Viikko 27/2025 (30.6. – 6.7.2025)
Toinen kesälomaviikko. Vaihtelevaa säätä, niin kuin kesään kuuluukin. Mökillä tuli koko viikko vietettyä, niin kuin kesään kuuluukin. Muutama kilometri tuli pyöräiltyä, niin kuin kesällä kuuluukin.
Maanantaina päivällä kävi ilmastointikanavien rassaaja nuohoamasta kodin kanavat. Tämän jälkeen lähdin pyöräilemään maantiepyörällä mökille päin. Pilvistä oli ja sateen uhkaakin, ja tällä kertaa uhka realisoitui. Ensimmäinen sadekuuro tuli tunnin kohdalla, vähän ennen Häijäätä. Märästä tiestä päätellen Karkussakin oli tullut joku kuuro. Itse sain seuraavan kerran vettä niskaan jokunen kilometri ennen Sastamalla, mutta Sastamalan keskustassa oli jo kuivaa. Pientä tihutusta oli ilmassa, mutta lähdin kuitenkin kiertämään Sammaljoen kautta. Enää ei vettä sitten isommin satanutkaan, ja aurinkokin alkoi välillä pilkistelemään. Luoteistuuli oli aiko kova. Häijääseen asti se oli vastainen, mutta sitten alkoi puhaltamaan sivusta tai myötäisesti. Myötäistä taisi olla vastaista enemmän, sillä 118 kilometrin matka meni aikaan 3:45, eli keskari oli hieman päälle 31 km/h, vaikka keskitehot jäivät 183W:iin. Illalla vielä mökillä pihan trimmausta ja rannan perkaamista. Hieno ilta, niin mikä siinä oli saappaat jalassa järvessä seistä.
Tiistaina olikin sitten mahtava keli. Aurinko paisteli siniseltä taivaalta, lämpö nousi helleasteille eikä tuulikaan ollut niin kova kuin maanantaina. Aamupäivällä jatkoin illalla kesken jääneitä rannan perkuu- ja trimmerointihommia. Päivemmällä lähdin tekemään gravelilenkkiä Kylmäkosken suuntaan. Ensin Tursaan, ja sieltä Kivisenojan ja Vahosen kautta Halkivahan tielle. Ennen Kylmäkoskea tuli vielä vastaan Kivioja, Mellola ja Taipale. Kylmäkoskelta jatkoin kohti Kehroa. Olin budjetoinnut reissulle yhden pysähdyksen, jos sattuisi vaikka tulemaan joku jäätelökikkari vastaan. Savikoski Caravanissa kävin kyselemässä jäätelön perään, kyllähän sieltä löytyi, vaikka ravintola hiljaisen oloinen olikin. Pääsin korkkaamaan omistajan, edellisenä päivänä avatun, MobilePay tilin ja maksu onnistui hienosti ilman käteistä. Pienen stopin jälkeen matka jatkoi kohti Kehroa. Kehron tieltä poikkesin pienemmälle hiekkatielle, mutta se oli pieni virhe – meni vähän turhankin pieneksi. Halkivahantien ylituksen jäleen suuntasin kohti Pohjastenkulmaa ja sieltä takaisin tuloreitilleni Vahosentielle. Loppumatkasta tein vielä kieppaisun Mustaojantien kautta Vehkajärven eteläpäähän ja sieltä takaisin mökille. Aikaa kului 3:55 ja matkaksi ropisi jälleen satanen. Lenkillä tuli mieleen, että Punkalaitumen seutu on oikein graveloijan Mallorca. Hyväkuntoisia ja hienoja hiekkateitä löytyy älytön määrä, eikä ihan heti tarvitse turvautua samoihin reitteihin. Tämän päivän reittikin oli niin komea että pitää varmaan tehdä joskus uudestaankin, vaikka vaihtoehtojakin löytyisi. Ilta meni taas tutuissa hommissa rannanperkuussa ja pihan trimmeröinnissä.
Myös keskiviikko oli pyöräilyn ystävien ihannepäivä. Aamupäivällä päästiin lämmöissä jo lähelle pariakymppiä ja päivän mittaan lämpö nousi jälleen hellerajan tuntumaan. Aamupäivällä myös tuuli oli maltillista. Minulla kävi tuulen suhteen tuuria, sillä kun lähdin ajoissa maantiepyörälenkille Huittisiin päin, niin vastatuuli ei juurikaan häirinnyt. Huittisista suuntasin Säkylään päin, ja tällä pätkällä vastattuulta oli jonkin verran. Vuorenmaalta suuntasin kohti Vampulaa ja sieltä Alastaron keskustaan. Alastarolla pysähdyin kauppaan ostamaan vähän munkkienergiaa loppumatkaa varten. Loppumatka kulki Niinijoen, Hirvikosken, Metsämaan ja Murron kautta takaisin mökille. Aikaa lenkiin kului 4:25 ja matkaa kertyi 140 kilometriä (josta 5% hiekkatietä), eli keskari nousi 31.6 km/h:iin. Tämäkin tuttu reitti on kyllä tosi hieno ja tasainen. Tällä kertaa onnisti myös sään suhteen. Ilta menikin sitten Alastarolla, kun kävin kotosalla velipojjaan kanssa kaatamassa ja pätkimässä yhden ison männyn. Äiteen kanssa sitten vedettiin oksat silppurista läpi. Iltakympiltä oli niin homma kuin tekijätkin valmiita.
Torstai oli sopivasti sade- ja lepopäivä.
Perjantain vastaisena yönä myrskysi ja sateli vettä. Aamu oli jo poutainen, mutta kova länsituuli jatkui koko päivän. Maantiepyörälenkille ei innostanut lähteä, mutta gravelilla lähdin keräilemään uusia ruutuja. Kovan tuulen lisäksi, lisäjännitystä toi takavaihtajan akku, joka alkoi melko pian lähdön jälkeen ilmoittelemaan vähästä virrasta. Ensin suuntasin Nuutajärven ja Rutajärven ympäristöön. Sieltä siirryin Urjalankylän kautta Vahosen, Tuoreenkulman ja Koosanmaan ruuduille. Paluumatkalla kiersin Oriniemen, Koskioisten ja Tursan kautta. Sellaisia pätkiä tuli taas rämmittyä, ettei toista kertaa tarvi mennä. Mutta mitä sitä nyt ei uuden ruudun takia tekisi. Vaihtajan akku kesti loppuun asti, eikä tuulikaan kovin monessa paikassa menoa haitannut. Sen verran hyvä puhuri kuitenkin oli, että kun tasaisella ja asfaltilla meni myötätuuleen, niin gravelillakin pääsi 200W teholla 47 km/h. Matkaa kertyi 105 kilometriä ja aikaa meni 4:25. Illalla taas vähän tuttuja pihahommia.
Lauantaille oli luvattu sadekuuroja, mutta olisi sitä voinut ennen maantiepyörälenkille lähtöä edes vilkaista sadetutkaan. 10 kilometrin ajon jälkeen alkoi tihuttamaan ja sitten seuraava puolitoista tuntia tuli ajettua enemmän tai vähemmän kovassa sateessa. Välillä vähän ukkostikin. Sade alkoi Tourunkulmalla. Humppilassa pitelin muutamaan otteeseen sadetta, mutta jossain vaiheessa sitä piti lähteä taas liikenteeseen. Jokioisille päin polkiessa satoi koko matkan ja kun seuraavaksi pääsin sateen suojaan Forssan ABC:llä, niin olo oli aika uitetettu ja vähän vilukin alkoi tulemaan varpaisiin. Parinkymmenen minuutin stopin jälkeen sade lakkasi ja aurinko alkoi paistelemaan. Matka jatkui Jokioisten kautta Ypäjälle, jonka jälkeen tuli vielä jokusia tihkusadekuuroja, mutta ei niin paljon, että olisi kunnolla kastellut. Ypäjältä suuntasin Ypäjänkylään ja sieltä Metsämaan kautta Murrolle ja takaisin mökille. 3:50 kestäneelle lenkille tuli mittaa 112 km. Tosi hieno reitti tämäkin, vaikka tällä kertaa sää sen ihastelua vähän haittasikin. Mutta tämän lenkin voisi laittaa vakiolenkkilistalle.
Sunnuntai oli suttuinen. Nukuin yön ulkona riippumatossa. Totuttelin taas riippariin, jos lähtisi kohta taas tekemään useamman päivän pyöräretkeä. Uutena varusteena oli retkityyny, ja se oli ihan hyvä lisä varustukseen. Yö meni ihan hyvin, vaikka välillä vettä kuulosti satavankin, mutta tyyntä oli. Lämpö kävi yön aikana hieman reilussa 10 asteessa, mutta nykyisellä varustuksella tarkeni ihan hyvin. Päivällä tuli vähän väliä isompia tai pienempiä sadekuuroja. Kävimme kosteasta säästä huolimatta tutustumassa Punkalaitumen Yli-Kirran museolla Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttelyyn. Iltapäivällä Alastarolla isän nimppareilla, ja illansuussa tulimme takaisin kotiin.
Ensin viikon blogi-päivitys voi jäädä väliin, sillä viikolla pitäisi lähteä pyöräretkelle ja näin ollen kirjoittelumahdollisuuksia ei taida ole.