskinopeus oli 34.4 km/h. Keskitehot olivat 207W (FTP 83%) ja keskisykkeet ranteesta mitattuna 139 bpm. Kun nousumetrejä oli n.650 m, niin pyöräilyosuuteeni olen tyytyväinen. Viimevuoden saman kisan (tosin hieman eri reitti) perusmatkan 40 km meni maantiepyörällä 33.9 km/h keskarilla, joten uusi tri-pyörä antoi hyvin lisävauhtia etenemiseen. Pyöräilyn aikana juomien lisäksi söin kaksi geeliä, 30 km:n ja 60 km:n kohdilla.

T2-vaihto oli taas umpisurkea. Aikaa kului 3:17. Kompressiosukkien laitto oli melko tuskaista ja tossujen norminauhojen solmiminen vei myös aikaa. Taas tuli hävittyä vaihdossa ainakin se 2 minuuttia. Jälleen otin yhden geelin ja vähän banaania ennen juoksuosuudelle lähtöä.

Juoksuosuus koostui kolmesta 7 km:n lenkistä. Alkuun oli laskuvoittoinen osuus mutta parin kilsan kohdalla maasto tasottui. 3.5 km:n kohdalla tehtiin U-käänös ja samaa reittiä takaisin, eli loppuosuus oli nousuvoittoista. Vajaan kilometrin pätkää lukuunottamatta reittio oli jotain muuta kuin asfalttia – pururataa ja hiekkatietä. Lämpöä oli 19 astetta ja taivas puolipilvessä, eli melko ihanteellinen juoksusää.

Juoksu lähti liikkeelle mukavasti. Jalka tuntui kevyeltä ja vauhtikin oli odotetulla tasolla. Ainoa ongelma oli, että pallean kohdalla tuntui vähän puristusta ja pelkäsinkin, että alkaako se jossain vaiheessa kramppaamaan – onneksi ei alkanut. Liika urheilujuoman litkiminen pyöräilyosuudella aiheutti varmaankin ongelman. Veden ottaminen juoksuosuudella auttoi ehkä asiaan.

Ensimmäinen kierros meni melko tarkkaan 30 minuuttiin. Toinenkin kierros kulki vielä ihan mukavasti, vaikka loppuosan ylämäissä alkoi jo energiavajaus tuntumaan. Toinen kierros meni n. puoli minuuttia ensimmäistä hitaammin. Kolmannen kierroksen alkuun otin geelin ja siitä tuntui olevan hieman apua ainakin viimeisen kierroksen ensimmäiselle puolikkaalle. Viimeiselle pätkälle voimia antoi pari edellä menevää selkää, jotka toimitsijan mukaan menivät samalla kierroksella. Toisen niistä sainkin kiinni kilsa ennen maalia. Maalissa jalat olivat kyllä melko loppu, mutta onneksi ilman isompia ongelmia tuli juoksuosuuskin suoritettua.

Juoksuosuuden aikani oli oman mittarini mukaan 1:32:14 ja matkaa kertyi 20.9 km. Keskivauhti oli siis 4:24 min/km, joka on ihan ok, sillä reitillä oli kuitenkin nousumetrejä yhteensä 110 m. Rannemittauksen mukaan keskisyke oli 160 bpm ja maksimi 181 bpm (jota vähän epäilen).

Kaiken kaikkiaan kisa meni ihan OK. Kokonaisaika oli 4:58:21, joka oli tavoitteen (alle 5h) mukainen. Sija oli 22/64, jolla sinänsä ei merkitystä. Kun ei tule voittoa, niin kaikki muu on pettymystä :). Vaihdot olivat surkeita, uinti oli normaali miinus, pyöräily oli plussa ja juoksu normaali. Tästä on hyvä aloittaa kesäloma, ja pitää muutama lepopäivä. Sitten taas täysi höökä päälle.

Viikko 26/2020 (22.-28.6.2020)

Päivälämpötilat sen kuin nousivat tällä viikolla päivä päivältä. Treenit piti tehdä aamulla, sillä iltapäivällä ei ollut mitään asiaa ulos auringon paahteeseen.

Perjantaina iski nenään taas samanlainen nuhutustauti, kuin mitä keväälläkin oli. Etenkin oikeanpuoleinen sierain on ollut tukossa tai valuttanut tai nuhuttanut. Toivottavasti on vaan helteiden tuomaa siitepölyallergiaa ja ongelma häviää tulevan viikon ennustetuissa vesisateissa.

Maanantaiaamu oli vielä sen verran viileä, että jouduin odottamaan klo seitsämään, että lämpö nousisi edes kymmeen asteeseen, jotta tarkenisin pyöräillä lyhyissä kamppeissa pidemmän aamulenkin. Aluksi oli vähän viileää, mutta melko pian lämmöt nousivat sopivaksi. Pyöräilin 52 km:n treenin töihin Säijän ja Lempäälän kautta. Keskinopeus oli 29.5 km/h, keskisyke 107 bpm ja keskitehot 158W (FTP 64%). Eli yllättävän pienellä sai suht hyvän keskinopeuden aikaan.

Tiistaiaamuna sykevälivaihtelumittaus näytti indeksiksi 3, joten päätin pitää lepopäivän. Alla olikin ihan hyviä ja kovia treenejä, joten arvo voi pitää jopa paikkansa.

Keskiviikkoiltana oli Manyonen treenit Tohlopin uimarannalla. Ensin uimme märkäpukujen kanssa puolisen tuntia. Tämän jälkeen juoksimme Tohloppijärven ympäri 4 km PK-vauhdilla. Sitten menimme takaisin järveen ilman märkkäriä ja uimme vajaan vartin. Tämän jälkeen juoksua n.2,5 km VK1 vauhdilla, ja sitten taas järveen vajaaksi vartiksi. Lopuksi vielä 1,5 km juoksua VK2/max tehoilla. Lämpöä oli ilmassa varmaankin kolmenkymmenen asteen kieppeillä ja järvessäkin 26 astetta.

Torstaina lähdin tekemään aamukuudelta pyörälenkkiä. Lämpöä oli 17 astetta, tuulta ei juuri lainkaan ja aurinko paisteli siniseltä taivaalta. Oli tosi mielyttävä 77 km:n lenkki maalaismaisemissa, kun kiersin Siuron – Murhasaaren – Jumesniemen – Hämeenkyrön – Mahnalan ja Pinsiön kautta. Tri-pyörä liikahti 30,1 km/h keskinopeudella reilun kahden ja puolen tunnin ajan. Teskitehot olivat suht maltilliset 160W (FTP 65%) tuohon maastoon, sillä nousumetrejä oli kuitenkin lähes 600 metriä.

Perjantaiaamuna poljin jälleen maantiepyörällä töihin Säijän ja Lempäälän kautta 52 km. Keskinopeus oli tasan 30 km/h ja tehot 164W (FTP 66%). Sää oli jälleen mitä mainioin joskin tuulta oli edellispäiviä enemmän. Lämpötila jonkin verran alle 20 asteen. Kotiin päin pyöräily olikin sitten kovempaa hommaa, kun lämpöä oli yli 30 astetta ja aurinko präkitti täysillä.

Lauantaina oli vuorossa Manyonen “harjoituskisa” Nokian Linnavuoren uimarannalla. Klo 10 lähdimme ensin tekemään yhdessä 11 km:n lämmittelypyöräilyä, keskitehot olivat 119 W. Lämpöä oli kyllä jo ihan riittävästi, varmaankin 25 astetta. Sitten uimme n.500 m rannasta, josta starttasimme “kisan”. Uin märkkärin ja raatopoijun kanssa 500 m:n matkan melko tarkkaan kymmeneen minuuttiin. Tämän jälkeen 20 km:n pyöräilyyn meni aikaa 34 minuuttia. Keskitehot olivat 213 W (FTP 86%) ja keskivauhti 34,9 km/h. Reitti oli mäkinen (n. 200 nousumetriä) jyrkkine nousuineen. Päälle vielä vajaa kolme kilometriä juoksua. Yritin juosta puolimatkan vauhdilla (4:15 min/km), mutta 4:04 min/km se sitten menikin, jalat vei. Koko “kisasuoritus” vaihtoineen kesti 1:00:39. Hyvä ja rankka treeni, etenkin kun lämpö oli noussut taas kolmeenkymmeneen astetta ja aurinkokin porotti.

Sunnuntaiaamulla tein reilun 16 km:n juoksulenkin. Onneksi jätin pitkän lenkin väliin, sillä jalat olivat tosi väsyneet ja sykkeet korkealla. Juoksin rentoa vauhtia mittarilukeamia sen kummemmin seuraamatta. Aikaa kului hieman alle 1:20. Sää oli aamulla vielä ihan inhimillinen ja kun juoksin Lamminpään ja Pikku-Ahveniston kautta, niin varjopaikkoja oli tarjolla tosi hyvin. Päivällä kävimme vielä Tuulin kanssa Tohlopissa uimassa. Uin ilman märkkäriä ja raatopoijun kanssa hieman vajaan 1,5 km. Aikaa kului 38 minuuttia. Aallokkoa oli jonkin verran ja vesi tosi lämmintä (liiankin). Nänän tukkoisuus haittasi vähän menoa kun ei pystynyt kunnolla puhaltamaan ilmaa ulos sen kautta – piti käyttää suuvärkkiä.

Ensi viikolla onkin sitten kisaviikonloppu, joten viikko otetaan melko rauhassa. Onneksi lämpötilat näyttäisivät tippuvan merkittävästi, joten kisapäivänä voi olla ihan inhimilliset lämpölukevat. Mutta sen tietää sitten viikon päästä.

Viikko 25/2020 (15.-21.6.2020)

Mennyt viikko piti olla treenien suhteen taas vähän kovempi viikko, mutta kuti jäi tällä kertaa piippuun. Viikolle tuli lepopäiviä kaksi kappaletta ja kolmaskin päivä oli lähestulkoon lepoa.

Takana on myös helteinen ja aurinkoinen viikko. Yksi saderintama meni alkuviikosta yli, mutta siitä ei kauheasti vettä kertynyt. Juhannus oli pitkästä aikaa myös helteinen, hieman vähempikin olisi riittänyt.

Maanantain lepäilin, mutta tiistaina aamupäivällä tein 3 + 5 + 3 km treenin. Aluksi hölkkäilin Leppiojankadulle päin ja sieltä tein 5 km:n reippaan / kovan juoksunpätkän kohti Vuorentaustaa. Päälle vielä 3 km:n verkka. Vitonen meni aikaan 18:36, joten ihan ok yksin juostuna.  Viimeinen kilometri oli melko rankka, mutta jaksoin onneksi puristaa loppuun asti. Max. syke kävi lopussa 175 bpm:ssä. Lämpö oli 22 astetta ja puolipilvistä, eli ihan hyvä sää juosta.

Keskiviikkona piti olla ensin Manyonen uintitreeni Kaukajärvessä, ja sen päälle pyöräilyä ja juoksua. Oma uintini ei lähtenyt kulkemaan laisinkaan. En saanut hengitysrytmiä rauhalliseksi ensimmäisellä 500 m:llä. Syitä voi olla monta, esim. liian lähellä uintia ruokailu, aallokkojännitys (alkuun oli vasta-aallokkoa), huono veteen totuttautuminen ja raatopoijukin valahti jalkoihin vähän väliä. Toiset jatkoivat uintia mutta minä käännyin takaisin 500 m:n jälkeen. Meno ei helpottunut paluumatkallakaan, vaikka oli myötätuulta. Jouduin kelluttelemaan raatopoijun varassa pari kertaa, kun tuntui ettei henki kulje. Limaa kertyi kurkkuun ja hengityskin alkoi krohisemaan. Lähdin uintipaikalta kotiin häntä koipien välissä ja jätin pyöräilyn ja juoksun väliin. Koko illan oli höntti olo kurkussa ja rinnassa.

Torstaiaamuna sykevälivaihtelu näytti heikkoa arvoa, joten päätin pitää torstainkin lepoa. Tosin teimme Tuulin kanssa illalla kevyen 25 km:n Juhannus-pyöräilyn.

Perjantaina aamupäivällä menimme Tuulin kanssa uimaan Tohloppijärveen. Piti saada heti nollattua keskiviikon huono uinti. Tällä kertaa uinti tuntui taas tosi mukavalta ja helpolta. Mitään ongelmia hengityksen tai muun kanssa ei ollut. Uin n. 2 km 46 minuuttiin. Ensin piti uida Tohloppijärven saari ympäri, mutta eteen tuli sen verran ruohikkoa ja lumpeita, että palasinkin takaisin. Tämän lisäksi uin kertaalleen uimarantojen välin. Sää oli hyvä ja vesi lämmintä. Tuultakaan ei juurikaan ollut. Illalla polijn vielä Kurun Paappasenniemeen illanviettoon. Muuten oli ihan mukava pyöräillä, mutta pari tuntia aiemmin syöty tuhti ateria alkoi pistämään heti muutaman kilometrin ajon jälkeen ja vaivasi koko matkan ajan. Reippaahko pohjoistuuli myös haittasi vähän etenemistä, mutta siitäkin huolimatta asfalttipätkän (54 km) keskinopeus oli 29.5 km/h. Tuon lisäksi oli vielä nelisen kilsaa hiekkatietä. Aikaa meni tasan kaksi tuntia. Keskitehot olivat 187 W (FTP 75%). Nousumetrejä oli vähän vajaat 500 ja laskua kymmenisen metriä enemmän.

Lauantaina aamupäivällä kävin juoksemassa Lamminpään majan kautta vesitornin ympäri ja takaisin. Lämpöä oli 23 astetta, mutta pururadalla oli melko hyvin varjopaikkoja, joten kovin tuskainen sää ei ollut. Hieman reippaampaa yrintin juosta ja lopuksi tulin vielä 1.5 km suht kovaa. Keskivauhti oli 4:29 min/km ja keskisyke oli 144 bpm. Eli sykkeet olivat kyllä korkealla.

Sunnuntaina lähdin heti aamusta pitkälle juoksulenkille. Kiersin Tohlopin kautta Hiedanrantaan. Sieltä etenin rantapolkuja pitkin Siivikkalaan asti. Teivoon tullessa kilometrejä oli takana 22 ja siitä aloitin kiihtyvävauhtisen 6 km:n vedon. Pari viimeistä kilometriä meni 4 min/km tuntumassa, mutta sen kovempaan ei ollut paukkuija. 2 km:n loppuverkka oli melko kankeeta menoa, mutta kotiin selvisin juuri alle 2:30 ajassa. Kilometrejä kertyi siis yhteensä 30. Alun PK-osuus meni 5:07 min/km vauhdilla ja keskisyke oli tuolloin 125 bpm. Eli hieman korkea vauhtiin nähden, mutta tuolla reitillä on 100 nousumetriä.

Ensiviikosta on luvattu vieläkin lämpimämpi. Saa nähdä miten lenkkejä jaksaa tehdä. Vielä pitäisi olla kova viikko treenienkin suhteen.

Viikko 24/2020 (8.-14.6.2020)

Aina kaikki pitää mennä överiksi. Muutama hellepäivä silloin tällöin olisi ihan ok, mutta nyt on ollut sellaisia lämpöjä, että alkaa toivomaan viileämpiä kelejä. Sitten tietenkin mennään taas johonkin kymmeneen asteeseen. Tuulet ovat sentään vähän vaimenneet ja se on nannaa pyörälenkeille.

Tällä viikolla oli tarkoitus ottaa vähän enemmän tehoja irti reeneissä. Määrää vähennettiin tehojen kustannuksella.

Maanantaina tuli tehtyä vain tunnin kotisalitreeni, mutta tiistaina aloitettiin tehoviikko. Kävin aamupäivällä juoksemassa Lamminpään radalla tonnin vetoja. Verkkasin ensin radalla reilun kaksi kilsaa ja sitten tein 5 x 1000 m / 400 m palautusta kävellen/hölkäten. Sää oli paras mahdollinen – ei juurikaan tuulta, puolipilvistä ja lämpö parinkympin kieppeillä. Siihen ne positiiviset asiat jäikin. Vedot olivat aika takkuamista, ei oikein irronnut. Esimmäinen veto 3:48, toinen 3:44 sen jälkeen 3:36, 3:32 ja viimeinen 3:26. Jonkin verran ajat jäivät viime syksyn ajoista, jolloin viimeksi on vetoja kentällä tullut tehtyä. Päälle vielä pari kilsaa verraa. Illalla tein vielä 50 km:n pyörälenkin, kiertämällä Siuro – Pinsiö lenkin. Sää suosi, sillä 166 W:n (FTP 675) keskitehoilla suht mäkisessä maastossa keskinopeus nousi 31.4 km/h. Feltin tri-pyörä oli allani.

Keskiviikkona oli Manyonin treenit. Osallistuin kerrankin kaikkiin osioihin. Ensin uimme puolitoistatuntia Ylöjärven uimahallissa. Matkaa kertyi n. 2.5 km. Tämän jälkeen pyöräilimme Viljakkalantielle, jossa teimme siellä 2 x 7 minuutin VK/max vedon ja päälle 3 minuuttia palautusta. Näiden päälle heti tossut jalkaan ja juoksimme Veittijärven sivua kolmen kilsan matkan VK-vauhdilla. Itselläni meni aikaa 3.1 km:n reittiin 0:12:15. Eli kolmen tonnin coopperi tuli suoritettua kaiken rasituksen päälle, hieman mäkisellä hiekkapohjaisella alustalla. Keskisyke oli 165 bpm. Ihan hyvä.

Torstaina illalla tein 12 km juoksulenkin normireitillä. Juoksu tuntui alkuun ihan mukavalta. Vauhti tuntui hyvältä ja sykkeetkin näyttivät pysyvän kurissa. Loppumatkasta sitten sykkeet alkoivat pikkuhiljaa nousta melko korkealle, ja loppujen lopuksi keskisyke nousi 138 bpm:ssa, vauhdin ollessa 4:32 min/km. Suht ok, vaikka lopussa alkoi vähän painamaan.

Perjantai oli lepopäivä, ja jalka-/selkä-/niskahierontapäivä. Illalla siirryimme mökille.

Lauantaiaamusta uin Vehkajärvessä ensin pikkusaarenlenkin, josta kertyi matkaa n. 1150m. Tämän päälle vielä vajaa 900m erillisinä lenkkeinä. Aikaa kului 47 minuuttia. Järvi oli melko tyyni ja veden lämpö oli 20 astetta. Uinti sujui märkkärin kanssa ihan hienosti ja uiminen tuntui jopa mukavalta. Päivällä pyöräilin mökiltä Punkalaitumen keskustan, Alastaron ja Niinijoen kautta Kertunmäelle. Tämä oli varmaankin vuoden hienoin/mukavin pyöräreissu. Lämpöä 25 astetta, puolipilvistä ja vähäinen tuuli (ehkä jopa myötäinen). Hienot maalaismaisemat, tasainen reitti ja hyvässä kunnossa oleva alusta. Ja jalkakin oli syönnillä. Keskivauhti koko reitillä oli 32.7 km/h. Jos alun 3.5 km:n hiekkapätkä otetaan pois, niin keskivauhti olisi ollut 33.5 km/h. Eli meikäläiselle ihan huippu. Ehkä myötätuulta oli jonkin verran, mutta kuitenkin. Matkaa kertyi 52.3 km. Keskitehot olivat 183 W (FTP 74%).

Sunnuntaiaamulla klo 6 starttasin vuoden ensimmäiseen suunnistukseen ja varmaankin ainoaan. Kertunmäellä järjestettiin “varjo-Jukola”, Savila. Vallitsevan tilanteen vuoksi Jukolan viesti on peruttu ja eri suunnistusporukat ovat kehitelleet korvaavia tapahtumia. PunKu:n ja LoJa:n yhteistoimien ansiosta, päästiin suunnistamaan kolmen naisjoukkueen ja neljän miesjoukkueen voimin.

Omalle ankkuriosuudelle pääsin ensimmäisenä. Paineita ei hirveästi ollut, ensinnäkin siitä syystä, ettei emittejä ollut mukana laisinkaan, ja toiseksi että muu joukkue oli kuronut vajaan tunnin kaulan seuraavaan joukkueeseen. Omakin suunnitus lähti ihan mukavasti käyntiin. Rauhallisesti etenin, mutta kyllä rastitkin tulivat vastaan niin kuin pitikin. Ensimmäisen 12 rastin osalta maasto oli ihan mukavaa ja pystyin hölkkäämään ihan hyvin metsän puolellakin, vaikka varoinkin nilkkoja aika lailla. Tämän jälkeen, viimeisen 8 rastin osalla, reitti muuttui enemmän ryteiköksi ja vauhtikin tippui aika lailla ja jonkin verran tuli ihan käveltyäkin, kun rytöä ja aluskasvillisuutta oli niin paljon. Alkumatkasta vähän nitkautin nilkkaani, vaikka kuinka yritinkin varoa. Nilkka sitten ilmoitteli aina välillä itsestään loppumatkan ajan, mutta ei estänyt juoksemista niissä kohdin, missä pystyi juoksemaan. Tulin ensimmäisenä maaliin, vaikka kakkosjoukkue saikin minua kiinni melkein 20 minuuttia. Aikaa kului hieman alle 1:35 ja matkaa kertyi 11 km. Pitkästä aikaa tuli suunnistettua siten, ettei metsässä näkynyt ketään muita. Rastipaikat eivät onneksi olleet kovin pahoja, ja aluekin oli peltojen ympäröimä, joten kovin kauaksi ei päässyt missään kohdin eksymään, edes vahingossa. Suunnistus tuntui pitkästä aikaa ihan mukavalta.

Aamupäivällä pyöräilin vielä Krääkkiöstä Lempäälän ja Säijän kautta kotiin. Lämpöä oli 23 astetta ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Tuulta oli muutama metri/sek, mutta myös hyviä myötäisiä osuuksia osui reitille. Keskivauhti nousi 32 km/h.iin ja keskitehot olivat 180 W (FTP 73%). Molemmilla viikonlopun pyöräilykerroilla alla oli Rosen maantiepyörä. Kotiin päästyäni juoksi heti pyöräilyn päälle 7.2 km:n lenkin, Tesomajärven kiertäen. Sykkeet olivat korkealla, mutta jalka oli kevyen tuntuinen. Keskisyke oli 145 bpm, mutta keskivauhtikin oli 4:22 min/km. Hyvä treenipäivä / -viikko. Painokin oli taas perjantaiaamuna ihan kohdillaan, 70.0 kg.

Viikko 23/2020 (1.-7.6.2020)

Tämä viikko on ollut kevennetty viikko. Viikkoon mahtoi peräti kaksi lepopäivää eikä treenituntejakaan tullut kuin vajaa 11 tuntia. Kovia treenejä ei juuri lainkaan.

Sää alkaa olemaan jo kesäistä. Lämpöä on välillä reilu parikymmentä ja välillä vähemmän, mutta kympin päälle ollaan joka päivä kuitenkin päästy. Vettäkin on tullut parina päivänä, ja kovia tuulia oli etenkin viikonloppuna.

Tiistaina ohjelmassa oli ainoastaan tunnin kotisalitreeni. Mutta tiistaina oli parikin treeniä. Aamupäivällä juoksin 14 km:n peruslenkin 4:37 min/km vauhdilla. Juoksu kulki suht ok, mutta ei mitenkään kovin herkkää, vaikka alla oli pari kevyttä päivää. Keskisyke, 131, näytti ensin ihan hyvältä, mutta sitten kun tarkemmin katsoi sykekäyrää, niin ensimmäinen 5 min sykkeet eivät olleet kohdillaan (näytti < 80 bpm), joten se laski jonkin verran keskaria. Illalla oli ensimmäiset Manyonen uintitreenin Ylöjärven uimahallissa sitten kolmeen kuukauteen. Halli ei ole vielä normaaliuimareille auki, ainoastaan seuroille, joten meillä oli käytössä peräti viisi rataa. Uimme heti puolitoista tuntia. Vähän tekniikkaa ja jonkin verran vetoja, muuten perus kelausta. Kello ei ollut mennyt uintimoodiin, joten en tiedä tarkkaan paljonko tuli uitua, mutta ehkä n. 2000 m. Yllättävän hyvin uinti lähti liikkeelle noinkin pitkän tauon jälkeen. Hartiat olivat kyllä pari päivää kipeät moisen urakan jälkeen.

Torstaina kävin toimistolla. Töistä poljin Lempäälän, Säijän, Nokian keskustan, Taka-Lauttalan ja Kankaantaan kautta kotiin. Jonkin verran oli tuulta, mutta tällä kertaa pääosin se oli myötäistä.Viimeiset 13 km tosin oli vastaista. Lämpöä oli mukavasti parinkymmenen asteen paikkeilla ja aurinkokin paisteli. Yhteensä matkaa kertyi 70 km, keskivauhti oli 29.5 km/h ja tehot 166W (FTP 67%). Maantiepyörällä oli liikenteessä, joten tri-pyörä sai odotella kotona.

Lauantaina aamupäivällä menimme Manyonen porukan kanssa uimaan avoveteen Tesomajärvelle. Lämpöä ulkona ei ollut kuin 14 astetta ja vettäkin satoi, mutta veden lämpö oli n.18 astetta. Märkäpuvun kanssa tarkeni hyvin uida n.70 minuuttia. Kello oli taas väärässä moodissa, enkä saanut tarkkaa matkaa, mutta varmaankin n.2350 m tuli pulikoitua. Tämä oli ensimmäinen kerta kun uin avovedessä pitkän harjoituksen ilman nenäklipsiä, joten nyt voi sanoa, että ole saanut vieroitettua itseni siitä, vaikka koko talven ilman klipsiä olinkin jo uinut. Uinti tuntui yllättävän hyvältä ja mukavaltakin. Illalla tuli tehtyä viikon kovin lenkki, kun lähdin Jalon vetämälle lenkille. 10,5 km roikun remmin päässä keskivauhdin ollessa 4:23 min/km. Jalon avustama juoksu auttoi hyvin sykkeisiin, sillä keskisyke oli vain 134 bpm. Ilman avustusta sykkeet olisivat olleet varmaankin toistakymmentä pykälää korkeammat. Lenkki meni muuten ihan hyvin, mutta keli oli melko synkkä. Vettä satoi ja tuuli oli erittäin kova. Alkumatkasta puitakin kuului kaatuvan metsän puolella, mutta päälle ei onneksi yhtään tullut.

Sunnuntaina aamulla lähdimme Peetun kanssa juoksemaan pitkää rauhallista lenkkiä. Tuuli oli edelleen tosi kova, mutta teimme maastolenkin, jonne tuuli ei kovin pahasti osunut. Juoksimme yhdystien ja harjun kautta Hopeatielle, josta suuntasimme hiihtouria pitkin Koukkujärven majalle ja sieltä takaisin kotiin. Matkaa kertyi 23 km ja nousumetrejä tuli n.200 m. Aikaa kului hieman päälle kaksi tuntia, joten keskivauhti oli 5:19 min/km. Reitin mäkisyyteen nähden keskisyke (119 bpm) oli ihan ok. Juoksu kulki ihan mukavasti ja matka taittui nopeasti rupattelun ohessa. Loppupäivä tuli tehtyä pihahommia, pääosin lapion varressa.