Viikko 20/2025 (12.-18.5.2025)
Eipä tullut Euroviisuista kaksoisvoittoa tai edes yhtä palkintosijaa, eikä MM-lätkäkään kovin lupaavalta näytä. Eli turhaan on suihkulähteet suojattu eikä hornettejakaan kannata pitää valmiustilassa. Se on hyvä että saadaan suomalaiset pidettyä maan pinnalla eikä tarvitse lähteä toreille hihhuloimaan.
Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta kun kirjoitan blogiani kännykällä. Tästä syystä jätän päivityksen lyhyeksi, jotta peukaloon ei iskisi mitään jännetupentulehdusta. Syynä tämmöiseen ratkaisuun on että vietän koko viikonlopun Helsingissä, myöhään sunnuntaihin asti. Ei sillä etteikö päivitystä olisi voinut siirtyä huomiselle tai skipata kokonaan, mutta pitää sitä jollain konstilla hotellikuolemaa ehkäistä. Näin aamulla tuolla ulkonakin on vielä sen verran viileä ettei sinnekkään viitsi lähteä – olisi pitänyt ottaa edes pitkähihainen mukaan. Mutta tuli nyt lähdettyä reissuun tällain kevyellä tavaramäärällä. Takintaskuun otin vain hammasharjan, korvatulpat ja kännykkälaturin. Mitä sitä nyt muuta yhden yön reissuun tarvitaan, kun ei mitään reeniäkään ole tarkoitus tehdä.
Kulttuuritalolla tosiaan tulee vietettyä tämä viikonloppu snookerin katsomisen parissa. Täällä on nyt näytillä maailman huippuja Trumista ja Wilsonista lähtien. TAOM snooker cupista on kyse, ja kahden päivän lippu tuli tänne hommattua jo viime vuoden puolella. Ensi kerralla pitää kyllä valita katsomopaikka vähän paremmin, sillä aika paljon joutuu peliä seuraamaan ruudulta kun on isopäistä kaveria sen verran runsaasti edessä. Mutta pääsee nyt ainakin kisatunnelmaan, vaikka TV-tasoista näkyvyyttä olekaan. No kyllä sitä välillä ihan hyvin pöydällekin näkee.
Reenipäiväkirjaan ei ole tullut tällä viikolla mitään ihmeellistä. Keskiviikkoillalle on tunnin kotisalimerkintä, muuten pelkkää pyöräilyä – työmatkapyöräilyä. Tiistaina kyllä polkaisin kotiin Säijän ja Takalauttalan kautta, josta tuli matkaa reilu 70 kilsaa ja aikaa kului 2,5 tuntia. Toinen vähän pidempi oli perjantaina, kun viikon ainoa kotikonttiripäivän jälkeen kiersin Siuron, Häijään, Hämeenkyrön, Viljakkalan ja Karhen kautta 114 kilometrin lenkin. Aikaa tuohon meni 3:45 ja keskitehot olivat 194W. Oli kyllä komee ajokeli. Punteitta sai ajaa ja aurinkorasvakin oli ihan tarpeeseen. Reippahko koilistuuli haittasi vähän menoa. Muutenkin viikko on tuntunut vähän keväisemmältä. Ei nyt mitään huippulämpöjä ole vielä ollut, mutta eipä enää aamupakkasiakaan – paitsi maanantaina. Vettä sateli vähän keskiviikkona. Tuolloin aamulla pieni kastuminen, mutta illalla sain väisteltyä sadekuuroalueet.
Viikolla tuli myös möyrittyä takapihan nurmikolla. Se on vaarallista kun isännällä on minikaivurilla varustettu Avant ja samaan aikaan juoksukieltoa. Siinä ei emännän kannata olla ihan kauhean kauaa pois kotoa, sillä siinä voi tulla kuoppia nurmikolle. Ei ihme että nurmikko ei ole ollut ihan priimaa, kun melkein pinnasta on löytynyt kannonjämiä ja isoja kiven lohkareita.
Ja nyt sitten hotelliaamiaiselle, että jaksaa taas istua koko päivän isopäisten tyyppien takana Ja kyllä se peukalokin tarvitsee sittenkin pientä huilia.