Back to Paavo Nurmi Marathon

Viikko 33/2023 (14.-20.8.2023)

Kesä jatkuu vielä. Päivälämmöt ovat huidelleet koko viikon vielä kahdenkympin tiennoilla ja viikolla muutaman asteen päälekkin. Isommilta vesisateilta on vältytty, eikä muutenkaan voi säästä valittaa.

Tällä viikolla on treenattu maltillisesti. Lauantain pitkä pyöräily painoi vielä jaloissa alkuviikosta ja tulevana lauantaina pitäisi olla vetreässä kunnossa, kun silloin pitäisi asettua Turussa Paavo Nurmen puolimaratonille. Tästä syystä viikolle ei tullut hikiliikuntaa kuin ma, ke ja to, jolloin kävin pyörällä töissä. Torstaina kävin myös tekemässä jokusen lyhyen juoksuvedon Kolmenkulmantiellä. Tiistaina kävin parin kuukauden tauon jälkeen taas Karhulla jalkahieronnassa.

Tiistain tapaan, olin myös perjantain kotikonttorilla. Illalla autoilin Vehkajärven mökille, niin olisi vähän lyhyempi ajomatka lauantaiaamuna Turkuun. Edellisen kerran olen ollut Paavo Nurmessa vuonna 2008, jolloin alitin ensimmäistä kertaa marathonilla kolmen tunnin ajan. Tuon jälkeen PNM on jäänyt väliin, mutta tänä vuonna kisa sopi hyvin kisaohjelmaan, tosin tällä kertaa osallistuin puolimatkalle.

Kisan lähtö tapahtui klo 11, ja nyt ensimmäistä kertaa Kauppatorilta, ja muutenkin reitti oli hieman muuttunut sitten edellisen osanottoni. Kauppatorilta suunnattiin Yliopistonkadulla, josta laskimme Aurajoen rantaan. Reitti jatkui Turun satamaan ja sieltä Ruissaloon, jossa teimme pienen lenkin ja palasimme sitten Turun sataman kautta takaisin Aurajoen rantaan. Loppureitillä kävimme vielä tuomiokirkolla kääntymässä, ennen kuin palasimme takaisin Kauppatorille.

Tällä kertaa otin riskitaktiikan käyttöön. Tarkoitus oli lähteä hieman ylivauhtia liikenteeseen ja katsoa kuinka pitkää sitä jaksaisi. Tuloksena saattoi olla täysi katastrofi tai sitten todella hyvä aika, tai mitä vaan siltä väliltä. Tuo ylivauhti tarkoitti 3:50 min/km vauhtia tai hieman kovempaakin, etenkin kun alkumatka oli alamäkivoittoista ja myötätuulta. Itätuuli puhalteli jonkin verran, mutta muuten sää oli ihan optimaalinen. Lämpöä oli 19 astetta ja oli pilvistä, joten liian kuuma ei ainakaan ollut.

Startissa änkesin itseni eturiviin tai ainakin heti sen perään. Viivalla oli kuitenkin kaikki puoli- ja täysmaratonarit, eli poppoota oli ihan riittämiin joten hyvissä asemissa piti olla heti alussa ettei jää jumiin ruuhkaan. Heti paukusta pääsikin väljästi juoksemaan, sillä edessäni ei ollut kuin vähän toistakymmentä juoksijaa eikä kantapäillekään ketään rynninyt. Juoksu lähti reippaasti liikkeelle ja kilometrijat olivatkin hyvin alle tavoitevauhtia. Ensimmäinen vitonen meni aikaan 18:41, eli 3:44 min/km vauhtia, joka tähtäisi alle 79 minuutin aikaan. 7,5 kilometrin jälkeen tulimme Ruissaloon ja siellä siirryimme parin kilometrin ajaksi hiekkapohjaiselle väylälle. Tuo ei ollut ihan optimaalinen kisakengälleni, joka tuntuu ruopivan tuollaisella alustalla, mutta sen verran löysin pitävää alustaa, ettei se varmaankaan ihan hirveästi vaikuttanut vauhtiin. Edellisten kilometrien aikana oli tullut muutamia ohituksia suuntaa ja toiseen, mutta pääosin oli joutunut juoksemaan yksin, tai ainakin letkan kärjessä.

Kymmenen kilometrin väliaika oli vielä erittäin hyvä 37:49, eli matka oli taittunut 3:47 min/km keskivauhdilla. Tähä tähtäisi vieläkin juuri ja juuri alle 80 minuutin loppuaikaan. Tosin tiesin, ettei minulla ollut edellytyksiä pitää loppuun asti tällaista vauhtia, mutta mennään kilometri kerrallaan ja katsotaan mitä siitä syntyy.

Melko tarkkaan puolivälissä käännyimme Ruissalosta takaisin kohti Turun keskustaa ja samalla tuuli alkoi puhaltamaan vastaan. Onneksi takaa tuli melko pian kolmen hengen porukka, jonka peesin jäin juoksemaan. Reitti muuttui myös mäkisemmäksi ja kun olin letkassa vähän jojossa, ja kun jouduin etenkin ylämäissä vähän puristamaan lisätehoja, niin jaloissa alkoi tuntumaan jo melko pahalta 12 kilometrin kohdilla, myös pientä pistosta alkoi tuntumaan oikeassa kyljessä. Olin kuitenkin sillä mielellä liikenteessä, että niin kauan mennään kuin vähänkin pääsee, joten en löysännyt vauhtia, vaan jatkoin letkassa teputusta, vaikka pahalta alkoi tuntumaan.

14 kilometrin kohdilla alkoi kuitenkin tuntumaan siltä, etten pysy enää letkassa vaikka kuinka yritän, joten jättäydyin siitä suosiolla. 15 kilometrin kohdalla aikani oli 57:21, eli nyt keskari oli 3:49 min/km, ja tällä keskarilla loppuaika olisi 1:20:32, joka olisi suurin piirtein sama, mikä minulla oli sillä hetkellä ennätykseni. Pari seuraavaa kilometriä oli hieman alamäkivoittoisia, ja sainkin taas kilometriajat hyvälle tasolle, mutta sitten kun siirryimme takaisin Aurajoen varteen, alkoi vastatuuli ja loiva ylämäkivoittoisuus vaikuttamaan, ja kun jalatkin olivat melko lopussa, niin viimeiset kilometriajat hidastuivat sen verran, ettei uuteen ennätykseeni ollut mahdollisuuksia. Lopussa sain kuitenkin vielä sen verran kiristettyä, että sain tehtyä edes kesän kärkiaikani. Loppuaika oli 1:21:16, joka riitti M50-sarjan (67 osallistujaa) voittoon ja viidenneksitoista kaikista miehistä (768 osallistujaa). Yksi nainen lipsahti myös tuloksissa edelleni.

Ihan tyytyväinen olen tulokseen, vaikka periaatteessa parempaankin aikaan olisi voinut olla mahdollisuuksia, etenkin jos reitti olisi ollut tasaisempi (nyt 70 nousumetriä) ja ehkä tyynempi sääkin olisi varmaan ollut parempi. Sinänsä jännä huomio, että vaikka juoksin pari kuukautta aiemmin Helsingissä ihan eri taktiikalla, niin loppuaika oli melko sama. Reitti oli ihan ok, vaikka kaikkein nopeimpia se olekaan, mäkien, tiukkojen käännösten ja hiekkapätkien vuoksi. Kannustusta kyllä oli mukavasti reitin varrella, ja se tsemppasi mukavasti, vaikka loppumatkasta täysi fokus olikin jaksamisessa. Tämä oli nyt tällainen “tulos tai ulos” -juoksu, mutta oikeastaan kumpakaan ei tullut.

Sunnuntaina jalka oli vähän kankea ja väsynyt, mutta lähdin kuitenkin polkemaan rauhallista pitkää maantiepyörälenkkiä. Reitti kulki Kolmenkulmantien kautta Ylöjärven keskustaan. Sitten vastaan tuli Ylinen, Karhe, Viljakkala, Hämeenkyrö, Heinijärvi, Jumesniemi, Salmi, Siuro ja Nokia. Matkaa kertyi 107 kilometriä ja aikaa kului 3:40. Keskari oli siis 29,2 km/h ja keskitehot olivat 174W. Vähän olisi voinut mennä rauhallisemmin. Sää oli mukava, kun lämpöä oli vähän vajaa parikymppiä ja aurinko paisteli, itätuuli hyydytti jonkin verran matkan tekoa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *