Viikko 23/2023 (5.-11.6.2023)

Kisaviikko. Ja treenimäärät sen mukaiset. Kerrankin sain maltettua ja kevennettyä treenejä kisaviikolla. Vähän vieroitusoireita tuli, mutta oli ihan mukavakin ottaa kevyesti ja pitää lepopäiviäkin.

Viikon säät eivät olleet vieläkään kovin kesäiset. Aamut olivat kylmiä eikä päivälläkään päästy kovin kummoisiin asteisiin. Onneksi viikonloppuna alettiin pääsemään jo vähän mukavempiin lukemiin, sunnuntaina jopa yli parinkympin.

Maanantaina kävin konttorilla pyörällä. Töihin päin normaalia reittiä, mutta kotiin poljin Sorkkalan ja Nokian keskustan kautta. Illalla tein vielä kolmen vartin kotisalitreenin.

Tiistaina aamupäivällä kävin sisäänajamassa maanantaina postista tulleet Hokan raketit. Edelliset olivat liian pienet, joten tilasin pykälää isommat. Nyt nämä olivat sopivan kokoiset ja yhtä vauhdikkaatkin. Juoksin reilun 12 kilometrin 4:33 min/km vauhdilla ja 130 bpm:n keskisykkeillä. Suht kevyesti meni, vaikka vauhti oli ihan hyvä ja sykkeet alhaalla. Illalla olin vielä 90 minuutin ajan Karhun käsittelyssä hierontapöydällä.

Keskiviikkona oli tiistain tapaan kotikonttorilla. Pidin täyslepopäivän treeneistä.

Torstaina kävin taas vaihteeksi pyörällä toimistolla. Illalla kävin tekemässä vähän avaavia lyhyitä vetoja läheisellä pyörätillä. Aikaa tuohon ei mennyt kuin vartin verran.

Perjantaina pyöräilin maastopyörällä töihin. Illalla lähdin töistä suoraan juna-asemalle ja sieltä kohti Helsinkiä. Ilta meni nopeasti, kun ensin kävin hakemassa numeron kisakeskuksesta Töölönlahden puistosta. Sitten viemään hotellille kamppeet ja sitten syömään Itsudemoon. Aikaisin piti mennä nukkumaan kun herätys olisi aamuviideltä.

Lauantaina tuli noustua ennen kellon herätystä vähän ennen viittä. Vähän aamupalaa naamaan, huilailua ja vessassa ramppaamista. Seiskan aikoihin lähdin hölkkäilemään kohti Töölönlahden puistoa, jossa Helsinki Half Marathon starttaisi klo 8:15. Lämpöä ei ollut kuin vähän alle kymmenen astetta, mutta aurinko paisteli, joten lyhkäsissä tarkeni lähteä kisaamaan, kun lämpö kuitenkin nousisi jokusia asteita kisan aikana.

Lähtölaukauksen jälkeen oli vähän aikaa ruuhkaa, mutta sadan metrin juoksun jälkeen oli jo sen verran väljää, että pääsi rennosti juoksemaan omaa vauhtia. Ensimmäisen kilometrin aikana oli jo asetelmatkin asettunut sen verran, ettei ohitteluja tarvinnut kauheasti tehdä. Ensimmäinen kilsa meni aikaan 3:55, joka vauhti olikin etukäteen suunniteltu keskivauhti koko matkalle. Tuo vauhti tekisi loppuajaksi 1:22:38, joka olisi noin minuutin parempi kuin edellisenä vuonna samassa kisassa.

Yritin juosta omaa kisaani, muiden vauhdista välittämättä. Rentoa juoksua yritin pitää yllä ja onneksi kilometriajat tuntuivat pysyvän tavoitevauhdissa, välillä vähän yli ja välillä vähän sen alle. Kilsat taittuivat ilman isompia ongelmia, vaikka selkä olevan vähän jumissa, mutta ei se tuntunut juoksua haittaavan. Vähän ennen kymppiä tosin tuntui, että alkaisiko vähän pistämään kylkeen, mutta se tunne meni onneksi melko pian ohi. 11 kilometrin kohdalla oli puolisen kilsaa hiekkapolkua ja siinä vauhti vähän hidastui, kun tossu ei tuntunut oikein pitävän siinä, mutta onneksi hiekkapätkää ei ollut sen pidempään.

Tähän mennessä ei ohituksia ollut tullut puolin eikä toisin montaakaan, mutta 13 kilometrin kohdilla alkoi tulla selkiä vähän väliä vastaan. Juoksu alkoi muutenkin tuntumaan hyvältä ja se oli edelleen mukavan rentoa. Jaloissa toki vähän painoi, mutta se ei kilometriajoissa näkynyt. Reitti oli muutenkin kääntynyt myötätuuliosuudelle ja se auttoi myös kilometriaikoihin. Henkisesti tuntui myös mukavalta ohitella sellaisia juoksijoita, jotka olivat ohittaneet minut alkukilometreillä. 16. kilometritolpan jälkeen tuli reilun kahden kilometrin nousuvoittoinen pätkä ja siinä vähän kilometriajat hidastuivat, mutta lopun alamäkiosuudella hävityt sekunnit tuli aika hyvin kuitattua. Tosin noin 1.5 kilometriä ennen maalia juoksin toisen kilpailijan perässä vähän harhaan, mutta siinä ei onneksi hävitty kuin ehkä 15 sekunttia aikaa. Hermot tosin siinä meni ja tuli huudettuakin aika tuimasti reitinohjaajille – näin jälkeen päin vähän hävettääkin, mutta silloin adranaliinipuuskassa tuli räjähdettyä. Viimeisellä kilsalla sain vielä puristettua kaikki mahdollinen irti jaloista. Maaliviivan ylityksessä kello näytti mukavaa aikaa, 1:21:27 (bruttoaika 1:21:31). Keskivauhdiksi tuo antaa 3:52 min/km. Eli tavoitteeseen tuli päästyä ja vähän paremminkin. Tossu oli kyllä hyvä ja uskon että sen ansiosta pääsin alle 1:22:n ajan, vanhalla tossulla olisi varmaankin mennyt yli, mutta vaikeahan sitä on tietää. Tällä kertaa minulla ei ollut sykevyötä päälläni, vaan sykkeet otin rannemittauksella. Se antoi keskisykkeeksi 162 bpm ja maksimiksi 184 bpm. Tuo aika toi M50-sarjan ykkösijan (184:stä) ja kaikista 1322 miehestä aika riitti 29.:een sijaan.

Kisan jälkeen jokunen tunti keskustan kiertelyä ja sitten junalla takaisin Tampereella ja Valmetille, josta pyörällä takaisin kotiin.

Sunnuntain oli treenien puolesta lepopäivä.