Sataa, sataa ropisee

Viikko 35/2023 (28.8.-3.9.2023)

Tällä viikolla ei ole ollut kuin tiistai, kun ei ole satanut vettä. Se päivä sattui olemaan juuri etätyöpäivä eikä tarvinnut pyöräillä, joten tällä viikolla on saanut kuivailla kamppeita pihasaunassa harva se päivä, kun muuten on tullut oltua pyörällä toimistolla. Muutenkin on siirrytty syysaikaa, niin kalenterin puolesta, kuin sen puolesta että perjantaina tuli ensimmäistä kertaa kesän jälkeen vähän lämmitettyä takkaa. Perjantaina tuli myös laitettua ensimmäistä kertaa pyörään valot ja heijastinliivi päälle, kun oli niin synkkää ja pimeän oloista.

Maanantai taisi olla se pahin sadepäivä, ainakin millien osalta. Aamulla oli vielä kuivaa, mutta töistä kotiin päin polkiessa tuli sitten ihan taivaan täydeltä. Lisäjännitystä toi eturengas, joska oli aamulla tyhjä ja pelkällä lisäilmalla lähdin liikenteeseen. Iltapäivällä rengas oli taas tyhjä ja vaihdoin sen varmuuden vuoksi työpaikan katoksessa, kun ei viitsinyt ottaa sitä riskiä, että saman joutuisi tekemään vesisateessa. Rengas vaihtui kyllä ihan ok, mutta vähän löysäksi se jäi ja pompottamaan, mutta kesti kuitenkin kotiin asti. Illalla tein vielä tunnin kotisalitreenin. Salitreenissä huomasin, että vatsalihas oli alhaalta oikealta oudon kipeä. Kipu on jatkunut koko viikon. Toivottavasti ei ole mitään repeämää.

Tiistaina siis kotikonttoripäivä. Aamupäivällä kävin juoksemassa 10,55 kilometrin (eli neljännesmaratonin) VK1-treenin 4:11 min/km vauhdilla ja 143 bpm:n keskisykkeellä. Ihan hyvin kulki ja oli jopa melko rentoa menoa. Kenkänä oli Boston. Illalla oli jälleen puolentoista tunnin hieronta, jossa kaiveltiin vähän enemmän jalkojen lihaksia.

Keskiviikkona selvisi kuivana töihin. Myös aamulenkistä selvisin pääosin kuivana, vaikka parilla viimeisellä kilsalla alkoikin hieman tihuttamaan. Juoksulenkki kulki jälleen Valmetilta arboretumin ja Koskikeskuksen kautta Tampellaan ja sieltä melko samaa reittiä takaisin. Matkaa kertyi 12,5 kilometriä ja keskivauhti oli 4:41 min/km ja syke 127 bpm. Kevyen lenkin yritin tehdä ja melko hyvin siinä onnistuinkin. Kotiin sai sitten polkea vesisateessa.

Torstai oli keskiviikon kaltainen päivä. Aamulla tosin oli jo märkää vaikkei ihan satanutkaan. Juoksulenkki suuntautui tällä kertaa Pereen päin ja sieltä Loukonlahden kautta Killoon ja Toivioon. Matkaa kertyi 13,4 kilometriä ja vauhti oli 4:44 min/km keskisykkeen ollessa tälläkin kertaa 127 bpm. Ihan ok kulki. Kotiin päin pyöräilyssä tulikin sitten taas ihan kunnolla vettä. Lämmin sentään oli, kun mittari näytti aamulla ja illalla 18 astetta, joten ilman irtolahkeita pärjäsi hyvin, vaikka kunnolla kastuikin. Sauna lämpeni tänäkin iltana, jotta pyöräkamppeet saatiin kuivaksi.

Perjantai poikkesi edellisistä päivistä siten, että nyt satoi aamulla mutta illalla ei. Kotona tein illalla vielä kolmen vartin kotisalitreenin. Salitreeni oli vähän karsittu versio, kun vatsalihas oli edelleen vähän kipeä.

Lauantaiaamusta pääsin juoksulenkille kuivassa ja aurinkoisessakin säässä. Juoksin Nokian paloaseman lenkin ja paluun tein Kolmenkulman uuden tien kautta (oli vielä suljettu, mutta ohittelin vähän esteitä). Matkaa kertyi 13,4 kilometriä ja aikaa kului vähän päälle tunti, joten keskari oli 4:34 min/km ja keskisyke 131 bpm. Selkä oli taas vaihteeksi vähän jumissa ja kipuili ja tästä syystä menokaan ei ollut kovin rentoa ja tuoretta.

Sunnuntaiaamuna piti taas kytätä sadetutkaa, ja sillä perusteella lähdin aamulla heti koiralenkin jälkeen juoksemaan viikon pitkistä. Sää oli mitä parahin juoksulenkille, vaikka sateenuhkaa olikin. Pelko oli kuitenkin turha, sillä sää muuttui matkan edetessä paremminkin aurinkoisempaan suuntaan kuin sateisempaan. Olin lähtenyt matkaan ilman juomareppua, kun ajattelin, ettei kuitenkaan pitkää lenkkiä pääse kun alkaa satamaan. Tuli sitten juostua 30 kilsaa / 2:35 ilman juomista. Juoksu oli rennon tuntuista ja melko pitkään kevyttäkin. Ainoat ongelmat olivat alun selkäjumi ja loppumatkasta alkoi uudet sukat hiertämään rakkoja. Keskisyke oli mukava 120 bpm vauhtiin (5:07 min/km) nähden. Kotona oli karvakorvien määrä kasvanut yhdellä, kun Papu-gordoni oli tullut päivähoitoon ja antamaan vähän vilskettä ulkohommiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *