Jos viime viikko meni suurin piirtein suunnitelmien mukaisesti, niin männä viikko meni sitten täysin suunnitelmien vastaisesti. Heti maanantaina täytyi pitää lepopäivä, kun sunnuntai-iltana oli kuumetta ja kun olin pois töistäkin, niin ei oikein ladulle voinut lähteä.

Tiistaina alkoi sitten pakkanen kiristymään, mutta lähdin kuitenkin pyörällä töihin. Aamun pyöräily meni vielä suht mukavasti, mutta illalla oli pakkanen kiristynyt muutamalla asteella -18 asteeseen ja oli siinä kinthaalla, että päällä oleet kamppeet olisivat olleet liian kevyet kyseiseen keliin. Sen verran hyytävä reissu oli, että kotiin päästyä tuli vain laitettua tuli takkaan ja jätettyä hiihtoreissu väliin.

Keskiviikkoaamuna pakkasta oli yli parikymmentä astetta joten pyörä pysyi tallissa ja salille tuli kurvattua autolla. Illalla pakkanen oli laskenut -17 asteeseen ja pienen harkinnan jälkeen tuli lähdettyä ladulle. Sen verran kova myräkkä ladulla oli, että reissu jäi 20 km mittaiseksi. Lamminpään harjulla meno tuntui välillä hengenvaaralliselta, kun ladulle oli katkennut puita ja koko ajan sai olla varuillaan, ettei joku lumen painosta taipunut mänty katkea päälle. Onneksi niskaan tuli puista vain lunta.

Torstain lämpömittari pysytteli koko päivän -20 asteen tuntumassa, joten lepopäivä tuli tästäkin.

Perjantaina tuli käytyä sentään salilla, mutta muuten mukavuuden halu vei voiton ja illan hiihdon väliinjättämiselle tuli keksittyä riittävästi perusteita.

Viikonloppuna tuli sentään tehtyä kaksi 40 km:n hiihtoa, mutta uusi lumi hidasti hiihtovauhtia sen verran, että pidemmät lenkin jäi tekemättä. Akillesjännekin aloi taas vihoittelemaan vähän enemmän, se ei ilmeisesti tykkää näin leppoisista viikoista.

Ensi viikko näyttää kyllä pakkasten puolesta hyvältä, mutta uutta lunta näyttäisi tulevan jonkin verran, joten kovin liukkaita hiihtokelejä ei ole tiedossa.