Työelämään tutustumista

Viikko 30/2026 (20. – 26.7.2026)

Taas piti alkaa opettelemaan toimistolla olemista. Toisin ei ihan koko viikkoa eikä ihan täysiä päiviä. Hiljaista oli toimistolla, sähköposti ei juurikaan liikkunut eikä puhelin soinut. Saipahan tehtyä rästihommat pois. Ruokalakaan ei ollut auki, joten jouduin hakemaan kaupasta mikro-ruokaa alkuviikoksi.

Sää on ollut koko viikon melko epävakainen. Vettä on sadellut melkein joka päivä, mutta onneksi on kuiviakin välejä ollut, niin on päässyt tekemään pyörälenkkiä ja muutenkin ulkona puuhastelemaan. Lämmöt eivät ole olleet kauhea korkealla. Parikymppiä on ollut tiukassa, mutta jos on ollut aurinkoinen hetki, niin kyllä ihan riittävän lämmin on ollut.

Maanantaina aamuherääminen meni vähän pitkäksi, kun piti katsoa illalla jalkapallon MM-finaali. 2.5 tuntia normaalia myöhempään pääsin lähtemään toimistolle. Alle otin maantiepyörän, sillä töiden jälkeen oli tarkoitus tehdä pidempi työmatkapyöräily. Poljinkin iltapäivällä Säijä-Kankaantaka -lenkin, josta kertyi matkaa noin 70 kilometriä ja aikaa kului 2:20, eli keskari oli melko tarkkaan 30 km/h. Keskitehot olivat 170W. Aurinkoista oli, mutta koilistuuli vähän hidasti matkantekoa, etenkin loppumatkasta. Kotitiellä sain vielä etukuminkin puhki, kun jyräytin varmaankin johonkin kiveen. Pakko oli paikata, kun reikä oli niin pieni. Ei raaskinut vielä heittää reilun kahdenkympin sisuria roskiin.

Tiistaina myös pyörällä töissä. Aamupäivällä kävin juoksemassa arboretum – Ratina – Eleläpuisto -lenkin. Matkaa kertyi 12.1 km ja aikaa meni vähän vajaat 57 min, eli keskari 4:41 min/km. Lämpöä 15 ast., aurinkoista ja edelleen koillisesta tuuli. Suht mukavasti kulki, vaikkei ihan tuorein jalka ollutkaan.

Keskiviikkona oli jälleen maatiepyörä alla kun poljin toimistolle. Töiden jälkeen poljin mökille Vehkajärvelle. Reitti kulki ensin Lempäälään ja sieltä Vesilahden kautta Halkivahaan. Halkivahasta poljin Urjalaan ja sieltä Punkalaitumen keskustan ja Porttikallion kautta mökille. Lämpö oli 18 astetta, ja lännestä tuuli. Lempäälään asti sateli pikkaisen vettä. Ei kuitenkaan niin paljon että olisi edes kastellut, mutta kyllä sitä voi sateeksi sanoa. Matkaa kertyi 107 kilometriä ja aikaa kului vähän alle 3:40, eli keskari noin 29.5 km/h. Keskitehot 171W. Eturengas ei ehkä ollut ihan halutuissa paineissa, mutta tuskin se paljon vauhtia hidasti – olipahan mukavampi ajaa.

Torstaina tein etäpäivän mökiltä päin. Töiden jälkeen juoksin Valontien lenkin. Lämpöä oli 17 astetta, ja oli puolipilvistä. Matkaa kertyi 12.1 kilometriä ja keskari oli 4:43 min/km. Alusta oli pääosin hiekkaa. Alkumatkan yritin mennä rauhallisesti, että loppuun suunniteltu kahden kilometrin vähän kovempi veto menisi paremmin. Liian lujaa tuli alku juostua ja muutenkin jalka oli aika väsynyt. Juoksin kuitenkin yhdeksännen kilometrin (soralla) aikaan 4:14 ja kymmenennen (soralla) 4:05. En muistanutkaan kuinka väsynyttä juoksu on työpäivän jälkeen. Kyllä juoksulenkki on vaan mukavampi tehdä aamupäivällä tai viikonloppuna.

Perjantaille oli ennustettu täysin poutaista säätä, joten päätin lähteä pidemmälle maantiepyörälenkille. Aamupäivän tein vielä töitä, mutta puolilta päivin heitin näppäimistön nurkkaan. Sää olikin poutainen ja välillä paistoi aurinkokin. Lämpöä oli 22 astetta ja lännestä tuuli paikoin ihan napakastikin. Matkaa kertyi tasan 140 kilometriä ja aikaa kului napsun alle 4:40, joten keskari oli napsun päälle 30 km/h. Keskiteho oli 161W. Mukana oli myös GoPro-kamera ja nyt näyttäisi siltä, että sain koko reitin kuvattua. Mökiltä poljin ensin Punkalaitumen keskustan kautta Huittisiin. Huittisista Vuorenmaalle ja sieltä Vampulan kautta Alastarolle. Vampulassa oli mukavasti uutta päällystettä pyörätiellä sekä myös maantiellä melko pitkälle Alastarolle päin. Alastarolla poikkesin kaupalle ottamaan vähän lisäenergiaa. Tauon jälkeen Ylhäisten kautta Kertunmäelle, ja sitten Hirvikosken ja Metsämaan kautta takaisin mökille. Jalasjoen torilla piti vielä pysähtyä perinteiseen tapaan perjantain kunniaksi letulle. Kertumäeltä eteenpäin oli mukavaa myötätuulta. Jos siellä oli aikaa kulunut noin 3.5 tuntia ja keskari oli 29 km/h, ja “maalissa” keskari oli 30 km/h, niin siitä voi joku näppärä laskea mikä oli loppumatkan keskari. Illalla vielä puolitoista tuntia mustikkametsässä.

Lauantaille oli luvattu epävakaista säätä, mutta aamu oli vielä poutainen. Pilvistä oli ja vähän sateen näköistäkin, mutta lähdin kuitenkin gravel-lenkille, keräilemään samalla vähän ruutujakin. Poljin ensin Tursan kautta Orinimeen. Sieltä Moisionkylän kautta Suonpäänkulmalle. Siellä suunnalla tein sitten muutamia täsmä ruutuhakuja. Takaisin poljin Rappukalliontien kautta, ja sitten Pohjastenkulman, Vahosen ja Kivisenojan kautta takaisin mökille. Pohjastenkulmalla piti pysähtyä pikaisesti syömään vattuja, kun tienvieren puska oli ihan punaisena niitä. Matkaa kertyi 84 kilometriä ja aikaa meni hieman päälle 3:20. Keskari jäi vähän alle 25 min/km:n, mutta tuollaisella ruutujen keräilyreissulla meno on paikoin aika rauhallista, kun tie voi olla mitä sattuu, jos tietä on laisinkaan. Lämpöä oli 18 astetta ja pilvistä. Pari kertaa tuli pieni sadekuurokin, mutta ei mitään kovin isoa.

Sunnuntaillekin oli luvattua sadetta, ja aamulla sitä tulikin. Lähdimme ajelemaan kotiin päin hyvissä ajoin, ja kotona pääsinkin juoksulenkille jo hieman puolen päivän jälkeen. Pitkästä aikaa, melkein kahteen kuukauteen, sain tehtyä vähän pidemmän juoksulenkin, eli yli kaksikymppisen. Kiersin ensin Nokian paloaseman kautta Kalkkuun ja sieltä Tohlopin kautta takaisin kotiin. Matkaa kertyi 21.5 km ja aikaa kului 1:49, eli keskari oli 5:04 min/km. Liian kovaa tuli mentyä, mutta jotenkin ei osaa taas suhteuttaa vauhtia matkan pituuteen. Keskisyke kuitenkin ihan ok, 122 bpm, eikä jalatkaan kiukutelleet laisinkaan. Vähän ehkä oli väsynyttä menoa, mutta tulipahan taas pitkä lenkki plakkariin. Lämpöä oli 15 asetetta ja taivas oli pilvessä. Viimeisillä kilometreillä alkoi satamaan vettä, mutta se ei enää haitannut.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *