Viikko 8/2026 (2.-8.2.2026)
Syksyllä tuli hiljaa mielessäni mietittyä, että kumpikohan jaksaa pidempään isä vai Sisu. Sisuhan sitä jaksoi, mutta vain viisi viikkoa, sillä perjantaina oli sitten pakko hyvästellä pitkäaikainen rakas ystävä. Tai varsinainen hyvästely jäi kyllä tekemättä, sillä olin päivällä toimistolla, kun Tuuli vei Sisun lääkäriin ja sille reissulle karvakorva sitten jäi, vaikka toiveissa oli, että kotiin olisi vielä päässyt. Melkein kolmetoista vuotta Sisu oli meidän ilonamme niin kotona, mökillä kuin lähes kaikilla kotimaan reissuillakin. Nyt kuitenkin oleminen meni sen verran vaikeaksi, että päästistimme Sisun katsomaan kaksi vuotta aiemmin lähtenyttä pikkuveljeään. Rankka on alkuvuosi ollut.
Omalta osaltani terveyshuolet ovat hieman vähentyneet. Kolmisen viikkoa jatkuneet vatsan kipuilut ovat ohi, eikä vatsan ultrassa eikä verkikokeista löytynyt mitään poikkeavaa. Tai ultrassa näkyi pieni napatyrä, joka ehkä aiheutti kipuilut. Pahin kipu oli kolme viikkoa sitten isän hautajaisviikolla, jolloin vatsa oli sen verran kosketusarka että mahallaan ei pystynyt nukkumaan ja kyyristelykin tuntui. Seuraavalla viikolla kipuilu oli hieman vähäisempää, mutta olemassa, ja sitä seuraavalla jo melko vähäistä. Nyt ei enää oireile laisinkaan. Myös op-vaiva on ollut melko hyvin kurissa. Olen pystynyt juoksemaan matolla ihan suunnitellusti, vähän nostamaan vauhtejakin ja sitä myöden matkaa. Pyöräilykään ei ole provosoinut vaivaa. Salilla olen jättänyt jalkaprässiliikkeet väliin, joka tuntui provosoivan eniten vaivaa.
Maanantaina oli sen verran kylmä päivä, ja kun konttorille piti menneä, niin täytyi ottaa auto käyttöön. En sitten olekaan käynyt autolla töissä sitten edellissyksyn, eli melkein puolitoista vuotta olen pystynyt välttämään työmatka-autoilua. Illalla poljin Zwiftissä puolentoistatunnin harjoituksen 183W keskiteholla.
Nyt kun autoilupää oli saatu auki, niin kävin sitten tiistainakin neljällä pyörällä töissä. Pakkasta oli siis melko rapsakasti tuolloinkin. Töistä ajoin Lielahden Liikkuun tekemään puolentoista tunnin salitreenin sekä kolmen vartin / 7.2 km:n mattohölkän.
Keskiviikkona olin kotikonttorilla. Illalla puolentoista tunnin sulkapallonelurit normaaliin tapaan. Kovan pakkasen vuoksi autolla liikenteessä.
Torstaina pakkasta ei ollut enää kuin 14 astetta, joten lähdin pyörällä polkemaan töihin päin. Matka tosin keskeytyi noin viiden kilometrin jälkeen kun takakumi meni tyhjäksi, enkä alkanut siinä pakkasessa sitä vaihtamaan. Soitto kotiin ja autokyydillä töihin. Töissä renkaan vaihto, ja illalla pääsin polkemaan kotiin päin. Tuolloinkin 14 pakkasastetta. Illalla vielä puolitoista tuntia sisäpyöräilyä Zwiftissä 187W keskiteholla.
Perjantaina pyörällä toimistolla. Aamulla oli pakkasta 14 astetta. Iltapäivän joutui töissä sinnittelemään ja tsemppaamaan, että sai häivytettyä Sisun pois mielestä. Töistä poljin Lielahden Liikkuun kokeilemaan pystyisikö tunnemyrskyltä salitreeniä tekemään. Pakkasta oli 13 astetta ja komea aurinkoinen sää. Kosteat silmät meinasivat pariin otteeseen jäätyä polkemisen aikana. Sain tehtyä salilla perussetin. Eli 90 minuuttia salin puolella, sitten 45 minuuttia / 7.3 km matolla, ja päälle vielä venyttelyt ja rullailut. Kotiin lähtiessä takarenkas oli taas tyhjänä ja sen vaihtoon meni taas oma aikansa. Onneksi sen sai tehtyä lämpimässä Prisman parkkihallissa.
Lauantai oli outo päivä, kun ei tarvinnut miettiä koiralenkkiä tai miten Sisu pärjäilee. Päivällä tein reilun kolmen ja puolen tunnin sisäpyöräilyn Zwiftissä 165W keskiteholla. Jalka vähän väsynyt, mutta muuten meni ihan hyvin. Pihahommiakin tuli tehtyä pitkästä aikaa, kun sahailin klapipinoa takkaan sopivampaan mittaan.
Sunnuntaina aamupäivällä pyörällä Lielahden Liikkuun. Pakkasta oli 19 asetta, mutta tuo 5.5 kilometrin matka nyt menee missä pakkasessa tahansa. Salilla taas normaaliin tapaan 90 minuuttia. Sitten matolla 50 minuutin / 8.5 kilometrin hölkkä. Sykkeestä päätellen hölkkä alkaa olemaan jo juoksun puolella, sillä keskari oli 122bpm ja maksimikin 138bpm. Sitten vielä 30 minuuttia crosstraineria, ja venyttelyt ja rullailut. Kotiin päin polkiessa pakkasta ei ollut enää kuin 13 asetta. Aurinko alkaa jo lämmittämään mukavasti ilmaa. Kyllä se kevät sieltä tulle.