Viikko 2/2026 (5.-11.1.2026)
Eipä päästy vielä tälläkään viikolla normaaliarkeen. Tiistain Loppiainen antoi jälleen yhden lomapäivän lisää. Me yrittäjät emme näistä niin perusta, mutta minkäs teet – tai ketä sitä olisi estänyt töihinkään menemästä, mutta ei kyllä ihan kauheasti napannut. Muutenkin kotitoimistopainotteinen viikko. Eikä kyllä kotoilukaan oikeasti haitannut, kun koko viikon ollut pakkasta enemmän kuin tarpeeksi. Takkaa on saanut lämmittää aamuin illoin. Etenkin kun olimme useamman päivän poissa kotoa, niin sisälämpö pääsi tippumaan 17-18 asteeseen. Hieman luntakin ollaan saatu Pirkanmaalle lisää, mutta ei vielä niin paljon, että luonnonlumilatuja olisi päästy ajamaan. Sukset siis pysykööt edelleen koskemattomina.
Maanantaina oltiin vielä Alastarolla. Tein etätyöpäivän sieltä käsin, mutta heti työpäivän päätteeksi lähdimme ajelemaan kohti kotia. Illalla poljin viikon tauon jälkeen sisäpyöräilyn Zwiftissä. Keskitehot olivat 186W ja sykkeet yllättävän alhaalla, 121 bpm. Jonkin verran taas op-vaiva otti itseensä hieman kovemmista tehoista.
Tiistaina siis Loppiainen. Pakkasta oli reilu viitisentoista astetta, mutta puin yhden kerroksen enemmän vaatteita ja kävin pyörällä Lielahden Liikussa tekemässä normaalin salisetin – viikon Liikku-tauon jälkeen. Ensin puolitoista tuntia salin puolella ja sitten 35 minuuttia mattohölkkää. Ja kun vapaapäivä oli, niin päälle vielä 40 minuuttia crosstraineria ja vähän venyttelyä ja rullailua.
Keskiviikko oli kotikonttoripäivä. Ja lämpöjen puolesta vähän lauhempi päivä, kymmenisen astetta pakkasta. Illalla kurvasin pyörällä Ylöjärven Liikuntakeskukseen pelaamaan muutaman viikon tauon jälkeen sulkapalloneluria. Nyt huomasin mitata matkankin sinne – 6.6 kilometriä. Jonkin verran op-vaiva juimi taas enemmän, mutta sulkapallossa se ei haitannut. Oma pelini ei ihan priimaa ollut, mutta ihan mukavasti erävoittoja kuitenkin tuli.
Myös torstai kotikonttorilla. Pidin Sisulle seuraa. Illalla 80 minuuttia sisäpyöräilyä Zwiftissä 182W keskitehoilla. Hieman kevyemmin olisi voinut ottaa, etenkin kun op-juimimista on viime aikoina ollut vähän enemmän. Pyöräily ei onneksi sentään tunnut pahalta.
Perjantaina oli sitten mentävä ihan lähitöihin konttorille. Pakkasta oli seitsemäntoista astetta, mutta pyörän selkään silti itseni aamulla könysin. Eikä se nyt niin kauhean kylmää kyytiä sitten loppujen lopuksi ollutkaan. Peukaloja tuppasi palelemaan ja töihin päästyä huomasi, että varpaat ovat melko kylmät, eli ääreisverenkierto oli kovilla. Muuten ei ongelmia. Pyörän vaseliinit enemmänkin tuntui hyytyvän. Nostinkin iltapäivällä pyörän sisälle lämpenemään. Töistä lähtiessä oli 16 astetta pakkasta. Poljin Lielahden Liikkuun tekemään 90 minuutin salitreenin. Matolla köpöttelin nyt jo 40 minuuttia. Ja vaikka salireenissä taas oli juilimista lähentäjän seudulla, niin juoksussa ei onneksi tuntunut mitään. Se oli ihan positiivista.
Lauantainakin oli vielä viitisentoista astetta pakkasta. Aamupäivällä sahailin pienen kasan 60 senttisiä klapeja takkaan sopivammiksi. Päivällä poljin Zwiftissä neljän tunnin sisäpyöräilyn. Samalla tuli katsottua hiihtoja, niin pyssyn kera kuin ilmankin. Hieman oli väsynyttä polkemista. Sykkeetkin olivat alusta asti 10-15 pykälää normaalia korkeammalla, 132W. Tosin tehotkin olivat hieman liian korkealla, 169W.
Sunnuntaina aamupäivällä kun poljin jälleen Lielahden Liikkuun, niin sai polkea vaihteeksi vähän kevyemmissä kamppeissa, kun pakkasta ei ollut kuin 8 astetta. Koilistuuli teki kylläkin säästä kylmän tuntuisen. Luntakin vähän sateli. Normi sunnuntaisetti salilla. Eli 90 minuuttia salin puolella, 40 minuuttia mattoköpöttelyä ja 40 minuuttia crosstraineria. Juoksun alussa hieman op vähän vaivasi, mutta onneksi ei kovin pitkään. Hieman kuitenkin laittaa taas ajattelemaan, että onko treeniviikko sittenkin liian tiukka tähän kohtaan kuntoutumista.