Viikko 14/2023 (3.-9.4.2023)
No nyt sitä kevättä pukkaa sitten ihan tosissaan. Koko viikko aurinko paistanut siniseltä taivaalta ja vaikka yöpakkasia on ollutkin, niin päivällä ollaan oltu plussan puolella. Alkuviikosta päiväplussat olivat vielä maltillisia, mutta puolen viikon paikkeilla asteita oli jo useampi ja pääsiäisvapailla jo kymmenen asteen pyörteillä. Aurinkopanelitkin tuottaa jo suht mukavasti tehoja. Jos viime kesänä paras päivätuotto oli 27 kWh, niin nällä viikolla ollaan pyöritty siinä 17 kWh:n molemmin puolin.
Surua ja murhettakin on viikkoon mahtunut. Jalon viime viikon piristyminen ei sitten kantanutkaan tälle viikolle. Maanantaina oli jo esimakua tulevasta, kun ruokahalu tippui taas melkein nollaan ja hengitys alkoi rohisemaan enemmän. Tiistaiaamusta kaveri ei enää jaksanut lähteä aamulenkille, vaikka edellisinä päivinä oli vielä reippasti ollut mukana. Sisun kanssa kun tultiin lenkiltä, niin hengitys rohisi entistäkin pahemmin ja oksennuskin oli tullut sisälle. Ei siinä muukaan auttanut kuin tehdä päätös Jalosta luopumisesta. Onneksi kaikki saatiin hoidettua ohi muutamassa tunnissa eikä kenenkään tarvinnut kärsiä pitkään – tai ainakaan Jalon. Yllättävän vaikeaa tämä on ollut, vaikka tämä olikin odotettavissa lähi vuosina, mutta kuvittelimme, että Sisu lähtisi ensin. Nyt on sitten kotona vähän tyhjempää, rauhallisempaa, mutta toisaalta myös helpompaa.
Maanantai oli viikon ainoa työmatkapyöräpäivä. Aamulla oli vielä seitsemän astetta pakkasta, mutta iltapäivällä oltiin jo vähän plussan puolella. Illalla tein vielä tunnin kotisalitreenin.
Tiistain treenisuunnitelmat menivät uusiksi, kun päivällä kävimme viemässä Jalon eläinlääkäriin. Illalla kävin kuitenkin hyvästelemässä myös tämän talven hiihdot. Lämpöä oli pari astetta ja aurinko paisteli. Luistellen menin ja hiihtourat olivat vielä tosi hyvässä kunnossa, mutta mikään lentokeli ei kuitenkaan ollut, kun pinta ei ollut enää jäinen. Normaali Topin lenkki tuli hiihdettyä ja aikaa rielun 32 km:n lenkkiin meni 2:19. Hienoihin keleihin hiihtokausi tuli päätettyä. Hiihtokilsoja tuli n. 550 ja kertoja 16 kpl. Jos tämä 4.4. jää mieleen Jalon pois menosta, niin päästiin sentään samana päivänä Naton jäseneksi.
Keskiviikkona menin töihin autolla, kun päivällä siellä päin oli hammaslääkäri. Illalla vein auton Tuulille Tesoman rautatieasemalle ja itse juoksin sielä kotiin Nokian paloaseman kautta. Matkaa kertyi 13.5 kilometriä ja aikaa kului vähän päälle tunti. Keskari oli 4:35 min/km ja keskisyke 130 bpm. Juoksu oli suht kevyen oloista. Kelikin oli mukava kun alusta oli jo pääosin sula ja lämpöäkin kuutisen astetta.
Torstai olikin sitten lepopäivä treenien osalta. Töiden jälkeen ajelimme Ikaalisten kylpylään viettämään muutama rentoutumispäivä. Illalla tuli vietettyä aikaa kylpylän puolella ja ravintolassa syöden.
Perjantai alkoi tuhdilla hotelliaamiaisella, ja ruokalevolla. Päivällä kävin juosten Ikaalisten keskustassa. Matkaa kertyi 17 kilometriä ja aikaa kului 1:22. Keskari siis 4:48 min/km, keskisyke hieman koholla 131 bpm, mutta reitti oli yllättävän mäkinen, vaikkei mitään jyrkempää reitille osunutkaan. Sää oli taas hieno kun aurinko paisteli ja lämpöäkin oli jo melkein kymmenen astetta. Kevään ensimmäinen perhonen ja leskenlehtikin tuli nähtyä. Juoksu tuntui ihan hyvältä, energiaa ainakin oli kropassa. Tosin vatsaa vähän pisteli, kun aamupalasta ei ollut aikaa kuin parisen tuntia. Juoksun päälle taas kylpylään plutimaan ja saunomaan. Illalla kävin vielä kylpylän kuntosalilla tekemässä kolmen varten voimatreenin, ja sen päälle buffaan ähkimään.
Lauantaiaamusta jälleen tuhti hotelliaamiainen. Lähdimme jo hyvissä ajoin kotiin päin ja kun matkaa ei ollut paljon, niin olimme kotona jo ennen kymppiä. Päivällä kävin tesoman uimahallissa uimassa 2000m. Pullaria ja lättäriä oli kehissä. Rauhallista oli altaalla – varmaankin pääsiäinen ja komea ulkosää vaikutti aisaan. Illalla poljin vielä noin puolentoista tunnin ohjelmanmukaisen Zwiftreenin 195W:n keskitehoilla. Harjoitus sisälsi kolme 15 minuutin tehopätkää 215-255W:n tehoilla. Vähän oli hapokasta, mutta jaksoin vääntää.
Parin päivän syöminkien jälkeen sunnuntaiaamuna ei yllättäen ollut nälkä ja lähdinkin heti aamusta juoksemaan viikon pitkistä. Lämpöä oli muutama aste ja aurinko paisteli jälleen täydeltä terältä. Ja kun oli vielä tyyntä ja muutenkin rauhallista, niin mikäs siinä oli köpötellessä. Rauhallisesti menin fiiliksen mukaan, eikä kelloa tullut juurikaan vilkuiltua. Matkaa kertyi 27 kilometriä ja aikaa kului 2:18. Tästä tuli keskariksi 5:07 min/km. Vähän turhan kovaa tuli mentyä pitkäksi PK-lenkiksi, ja tästä syystä keskisykekin nousi 122 bpm:iin. PK:n puolella kuitenkin tuli koko matka pysyttyä. Jalka oli melko kevyeen oloinen, vaikka kyllä loppumatkasta alkoi jo vähän painamaan.