Viikko 24/2025 (6.-15.6.2025)
Hellepäivä. Taitaa olla ensimmäinen laatuaan tälle kesälle täällä suunnalla Suomea. Sisu ei oikein välitä tällaisista lämmöistä. Läähättelee sisällä eikä iltapäivälenkki oikein kiinnosta. Tosin en minäkään ole kuumien kelien fani, vaikka kyllä tähän aikaan vuodesta muutaman päivän tällaisia lämpöjä sietää, ennemmin kuin viidentoista asteen lämpöjä. Tällä viikolla kyllä on saanut nauttia molemmista lämmöistä, pyörän päällä on saanut sekä hikoilla että palella.
Tänään no myös lepopäivä. Tai ainakin treeneistä. Eilinen lenkura oli sen verran pitkä, että täytyy vetää happea yksi päivä. Pihalla toki on hikoiltu koko päivä. Tien penkkoja trimmeröity ja oksia haketettu. Samalla on päässyt tutustumaan myös hakkurin sielun elämään, kun se otti ja jumittu muutaman kerran, ja jouduin vähän purkamaan koko hökötystä. Eli ei ihan hukkaan mennyt tämäkään päivä – aina oppii jotain uutta.
Viikko on käyty ahkerasti toimistolla. Tuuli ollut kotosalla neljänä päivänä, niin minä olen voinut olla noina päivinä lähitöissä. Tuuli on ollut myös koko viikon Irlannintaudissa, joten on ollut hyvä pitää vähän etäisyyttäkin, ettei tauti hyppää minuunkin. Tähän asti ainakin olen pysynyt terveenä.
Maanantaina pyörällä konttorilla. Heilteistä ei ollut vielä pelkoa.
Myös tiistaina pyörällä konttorilla. Tällä kertaa maantiepyörän kanssa. Päivällä totesin, että illaksi oli odotettavissa sadekuuroja, mutta päätin kuitenkin lähteä kiertämään Säijän kautta kotiin. Säijässä sitten tulikin ensimmäinen pieni sadekuuro, mutta siitä selvittiin vielä ihan vain pienellä kastumisella. Rajasalmen sillalla päätin lähteä kiertämään suunnitellusti vielä Nokian ja Takalauttalan kautta, vaikka Nokian päällä olikin tummaa pilvelä ja selvää sadetta. Edenin kohdalla olin siiten jo ihan uitettu ja vähän alkoi vilukin tulemaan. Töistä lähtiessä pyörämittari näytti 19 astetta, mutta sateen jälkeen 12 astetta. Irtohihat oli, mutta puntteja ei. Kotiin päästyä oli suht vilpoinen ja märkä olo. Matkaa kertyi 72 kilsaa ja aikaa kului vähän päälle 2:20. Eli napsun päälle kolmeakymmpiä tuli mentyä, vaikka rauhallisemmin piti taas ajaa. Mutta sade ja sateenuhka saa kummasti jalan pyörimään nopeammin.
Keskiviikkona jälleen pyörällä konttorilla. Ei vieläkään merkkejä hellekeliestä. Kotiin polkiessa pientä tihkusadetta.
Torstaina kotikonttorilla. Illalla tunnin kotisalitreeni.
Perjantaina maastopyörällä konttorilla. Piti turvautua maasturiin, sillä aiemmin viikolla rikoin työmatkapyörän takajarrun männän kun oli mennyt jumiin ja käytin vähän liikaa voimaa sen korjaamiseen. Kotimatkalla poikkesin hakemaan Rtecistä uuden takajarrusatulan ja sillä jarru tuli kuntoon. Samalla hommasin Rexin nestemäistä ketjuvahaa ja testasin sitä maantiepyörään.
Lauantaille oli suunniteltu erikoispitkä pyörälenkki. Olosuhteet ainakin olivat kunnossa, sillä aamulla ysin aikoihin, kun lähdin liikkeelle, oli jo noin 15 astetta lämpöä ja päivin mittaan lämpö nousi lähelle hellerajaa. Länsituulta oli vähän, mutta ei mitenkään harmiksi asti. Aurinkorasvalle oli myös käyttöä. Matka alkoi tuttua reittiä pitkin, ensin Siuroon ja sieltä Salmin kauta Häijääseen. Sitten jatkoin, vähän harvinaisempaa reittiä, Mouhijärven ja Suodenniemen kautta Laviaan. Laviasta suuntasin sitten ihan uudelle reitille, kun poljin Lassilan kautta Noormarkkuun. Tällä välillä ei juuri kauheasti ollut nähtävää tai kohdetta, jossa pysähtyä, joten ensimmäinen stoppi olikin Noormarkussa 112 kilometrin kohalla. Hieman vastatuulta oli ollut, mutta toisaalta enemmän laskumetrejä kuin nousumetrejä. Rauhassa yritin mennä, mutta keskari oli tuossa vaiheessa kuintekin vähän päälle 29 km/h. Noormarkussa pidin kunnon stopin. Kävin kaupassa hakemassa lisää nestetta ja energiaa, ja nautein ne kirjaston penkillä. Myös vedenheitolle oli tarvetta, mutta kun kirjastoon ei päässyt, niin Noormarkunjoen penkka sai kelvata. Noormarkusta matka jatkui Ruosniemen kautta Kullaalle. Tässä vaiheessa vatsaa alkoi vähän vääntämään ja pistämään, mutta onneksi ei kovin pahasti. Seuraavaksi matkan varrelle jäi Korkeaoja ja Kauvatsa. Tämä oli jo periaatteessa tuttua reitti, kun olin polkenut sitä kertaalleen toiseen suuntaan. Keikyällä suunnitelin pysähtyväni tauolle ja poikkeavani kauppaan, mutta kun en törmännyt sellaiseen, niin piti ajella vielä reilu 15 kilsaa Kiplijoen ja Tyrväänkylän kautta Sastamalan keskustaan. Siellä sitten reissun toinen kunnon stoppi. Hieman aikaisemmin tauko olisi kyllä saanut olla, sillä aika väsynyttä menoa tuo viimeinen puolituntia oli ollut. Sastamalassa matkaa oli kertynyt 205 kilometriä ja keskarikin oli noussut myötätuulen ansiosta napsun päälle kolmenkympin. Kaupasta juotavaa ja vähän lisäenergiaa, vessakäynti ja hyvävointisena takaisin matkaan. Viimeinen 55 kilometriä kulki Karkun ja Häijään kautta samalle reitille, jolla reissu alkoikin, eli Salmin ja Siuron kautta kotiin. Mittaa reissuun tuli aika tarkka 260 kilometriä ja aikaa kului 8,5 tuntia. Keskitehot 174W. Kahden pysähdyksen taktiikka oli ihan ok. Kolmaskin olisi voinut olla ihan hyvä, mutta koko lenkillä ei ihan hirveästi hyviä taukopaikkoja ollut, tai siis sellaisia, joista olisi saanut ostettua jotain. Mutta ihan mukavasti kulki, eikä seinää tullut vastaan, eikä pienet vatsavaivatkaan haitanneet liikaa menoa.