Akilles-projekti nytkähti taas jalanmitan eteenpäin, kun alkuviikosta Turustusta soiteltiin ja ehdotettiin leikkausaikaa. Heille ensimmäinen vapaa aika oli 13.12. ja siihen minä tartuin heti kiinni. Eli puolitoista kuukautta olisi vielä aikaa toivoa, että jalan saisi kuntoon ilman puukon apua. Olen alkanut kääntymään sille kannalle, että molemmat jänteet leikattaisiin samalla kerralla. Etuina siinä olisi se, että menisi molemmat jalat samalla toipumisajalla. Myöskään ei tulisi rasitettua toista jalkaa enempää, kun kumpikin on samassa tilassa. Huonona puolena on, että lompakko laihtuu entistäkin enemmän, vaikka toisaalta toisen jalan leikkauksen saakin puoleen hintaan, kun se tehdään samalla kertaa. Toinen huono puoli on, että sitten ollaan jonkin aikaa ihan jalattomia. Jonkin verran painoa saa jaloille laittaa, mutta käytännössä pitää varmaankin hommata pyörätuoli, jotta kotona pystyy paremmin liikkumaan.

Pari-kolme reilun tunnin sauvakävelylenkkiä on viikon aikana tullut tehtyä normaalien työmatkapyöräilyjen ja salikäyntien lisäksi. Sauvottelu tuntuu olen ihan ok jaloille, eikä ne kipeytä akillekia laisinkaan. Eli pientä toivoa pidän vielä yllä, että jos kuukauden juoksutauvolla ja sauvalenkeillä saisi jalat paranemaan sen verran, että leikkauksen voisi vielä välttää. Kolmen – neljän viikon sairasloma ei nimittäin hirveästi innosta.