Viikko 18/2021 (3.-9.5.2021)

Viimeiset yöpakkaset ja koleat kelit on nyt koettu vähäksi aikaa (ainakin toivottavasti), ja ensi viikolla päästää kesäkeleihin. Paria kymmentä lämpöastetta on ennustettu puolen viikon tienoille, joten sateiden jälkeen luontokin alkaa varmaan heräämään henkiin.

Treeniviikko otettiin melko kevyesti. Tunteja kertyi, mutta lenkit olivat rauhallisia ja pitkiä, ja toivottavasti myös palauttavia.

Maanantaina pyörällä töihin pikkupakaasessaa, mutta iltapäivällä oli jo kymmenisen astetta lämpöä. Sen verran oli väsynyt olo, että jätin iltasalitreenin väliin.

Myös tiistain juoksulenkki jäi välliin lepoviikon kunniaksi. Mutta illalla oli puolentoista tunnin sulkapallonelurit normaaliin tapaan. Taas oli peli uomissaan ja erävoittoja tuli hyvällä prosentilla.

Keskiviikkoiltana oli MO:n yhteistreeni. Kaupinojan parkista lähdimme tekemään kevyttä juoksukävelyharjoitusta. Ylä- ja alamäkiin otettiin usein lyhyitä vetoja, mutta muuten etenimme kävellen. Aikaa kului kaksi tuntia ja matkaa kertyi 14 km. Sykkeet olivat sopivan alhaalla.

Torstaikin oli melkein lepopäivä. Ohjelmassa piti olla vain Amfibian etäjumppa, mutta sekin peruttiin, joten tein oman kolmen vartin kotisalitreenin. Ennen salitreeniä olin saanut viimeiset klapit pinoon. Suojalevyä kasanpäälle nostaessa, selässä vähän venähti jotain ja suojakrappi iski taas vaihteeksi päälle. Alkuun se ei juurikaan vaivannut, mutta iltaa kohden selkä jäykistyi pahasti ja alkoi kipuilemaankin.

Perjantaina selkä oli edelleen jäykkä ja kipeä. Yökin meni sen vuoksi huonosti. Aamulla kuintekin poljin maantiepyörällä töihin, sillä tarkoitus oli polkea pidemmän kautta kotiin. Päivä oli kuitenkin sateinen, joten päätin polkea kotiin suorinta tietä. Rajasalmen kohdilla muutin kuitenkin suunnitelmaa, sillä keli näytti kuivalta ja lähdinkin tekemään lisälenkkiä Siuro-Pinsiö reitille. Siurossa alkoi sitten satelemaan ja melko pian olinkin likomärkä ja matkaa oli 30 km jäljellä. Lähellä oli, ettenkö olisi soittanut kyytiä kotiin kun kylmä alkoi iskemään ihan tosissaan. Sotkin kuitenkin puolikohmeessa kotiin asti. Viimeinen kymppi meni kuivemmissa olosuhteissa ja kotikulmilla ei ollut satanut laisinkaan. 60 kilometriin kului aikaa 2:10. Olin budjetoinnut enemmänkin aikaa reissuun, mutta loppumatkasta oli pakko laittaa liikettä niveliin, jottei ihan olisi jäätynyt. Lämpöä ei sateessa kuitenkaan ollut montaakaan astetta.

Lauantaina aamusta selkä oli edelleenkin jumissa. Lähdimme kuitenkin Peetun kanssa Teivosta juoksemaan Siivikkalan kautta Nässynrantalenkkiä. Rantoja pitkin etenimme Hiedanrantaan asti ja sieltä Epilän, Tohlopin ja Lamminpään kautta takaisin Teivoon. Matkaa kertyi puolimaratooni verran ja aikaa kului 1:53. Keskisyke oli ehkä napsun liian korkealla 127 bpm. Selkä oli ensimmäisen 3-4 kilometriä aivan jumissa ja kipuilikin, mutta sitten se alkoi vertyä ja muuttui jopa ihan hyväksi. Alamäissä tosin sai olla varovainen, sillä jotkut asennot vihlaisivat melko pahasti. Sää oli tosi komean aurinkoinen ja ihan riittävän lämminkin (n.6 – 10 ast.).

Sunnuntaina oli jälleen ohjelmassa MO:n yhteispyörälenkki. Alkuun poljin Myllyhaan ja Pitkäniemen kautta Pirkkalan vanhalle kirkolle, jostä lähdimme etenemään porukalla. Tuossa vaiheessa minulla oli alla 17 km / 40 minuuttia ajoa. Etenimme ensin Säijän kautta Ideaparkkiin, josta jatkoimme Savontien kautta Kangasalan keskustaan. Kangasalan näkötornilta poljimme hiihtouraa pitkin Kauppiin, josta lähdin taas omalle reitilleni. Poljin Särkänniemen kautta Lielahteen ja sieltä Teivon kautta Kolmenkulmantielle. Lisälenkkinä poljin vielä Tesoman, Lamminpään ja Vuorentaustan kautta kohti kotia. Matkaa keryi 118 km ja aikaa kului 5 tuntia, eli keskivauhti oli 23.4 km/h. Rauhassa ja naatiskellen mentiin. Itse olin gravelilla liikenteessä joten tehopolkimia ei ollut käytössä, mutta keskisyke oli 111 bpm. Sää oli suurimman osan ajasta todella upean aurinkoinen ja lämpöäkin kymmenisen astetta. Tuuli puhalteli etelän suunnalta. Kaupissa tuli ensimmäinen pieni sadekuuro ja Pispalan kohdilla tuli ihan rakeitakin. Kunnon vesisade alkoi vasta lisälenkillä, ja viimeinen kymppi menikin ihan kunnon vesisateessa. Kotiin päästyä olin ihan läpimärkä ja reidet aivan kohmeessa. Onneksi kuuma sauna odotti valmiina kun rantauduin kotiin.