Suksikausi jatkuu

Olipas huono hiihtoviikko. Ei tullut kuin viikonloppuna hiihdettyä pari lenkuraa. Syynä suksimattomuuteen oli alkuviikosta kipeä käsi, jok a kipeytyi Pirkasta niin pahoin, ettei se kestänyt maanantaina ja tiistaina minkäännäköistä vääntelyä. Loppuviikko oli sitten muuten vaan niin kiireinen ettei ladulle ehtinyt. Lauantai-iltana kävin GoExpo:sta tulon jälkeen tekemässä 25 km lenkin. Laitoin Zero:t alle, kun kuvittelin, että nyt voisi olla jo niiden aika… mutta ei, ei pidä Fischerin pitopohjan vielä näilläkään keleillä. Sunnuntaina jätin Zero:t varastoon häpeämään, ja laitoin liisterisuksen alle. Eipä ollut sekään täysin pitävä ratkaisu, mutta parempi kuitenkin kuin lauantain lipsuttelu. 40 km tuli lykittyä mahtavassa lentokelissä.

Matolla kävin juoksemassa ti-, ke- ja to-aamuina. Tiistain PK2-treeni sujui yllättävän kevyesti. Etukäteen kuvittelin, että juoksu voisi olla Pirkan jälkeen kankeeta, mutta se oli kaikkea muuta. Askel oli kevyen tuntuinen ja sykkeetkin pysyivät kurissa.

Perjantaina tuli salilla tehtyä joku poikkeuksellinen vatsalihasliike, sillä koko viikonlopun oli vatsalihakset mojovan kipeät. Pitää kokeilla maanantaina uudelleen löytyisikö samat lihakset uudelleen.

Eipä tunnu kevät vielä tekevän tuloaan ihan täydellä voimallaa, sillä lumi pysyy sitkeästi maassa ja pyörätiet lumisina. Pitää siis edelleen jatkaa mattojuoksuakautta. Iltarastikaudenkin pitäisi alkaa neljän viikon päästä, ja jos ei kohta ala tulemaan taivaalta vettä, niin ensimmäiset suunnistuskerrat taitavat olla melkoiset lumirastit.

Pirkanhiihto 2011

Pirkan hiihtoon valmistautuminen sujui ihan suunnitellusti. Talviloma tuli pidettyä pari viikkoa ennen Pirkkaa, tosin kilometrit jäivät jonkin verran suunnitellusta sillä hiihtämässä en päässyt käymään kuin viisi kertaa ja kilometrejä kertyi vain vajaat 230. Torstain hiihto muuttui pakkasten vuoksi juoksupäiväksi ja sunnuntai oli vallan lepoa kun tuli tehtyä ns. tyhjennysharjoitus (tosin ei siinä mielessä mitä sillä urheilupiireissä yleensä tarkoitetaan). Tuo sunnuntai olikin vuoden ensimmäinen täyslepopäivä.

Pirkkaviikolla tuli käytyä kolmena aamuna juoksemassa matolla ja niistä päivistä parina myös hiihtämässä. Torstaina en enää viitsinyt ladulle lähteä, sillä jalat tuntuivat melko tukkoisilta ja kipeiltä, joten sunnuntaihin asti tuli pidettyä lepoa (paitsi perjantaina tuli pyörällä töissä käytyä).

Pirkanhiihtopäivän aamun sää oli lähes täydellinen. Kuutisen astetta pakkasta ja selkeä taivas. Ainoa haitta oli jo jokusen päivää jatkunut navakka tuuli joka likastutti ladut. Tuulen suunta tosin oli myötäinen joten se ainakin oli siinä positiivista. Viikolla oli muutamana päivänä lämpötila käynyt plussalla ja vähän vesi-räntääkin oli taivaalta tullut, joten ladut olivat muuttuneet liukkaat. Sukseksi valitsin pari viikkoa omistuksessani olleet Atomic:n RC-II:t jotka olin hankkinut kaverin kaverilta. Ja sukseen ihan perus purkkipitovoitelu.

Kuninkaanlähteelle asti mentiin lähes koko matka tasatyöntöä, sillä ladut olivat mukavan liukkaat. Ainoastaan 6 km kohdalla olleessa pienehkössä ylämäessä tuli testattu myös suksen pitopuoli ja sekin tuntui vielä siinä vaiheessa ihan hyvältä. Kuniinkaanlähteelle tullessani aikaa oli kulunut n.37 min, eli melkoinen lentokeli tuntui olevan. Kuninkaanlähde-Jämi -välikin on vielä melko tasaista joten sekin väli lykittiin suurimmaksi osin tasatyöntöä. Välillä lykein latujenkin välissä, sillä siinä luisto tuntui olevan vieläkin parempi.

Jämin jälkeen alkoi reitillä olemaan jo vähän ylämäkiäkin, mutta edelleen pito tuntui olevan ihan kohtalaisen hyvä. Tosin alamäissä jäin letkoista aina jälkeen ja jouduinkin tekemään aina kovan homman, että pääsen letkaan takaisin mukaan. 30 km:n kohdalla alkoi näyttämään siltä, että tänä vuonna voisi hyvin ehtiä puolimatkaan, ennenkuin puoli-Pirkkalaiset starttaavat sieltä. Vatula-Lentokenttä -välillä alkoi ladut muuttumaan tosi roskaisiksi ja välillä joutui siirtymään latujen väliin löytääkseen puhtaampaa alustaa. N. 40 km:n kohdalla kun reitti tuli Hämeenkyrön puolelle, jossa myös ladunhoitovastuu näemmä muuttuu, ja ladun luistokin muuttui jonkin verran huonommaksi. Olisikohan latu ajettu jollain isomalla koneella?

Puolimatkaan pääsin kuitenkin ajassa 2:50 joten puoli-Pirkkalaiset eivät ehtineet ladulle tukkeeksi. Matka sujui mukavasti ilman isompia ruuhkia, edes juottopaikoilla. Kyröskosken juoksuosuuden jälkeen puoli-Pirkan kärki ohitti minut ja siitä eteenpäin heitä tulikin tasaiseen tahtiin ohitseni, loppua kohden kuitenkin väheten. Tässä vaiheessa matkani ainoa harmi alkoi vaivata, sillä oikea ranne alkoi kipeytyä siinä määrin, että sauvalla työntäminen teki joka työnnöllä kipeää. Hieman auttoi, kun sauvan kahvaa piti työnnön ajan nyrkissä, eikä ojentanut täysin suoraksi, mutta kipeä se oli siitäkin huolimatta.

60 km:n kohdilla olin vielä vähän alle kuuden tunnin ajassa, mutta edessä oli reitin pahimmat nousut. Matkantekokin alkoi käymään yksinäiseksi, sillä ohittelevat puoli-Pirkan menijät alkoivat vähetä, eikä täysi-Pirkan menijöitäkään montaa näkynyt. Juoksupätkän jälkeen minut ohitti 2 koko matkan hiihtäjää ja minä ohitin 13, joten hiljaista oli sillä saralla.

Rokkakosken jälkeisiin nousuihin tullessa oli pidot jo kuluneet niin paljon pois, ettei jyrkimpien ylämäkien nousu suorilla enää onnistunut vaan piti laittaa haarakäynnille. Onneksi voimia oli vielä sen verran jäljellä, että haaranousut pystyi pääosin menemään loikalla ylös. Loppumatka olikin sitten taistelua kelloa ja 6 tunnin alitusta vastaan. Loppu tuli kuitenkin ihan mallikkaasti ja kun matkakin oli, oman mittarini mukaan, reilu 1.5 km alle 90 km, niin 6 tunnin aika tuli ensimmäitä kertaa alitettua. Loppuaikana oli 5:56:36.

Melko hyvin jaksoi loppuun asti lykkiä. Tasatyöntöä tuli paljon joten yläkroppa oli kovilla. Sain myös pidettyä itseni melko tiukilla koko ajan, sillä keskisyke oli jopa 146 ja maksimi 171. Muuten en ole tänä vuonna saanut varmaan kertaakaan keskisykettä hiihdossa nousemaan yli 130. Suksikin oli ihan ok, vaikka letkoista aina jäinkin alamäissä, mutta se taitaa olla Atomicille tyypillinen piirre – ainakin jos Roposelta kysytään. Pitopuoli alkuun ihan hyvä, mutta matkan puolenvälin paikkeilla se alkoivat olla jo melko kuluneet, mutta ei hiihto sen vuoksi ihan mahdottomaksi tullut. Ihan tyytyväinen. Tuskin tulen enää tuota aikaa koskaan parantamaan.

Kylmää talvilomaa

Kirjotetaan nyt sitten vaikka blogia kun talvilomalla ollaan ja aikaa on, sillä ulkona on vielä sen verran paljon päälle 20 astetta pakkasta ettei hiihtämään tai puita kaatamaan tarkene mennä. Mutta jos viimepäivien merkit pitävät paikkansa, niin tunnin parin päästä lämpötila näyttää enää n.16 pakkasastetta ja sitten voikin alkaa jo pukemaan hiihtovarusteita.

Viime viikko oli hiihdon osalta suhteellisen huono, sillä ladulle pääsi vain kaksi kertaa. Työpäivän jälkeiset lämpötilat olivat aina lähempänä 20 kuin 15 pakkasastetta joten sukset saivat jäädä suosiolla varastoon. Keskiviikko oli ainut päivä viikolla jolloin tuli ladulla käytyä, mutta muuten piti tyytyä matolla juoksemiseen ja salilla käyntiin. Torstaina tuli juostua Pirkkahallissa cooperin testi. Vetoapuakin oli tarjolla, mutta se osottautui muutaman kierroksen jälkeen liian kovaksi ja tyydyin omaan vauhtiini. 12 minuutin rypistyksen, ja kierrosten laskun jälkeen päädyin 3480 m mittaan joka oli oma uusi ennätykseni, ja parani 15 m:llä viime syksystä. Toisaalta kello näytti paria sekunttia yli 12 minuutin joten en ole nyt ihan varma juoksinko yliaikaa vai pysäytinkö kellon vaan myöhässä. Parissa sekunnissa pääsee juuri tuon ennätyksen verran, joten jos yliaikaa tuli mentyä, niin samoissa lukemissa pyöritään kuin syksylläkin. Tulos oli kuitenkin lupauksia antava sillä tällaisessa juoksukunnossa en aikaisempina talvina ole ollut.

Talvilomahiihdot alkoivat oikeastaan vasta sunnuntaina, sillä lauantaina kävin vielä tekemässä matolla 19 km pk2/vk1 treenin. Aikaa kului tuohon juoksuun vähän alle 80 min. Sunnuntaina tein 40 km, maanantaina 48 km ja tiistaina taas 40 km hiihtolenkin. Sunnuntaina sateli vähäsen lunta joten uusi lumi 15 asteen pakkasen kanssa ei ollut järin l(u/o)istava yhdistelmä. Maanantaina sain tyypata RiLe:n kaverilta kokeiluun saadut vanhat Atomicin kilpasukset. Nämä testisukeset olivat kyllä kertaluokkaa luistavammat kuin mitä omat sukset edellispäivänä oli. Voi olla, että kelikin oli liukkaampi, mutta kyllä huomaa, että “kilpasuksi” aina tavalliset lankut hakkaa mennen tullen. Tiistaina omat vanhat Fischerit jäivät taas varastoon ja alle laitoin liukkaammat pelit.

Sama tahti pitäisi tämä viikko hiihdossa jatkua. Tänään olisi tarkoitus tehdä viiskymppinen lenkki, mikäli vaan lämpötila nousisi ennen puoltapäivää. Sitten olisi 1100 km tälle talvelle rikottu. Toivottavasti Pirkkaan mennessä säät vähän lämpenevät ja aamupakkaset olisivat edes 10-15 pakkasasteen välillä – siinä vielä selviäisi vähän kevyemmällä pukeutumisella.

Äääh… vieläkin -21… ei siis vieläkään pääse ulos.

Hiljaiseloa

Eipä ole viime viikkoina tapahtunut mitään kummallista, joten on jäänyt kirjoittelutkin vähille. Samaa rataa on menty viimeiset kolme viikkoa, 3-4 kertaa viikossa juoksua aamulla matolla ja 4-5 kertaa viikkoon hiihtoa illalla. Välillä kulkee välillä ei, välillä luistaa välillä ei.

Hiihtokeleissä ei ole ollut kyllä mitään moittimista ja ladutkin on pidetty todella hyvässä kunnossa. Paitsi nyt viime päivät pakkanen on paukkunut vähän turhan kireänä ja tänään hiihto jäikin vallan väliin. Ja alkavakin viikko näyttää hieman huonolta pakkasten suhteen. Mutta pitäkööt nyt pakkaset pois, niin sitten ensiviikon jälkeen voi lautua, kun aloitan talviloman. Pirkan hiihtoa ja kevättä odotellessa.

Juoksu-hiihto-juoks-hiiht-juok-hiih-juo-hii….

Kaksi viimeistä viikkoa on ollut treenien osalta melko identtiset. Tiistaina, keskiviikkona, torstaina ja lauantaina on aamusta ollut juoksutreeni salilla matolla ja illalla hiihtoa. Tiistain treeni on ollut tunti PK2-sykkeillä loivaan ylämäkeen, keskiviikkona kiihtyvävauhtinen tunti ja torstaina taas tunti PK2-sykkeillä mutta ilman nousukulmaa. Launataina on ollut vuorossa reipas kymppi joka on mennyt 38-39 minuutin väliin. Näinä iltoina hiihtolenkit ovat olleet 25 km, paitsi pari kertaa on jaksanut mennä vain pari kymppiä. Sunnuntaisin on tullut tehtyä 40 km:n hiihtolenkki. Maanantait ja perjantait ovat olleet kuntosalipäiviä. Pyöräilyt ovat jääneet nyt lähes täysin paitsioon, sillä hiihtopäivinä ei oikein ehdi ja salipäivinä on ollut usein muita menoja.

Ensi viikko taitaa olla vähän rauhallisempi viikko ja kahden treenin päivät taitavat jäädä vähiin. Onneksi hiihtokelit näyttäisi jatkuvan edelleen hyvinä, joten tonni ennen Pirkan hiihtoa voi olla täysin realistinen tavoite tänäkin talvena – nyt on koossa vähän reilu 500 km.

Harjoitusviikko 1/2011

Maanantai

  • Aamulla työmatkapyöräily, 16,5 km, n.55 min. Lumista oli ja pakkasta -11 astetta. Uutta lunta oli tullut yöllä hieman ja pyörätiet hieman heikosti auratut. Pirkkalan pätkä hoidettu perinteisesti kaikista huonoiten.
  • Aamulla kuntosalitreeni Partolan GoGo Expressissä, 60 min. Perussatsi: Vatsa, selkä, jalkaprässi, pohkeet, pakara, lonkankoukistaja /-ojentajat, hoover, vinot vatsat, hapat, ojentajat, rintalihakset, Vibrogym
  • Illalla työmatkapyöräily, 16,5 km, n.55 min. Pakkasta -12 astetta. Pyörätiet aamua paremmassa kunnossa.

Tiistai

  • Aamulla Partolan GoGo Expressissä matolla juoksua 60 min. Matkaa kertyi 12,5 km. Maton nousukulmaksi laitoin heti alusta 1:ksi ja noupeutta säädin siten, että sykkeet pysyisivät 140 kieppeillä. 13 km/h asti vauhtia sai nostaa, mutta puolen tunnin kohdalla sykkeet alkoivat nousta sen verran, että vauhtia piti alkaa laskemaan. Yllättävästi tuo nousukerroin nosti sykkeitä. Muutenkin meno vähän väsyneen oloista. Päälle juoksin vielä salilta töihin reilut kaksi kilometriä / vajaa 13 min. Jalassa olleet Nike Vomerot eivät pitäneet lumella yhtään. Aivan kelvottomat talvijuoksukengät.
  • Illalla piti mennä tekemään hiihtolenkki, mutta pakkasta oli töistätullessa -20 astetta, joten hiihto jäi tekemättä.

Keskiviikko

  • Aamulla Partolan GoGo Expressissä matolla juoksua 60 min. Matkaa kertyi 13,8 km. Kiihtyvävauhtinen harjoitus. Ensimmäinen 10 min verryttelyä, sitten vauhdin nosto 13 km/h. Tästä eteenpäin 2,5 min välein vauhdin nostoa 0.1 km/h. 40 min jälkeen tihensin vauhdin nostoväliä siten, että 50 min:ssa vauhtia oli 15 km/h. Seuraavat 8 minuuttia vauhdin nostoa minuutin välein siten, että viimeinen minuutti 18 km/h. Lopuksi pari minuuttia verryttelyä. Harjoitus meni mukavasti ja etenkin vauhdikas juoksu tuntui hyvältä. Päälle juoksin taas salilta töihin reilut pari km / reilu 12 min. Nyt jalassa Asics:n Trainerit ja edellispäivän kaltaista lipsuttelua ei esiintynyt.
  • Illalla piti taas mennä hiihtämään, mutta jälleen oli -20 astetta pakkasta, joten hiihdot jäi tekemättä

Torstai

  • Loppiaisen vapaapäivän kunniaksi aamusta Lielahden GoGo Expressiin matolle juoksemaan 75 min:ksi. Matkaa kertyi 16,85 km. Nousuksi asetin heti alussa 0.5. Alussa vauhti 12,5 km/h. 15 min kohdalla nostin vauhdin 13 km/h, 30 min kohdalla 13,3 km/h ja 45 min kohdalla 13,5 km/h. Tunnin kohdalla nostin vauhdin 15 km/h ja sitten 5 minuutin ajan nostin vauhtia 0.1 km/h / min. Seuraavat 5 min vauhdin nostoa 0.2 km/h / min. Lopuksi 4 min verryttelyä. Juoksu tuntui todella hyvän tuntuiselta, ja vauhdikkaampikin juoksu maistui.
  • Miesten Tour de Ski kisan jälkeen ladulle. Hiihdin Lamminpään majan, Julkujärven ja Koukkujärven kautta kiertävän lenkin. Pakkasta oli -6 astetta ja tuuli oli melko kova. Metsäpätkillä puista pyrytti lunta naamalle melko runsaasti, ja peltopätkät olivat vastatuulta. Muutan hyvä keli. Loppumatkasta meinasi yllättää pimeys, sillä koko kierros ei ole valaistu. Mutta vielä klo 16:30 näkee kyllä hiihtää suht hyvin ilman valaistustakin.

Perjantai

  • Päivällä hiihtoa 41 km. Aikaa kului 3:35. Perjantai oli  omaa lomaa töistä, siispä ladulle. Yöllä oli tullut jokunen sentti uutta lunta ladulle, mutta onneksi latukonemies oli ollut aamulla ahkera. Pakkasta -5 astetta ja jonkin verran tuulista. Lunta sateli vähäsen koko matkan ajan eikä näin ollen luisto ollut järin kummoinen. Vaikka vauhti oli rauhallinen, niin 30 jälkeen alkoi painamaan ihan tosissaan. Loppumatkasta ei meinannut jaksaa lykkiä eteenpäin ollenkaan. Taisi aamun reilun tunnin lumihommat viedä parhaimman terän narunpätkistä.

Lauantai

  • Puoliltapäivin 14 km juoksua matolla GoGo Express Lielahdessa. Treenin alkuun ja loppuun kaksi kilometriä verryttelyä ja välissä 10 km reipasta aikaan 38:50. Hieman väsynyttä juoksu oli, mutta etukäteen kuvittelin, että meno olisi voinut olla vieläkin vaikeampaa.
  • Illalla saunan alle 25 km hiihto aikaan 2:05. Taisi olla tämän talven mukavin hiihtokeli. Nelisen astetta pakkasta, suht tyyntä ja ladutkin ajettu hyvään kuntoon, vaikka perjantai-iltana pyryttikin taas kunnolla lunta. Laduillakin oli melko väljää joten ohitellakkaan ei paljon tarvinnut. Päivän juoksulenkki ei painanut yhtään ja eilisen kaltaista nuukahdusta ei tullut.

Sunnuntai

  • Aamupäivällä 45 km:n hiihto. Reittinä Lamminpää ja Juolkujärven majojen kautta Koukkujärvelle, ja samaa reittiä takaisin, lopuksi vielä käynti Virelässä. Aikaa kului suurinpiirtein saman verran kuin perjantainakin, mutta matkaa tuli 4 km enemmän. Keli oli siis liukkaanpuoleinen. Yöllä oli tullut sentti pari lunta ja aamulla tuli vesitihkua. Kolmasosa matkasta oli aamulla koneella ajettua latua, loput oli aukihiihdettyä ja paikoin piti itsekin vielä avata latua. Lämpö oli lähtiessä juuri ja juuri pakkasen puolella ja tulessa juuri ja juuri plussan puolella. Pitopohjasuksi piti melko hyvin ja luistokin oli pääosin hyvä.

Harjoituspäiväkirjan tilinpäätös

Jaa-hans, sitä olis taas yksi vuosi lusittu loppuun, ja pitäisi vähän kurkistaa mitä sitä on vuoden aikana laatikon pohjalle kertynyt. Tärkeintä mitä olisin toivonut boxin pohjalta löytyvän olisi ollut akillesjännevaivat. Valitettavasti vaivat eivät sinne menneet, vaan jäivät edelleen pyörimään jalkoihin. Nuo samat surullisenkuuluisat vaivat vaikuttivat vuoden mittaa moneenkin asiaan ja ratkaisuun.

Vuosi alkoi totaalisella juoksutauolla, sillä vuoden ensimmäiset juoksukilometrit tulivat harjoituspäiväkirjaan vasta maaliskuun lopulla, ja silloinkin erittäin maltillisissa määrin. Talvella keskityttiinkin keräämään pelkästään hiihtokilometrejä. Talvi olikin hiihtoon sen puolesta mainio, että lunta tuli runsain mitoin, mutta toisaalta pakkanenkin paukkui koko talven poikkeuksellisen kiereänä. Hiihtokilometrejä kuitenkin kertyi reilut 2100 ja tunteja n. 170, ja hiihtokauden päätapahtuma Pirkan-Hiihtokin tuli sauvottua nyt jo 11. kerran.

Akillejännevaivojen vuoksi pidin siis koko talven juoksutaukoa, mutta maaliskuun lopulla aloin pikkuhiljaa keräämään myös tossuttelukilometrejä. Jänteet eivät kuitenkaan olleet täysin kunnossa ja päätinkin, että pitkät PK-lenkit tehtäisiin pyörällä. Tämän vuoksi perheeseen ilmaantui huhtikuun alussa italialainen kaunotar nimeltä Bianchi. Uudella maantiepyörällä tulikin kerättyä kilometrejä rutkasti enenmmän, kuin mitä vanhalla hybridillä olisi jaksanut sotkea, joten pyöräilystä tulikin mukava harjoituslisä juoksentelun rinnalle. AJ-vaivat eivät kuitenkaan äityneet niin pahaksi kesän aikana, etteikö pitkiä PK-lenkkejä olisi voinut tehdä juostenkin, joten kesällä pyöräily jäi vähälle. Vuoden aikana pyöräilykilometrejä keryi reilu 5500 ja tunteja n. 250. Tästä määrästä leijonan osa oli työmatkapyöräilyä.

Keväällä ei juoksukilpailuissa tullut käytyä, vaan kuntoa piti kasvatella maltilla. Kesällä alkoi olemaan jo jonkin näköisessä kunnossa, mutta helteinen, jopa tuskaisen helteinen kesä söi suurimpia juoksuintoja ja lenkkejä piti tehdä joko aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Heinäkuussa tuli juostua yksi vajaan 8 km kisa Oripäässä, ja elokussa reilun 10 km:n Pirkkalana yöhölkkä, 10 km Z-maraton Kempeleellä sekä 10 km:n IMU-hölkkä Kurussa. Syksyllä alkoi sitten juoksutulostakin tulemaan, kun Jyväskylässä tuli juostua uusi puolimaratonennätys 1:20:35. Tavoiteltu 80 minuuttia ei mennyt vielä rikki, joten hieman tuosta jäi hampaankoloon. Pari viikko myöhemmin juoksin uuden ennätykseni myös cooperin-testissä, 3460 m, joka oli iloinen yllätys. Lokakuun puolessa välissä oli sitten vuorossa koko maraton jonka juoksin Kankaanpäässä. Sielläkin tuli uusi ennätys 2:55:31, joka oli myös ihan positiivista, mutta ihan tavoitteeseen ei tullut sielläkään päästyä. Loppuvuodesta lumet tulivat taas aikaisin ja akillesjänteet eivät oikein tykänneet lumella juoksemisesta, joten siiryin ensimmäistä kertaa tekemään juoksutreenejä salille juoksumatolle. Juoksukilometrejä kertyi vuodessa pikkuisen vajaat 2500 ja tunteja n.190. Määrä on ihan hyvä, ainakin siihen nähden, että vuoden ensimmäiset 2,5 kk oli täysin juoksutaukoa.

Suunnistuskausi oli tälläkertaa melko surkea (tulokseltaa ne ovat kyllä olleet joka vuosi surkeita). Iltarasteja ei tullut juurikaan juostua, sillä yritin säästellä aj:ä juoksua varten. Kesän helteet eivät myöskään kauheasti innostaneet metsään läkähtymään. Keväällä tuli muutama kansallinen kisa käytyä, mutta siihen se melkein jäivätkin. Kesällä kylläkin käytiin Puolangalla kisailemassa Kainuun rastiviikoilla. Myös meille jo pieneksi perinteeksi muodostuneet Jukolan-viesti, Retki rogaining-kisa ja tunturisuunnistus tuli vietyä läpi tänäkin kesänä. Syksy meni suunnistuksen osalta täysin hiljaiselossa, sillä jalkoja tuli säästeltyä syksyn maratonia sylmälläpitäen. Suunnistuskilometejä keryi ainoastaan reilu 300 ja tuntejakin vain n.50.

Vuoden aikana tuli taas vaihdettua punttisalipaikkaakin. Syksyllä loppui Sykkeellä vuoden jäsenyysaika, ja toista vuotta en siellä sitten jatkanut. Työpaikan lähelle perustettiin uusi kuntokeskus (GoGo Express) jonne sitten liityinkin jäseneksi. Hyviä puolia tuossa paikassa on se, että se on sopivasti työmatkan vareella, ja toinen hyvä puoli on, että niillä on toinenkin kuntokeskus joka taas sijaitsee lähellä kotikulmia. Kun punttisalikertoja ja myös -tunteja kertyi vuoden aikana melko tarkaan 100, niin koko vuoden aikana harjoituspäiväkirjaan tuli, kaikki lajit yhteen laskettuna, n.750 tuntia hikoilua.

Vuoden viimeinen viikko oli myös tämän talven hiihtokauden avausviikkoni. Alkuviikosta tuntui vielä siltä, että tänä talvena ei hiihtoa tulekaan paljon, sillä ladulla lykkiminen ei napannut yhtään. Mutta viikonloppuna meno alkoi jo maistumaan ja sunnuntain lenkki olikin jo suorastaan nautinnollinen. Niin hiihtopainotteinen talvi kuin viime talvi oli, ei tästä taida tulla, sillä juoksukin maistuu yllättävän mukavalle, vaikka matolla joutuukin ravaamaan.

Viikko 52/2010 (28.12.2010 – 3.1.2011)

Ma: Pyöräily 13 km aika: 00:40:00.0
Ma: Punttisali aika: 00:50:00.0
Ma: Hiihto 25,09 km aika: 02:24:43.8, keskisyke: 124
Ti: Pyöräily 16,5 km aika: 00:50:00.0
Ti: Hiihto 19,72 km aika: 01:47:20.6, keskisyke: 122
Ke: Juoksu 16 km aika: 01:12:29.0, keskisyke: 149
Ke: Jalkahieronta aika: 01:00:00.0
Ke: Pyöräily 16,5 km aika: 00:50:00.0
To: Juoksu 12,3 km aika: 01:00:00.0, keskisyke: 137
To: Hiihto 19,73 km aika: 01:42:38.1, keskisyke: 128
Pe: Pyöräily 16,5 km aika: 00:55:00.0
Pe: Punttisali aika: 01:00:00.0
Pe: Pyöräily 16,5 km aika: 00:55:00.0
La: Hiihto 36,9 km aika: 03:09:55.4, keskisyke: 130
Su: Juoksu 14,3 km aika: 01:00:00.0, keskisyke: 147
Su: Hiihto 25,11 km aika: 02:04:12.3, keskisyke: 130

Hiihtokausi avattu

Tapaninpäivän lumipyry tuotti sen verran paljon uutta lunta, että minäkin uskalsin avata hiihtokauden tänään maanantaina. Pidin tämän päivän vielä töistä vapaata, joten oli hyvää aikaa käydä aamulla ensin pyörällä salilla ja sitten tekemään muutamaksi tunniksi lumitöitä. Johtuikohan tuosta aamun ohjelmasta, että hiihto ei ollut kovin innostavan oloista. Keli oli kyllä ihan mainio, mutta jotenkin ei vaan jaksanut… vanhuus näemmä tulee.

Parin viimeisen viikon ulkoilut ovat jääneet lähes pelkästään työmatkapyöräilyn varaan, sillä juoksuaskeleita ei ole tuolla lumessa ja viimassa tullut otettua. Salilla juoksumattoa on sen sijaan melko ahkerasti tullut kulutettua. Seitsemän kertaa yhteensä parin viikon aikana, joista pari kahden tunnin PK-harjoitusta ja pari reippaampaa harjoitusta, muut sitten lyhyempiä kiihtyvävauhtisia. Kyllä minä kaksi työmatkajuoksuakin tein, mutta totesin, että akillesjänteet tulevat niistä harjoituksista sen verran kipeiksi, että taitaa tämän talven juoksut tulla tehtyä sisätiloissa.

Saa nähdä miten hiihtojen käy, kun pakkasta on luvattu taas loppuviikoksi lähemmäs parikymmentä astetta. Voipi olla, että vähiin jää, mutta onneksi kausi on sentään saatu avattua.

Viikko 50/2010 (15.12.2010 – 21.12.2010)

Ma: Pyöräily 16,5 km aika: 00:50:00.0
Ti: Pyöräily 16,5 km aika: 00:50:00.0
Ti: Juoksu 13,5 km aika: 01:00:00.0
Ti: Pyöräily 16,5 km aika: 00:50:00.0
Ke: Pyöräily 16,5 km aika: 00:50:00.0
Ke: Juoksu 13 km aika: 01:00:00.0, keskisyke: 132
Ke: Pyöräily 16,5 km aika: 00:50:00.0
To: Juoksu 16 km aika: 01:11:12.0, keskisyke: 139
Su: Juoksu 25 km aika: 01:58:38.0, keskisyke: 127

Viikko 49/2010 (8.12.2010 – 14.12.2010)

Ma: Pyöräily 16,5 km aika: 00:50:00.0
Ma: Punttisali aika: 01:00:00.0
Ti: Juoksu 16 km aika: 01:11:55.0
To: Juoksu 16,59 km aika: 01:19:58.9, keskisyke: 138
To: Pyöräily 16,5 km aika: 00:50:00.0
Pe: Pyöräily 16,5 km aika: 00:50:00.0
Pe: Punttisali aika: 01:00:00.0
Pe: Juoksu 16,55 km aika: 01:19:35.9, keskisyke: 138
La: Juoksu 14 km aika: 00:59:05.0
Su: Juoksu 25,1 km aika: 02:00:00.0

Kunto testissä

Eipä ole viikot veljiä keskenään. Jos viime viikolla mätettiin kilometrejä oikein kunnolla, niin tällä viikolla on mätetty jotain ihan muuta. Kunnollisia juoksulenkkejä ei tälle viikolle tullut kuin kaksi, kun tiistaina ja torstaina juoksentelin työmatkoja. Juoksut sujuivat sinänsä ihan mukavasti, eikä kovista pakkasistakaan ollut harmia tällä viikolla.

Keskiviikkona olin TesKu:n järjestämässä kuntotestissä. Testi juostiin Pirkkahallissa 6 x 1000 m matkana. Aluksi, lopuksi ja joka kilometrin välissä otettiin sormesta verta josta sitten mitattiin laktaatti-arvot. Ensimmäinen kilometri mentiin ihan kävelyvauhtia, sitten vauhtia nostettiin joka kilometriä siten, että syketaso nousi 10 – 15 pykälää, ja viimeinen kilometri mentiin niin paljon kuin kintuista pääsi. Testin jälkeen tuntui siltä, että ihan hyvin meni, mutta perjantaina kun tulokset kolahti postilaatikkoon, niin totesin ettei se nyt niin mallikkasti mennytkään. Tai muuten meni ihan OK, mutta ihan viimeistä puristusta ei näemmä tullut saatua irti. Tällä kertaa aerobinen kynnys löytyi 139 sykeen kohdalta, nopeus tuolla kynnyksellä oli 4:45 ja happea liikkui 45 ml/kg/min. Vastaavat arvot reilu 2.5 vuotta sitten oli 138, 4:50 ja 44, eli pientä kehitystä on tullut. Anaerobinen kynnys on 164 kohdalla, vauhti kynnyksellä 3:45 ja hapenottokyky 57 ml/kg/min. Edellisessä testissä tämän kynnyksen arvot olivat 167, 3:45, 56. Viimeisen osuuden tulokset, eli max hapeottokyky näytti sen, että kaikkea ei testissä saanut annettua. Laktaattiarvot olivat vain 6.5, kun edellisissä testeissä tuo arvo on ollut lähellä kymmentä. Myös maksimisyke 179 (186) ja viimeisen km:n nopeus 3:20 (3:13) eivät olleet ihan sitä mitä ne olisi voinut olla. Lopuksi testaaja olikin antanut kommentiksi, että: “PK-taso on jo niin korkealla, että nyt VK II ja MK:ta mukaan”. Jep, eli kovia vetoja vaan kehiin.

Viikon toinen ja ehkä rankempi testi oli kahden päivän pikkujouluputki. Perjantaina oli työpaikan pippalot ja lauantaina tonttuiltiin kaveriporukalla. Hieman reenausta tuntuisi tarvitsevan tämäkin laji, sillä pientä hyytymistä oli havaittavissa testin loppusuoralla, eikä “laktaatit” päässyt nousemaan veressä ihan huippuunsa. Sunnuntai menikin sitten ihan hissukseen haukoitellessa, eikä muutenkaan tehnyt mieli lähteä 20 asteen pakkaseen teputtamaan. Kiitokset vaan koko tonttuseurueelle mukavasta illasta. Ja ek MaSalle mallikkaasta talvi-yö-kortteri-suunnistusradasta. Tuokin laji vaatii vielä meikäläiseltä harjoittelua.

Itsenäisyyspäivää

Itsenäisyyspäivä vierähti ihan ilman kuntoilua. Tyydyin tekemään vain lumihommia ja katsomaan Tuntematonta sotilasta. Lepopäivä tekikin ihan hyvää tähän väliin, sillä kuutena edellisenä päivänä on tullut käytyä juoksentelemassa. Kilometrejäkin kertyi ihan mukavasti, kaiken kaikkiaan 94. Salilla ei tullut käytyä kuin kertaalleen, ja pyöräilytkin jäivät melko vähiin.

Tiistain ja keskiviikon juoksut tein työmatkojen yhteydessä, mutta torstain lenkki tuli tehtyä työpaikan ympäristössä. Perjantaina pidin töistä vapaapäivän ja pääsinkin pitkästä aikaa tekemään ulkona juoksulenkin valosan aikaan. Pyörätiet eivät ole olleet ihan timmissä kunnossa ja pieni lumikerros onkin haitannut juoksemista jokin verran. Kovin pitävää otetta alustaan ei ole saanut vaikka nastarilla onkin juossut.

Lauantaina kävinkin tekemässä reippaamman juoksulenkin salin matolla, sillä lumipöperöön ei huvittanut mennä telomaan paikkojaan. Kaksi ensimmäistä km menin 5 min/km vauhtia, sitten km 4 min/km, 3:32, 2 x 4, tämän jälkeen km vähän rauhallisemmin ja sitten taas 4 min/km, vajaa 2 km 3:32 ja reilu km 4. Sitten taas pari kilsaa rauhallista. Hieman oudoksuvia katseita sain, kun teputin 17 km/h vauhdilla, sillä se on aika paukutusta kun matolla päästelee menemään tuolla nopeudella. Saavat luvan tottua. Sunnuntain pitkän lenkin tein tällä kertaa ulkona. Välillä kaipasin kyllä mattoa, sillä sen verran pöperöistä pyöräteillä oli, että kenkä ei pitänyt alla ollenkaan ja akillesjänteet huusivat armoa. Reilu 23 km tuli kuitenkin mittariin.

Luntakin on tullut taas vähän lisää, mutta ei vieläkään sen vertaa, että pitäisi alkaa katsomaan suksien suuntaan. Juoksutreenit siis jatkukoot.

Viikko 48/2010 (30.11.2010 – 6.12.2010)

Ma: Jalkahieronta aika: 00:45:00.0
Ti: Pyöräily 16 km aika: 00:50:00.0
Ti: Juoksu 16,15 km aika: 01:18:37.7, keskisyke: 138
Ke: Juoksu 16,29 km aika: 01:20:01.0, keskisyke: 136
To: Pyöräily 16 km aika: 00:50:00.0
To: Punttisali aika: 01:00:00.0
To: Juoksu 13,15 km aika: 01:02:17.4, keskisyke: 138
Pe: Juoksu 12 km aika: 00:56:43.6, keskisyke: 136
Su: Juoksu 13 km aika: 00:54:50.0
Su: Juoksu 23,33 km aika: 01:52:54.9, keskisyke: 136