Viikko 11/2023 (13.-19.3.2023)

Taas on ollut monipuolinen viikko säiden suhteen. Alkuviikko oli melko lämmin ja sateinenkin, tuli niin vettä räntää kuin vähän luntakin. Loppuviikostakin päivisin oltiin plussan puolella ja oli aurinkoistakin, mutta yöt olivat kylmiä. Viikonloppu oltiin yötä-päivää plussan puolella ja lauantaina tuli taivaalta kaikkea mahdollista, ja kovan tuulen kera.

Viikko oli treenimäärältää ihan tömäkkä, sillä tuntimäärä kipusi hieman 21 tunnin päälle. Maanantai oli kotikonttoripäivä. Illalla poljin tunnin suht kevyen ohjelmanmukaisen sisäpyörätreenin 160W keskitehoilla. Pyöräilyn päälle tein vielä tunnin kotisalitreenin.

Tiistaina kävin konttorilla, mutta auton kanssa. Aamulla tosin juoksin ensin kotona reilun tunnin lenkin Nokian paloaseman kautta. Yöllä oli satanut vähän nuoskalunta ja aamullakin oli vielä kostean oloista, lämpökin oli asteen verran plussalla. Märässä lumessa juokseminen kasteli tossut ja sukat melko tehokkaasti, mutta kylmä ei tullut. Selkä oli taas vaihteeksi jonkin verran jäykän oloinen, mutta ei onneksi kuitenkaan kipuillut. Matkaa kertyi 13.3 kilometriä, eli keskari oli 4:54 min/km. 133 bpm:n keskisyke oli vauhtiin nähden korkealla, mutta keli varmaankin oli osasyynä siihen. Illalla poljin vielä tunnin ohjelmanmukaisen sisäpyörätreenin 164W keskiteholla. Pyöräily oli suht kevyttä, vaikka muutaman vedon harjoitus sisältikin. Päälle tein vielä 20 minuutin kotisalitreenin.

Keskiviikkona kävin konttorilla pyörällä. Jälleen oli aamuksi satanut joksen sentin nuoskalunta, mutta se ei menoa haitannut, etenkin kun vaihteeksi oli maastopyörä alla. Aamulla oli asteen verran pakkasta ja illalla saman verran plussaa. Illalla poljin jälleen 75 minuutin ohjelmanmukaisen sisäpyöräilyn 183W keskitehoilla. Tässä treenissä oli loppuosassa kaksi 5 minuutin pätkää 250W tehoilla ja niissä alkoi vähän hapottamaan, mutta muuten treeni sujui aika hyvin.

Torstain oli vuorostaan kotikonttorilla. Aamulla kävin juoksemassa noin tunnin ja 12.5 kilometrin lenkin Lamminpään, Teivon ja Vuorentaustan kautta. Jalka oli vähän väsynyt ja kankea, mutta sisällytin silti lenkkiin kuusi kappaletta 200 m:n vetoja 800 m:n hölkkäpalautuksella. En kellottanut vetoja, mutta ihan reippasti yritin mennä vaikka jalka ei ihan iskussa ollutkaan. Vetojen siivittämänä keskariksi muodostui 4:42 min/km. Keskisyke pysyi tällä kertaa ihan hyvällä tasolla, 135 bpm. Pakkasta oli 7 astetta ja alusta oli paikoin jäinen, vaikka sulaakin löytyi aika paljon. Illalla oli niin hieno ja aurinkoinen sää, että kävin vielä hiihtämässä vapaalla tyylillä 36 kilometrin lenkin. Luisto oli pääosin hyvä ja keskari nousikin 4:03 min/km:iin, joka oli kyllä tämän kauden parasta vauhtia. Hyvän luiston ansiosta keskisykekin jäi 120 bpm:n vaikka reitti sisältääkin ihan rapsakoita mäkiä.

Perjantaina jalka olikin sitten melko väsynyt. Aamulla oli 8 astetta pakkasta, mutta töissä kävin kuitenkin pyörällä. Töiden jälkeen poljin suoraan Tesoman uimahallille. Uin 2100 m ja aikaa tuohon kului taukoineen 50 minuuttia. Otin pitkästä aikaa käyttöön osaksi matkaa myös lättärit. Ohjelmassa oli myös pullariuintia ja uintia ilman välineitä.

Zwiftin Watopian viimeisen suorittamattomani reitin kimppuun hyökkäsin heti lauantaiaamusta. The Über Pretzel -reitti on mitaltaan melkein 130 kilometriä ja se sisältää n.2400 nousumetriä. Nousumetrit eivät jakaudu tasaisesti koko matkalle, vaan heti alkuosassa noustaan n.500 nousumetrin pätkä ja reitti päättyy 12 kilometrin osuuteen, johon mahtuu n.1000 nousumetriä – nousuprosentti keskimäärin 8.5. Etenkin tuo loppunousu vähän jännitti, että miten sen jaksaa, sillä jalka ei ollut ihan tuoreimmillaan viikon treeneistä ja kun nousu alkaa reilun neljän tunnin polkemisen jälkeen, niin ongelmia olisi voinut tulla. Juomaa ja muuta energiaa otin varannut ihan hyvän määrän ja niitä nautein 15 minuutin välein. Tuon taktiikan pystyin pitämään reitin loppuun asti eikä syöminen/juominen alkanut tökkimään. Vaikka jalka olikin väsyneen oloinen, niin yllättävän hyvin kuitenkin jaksoi polkea loppuun asti, vaikka aikaa kuluikin melkein 5,5 tuntia. Suht reippaan nousumetrimäärän ansiosta myös keskitehot nousivat 173W:iin, vaikka tehoja en sinänsä yrittänyt pitää yllä. Illalla päättyi kaksi kuukautta kestänyt makean syönnin lakko. Jäätelöpurkki narahti ja homma lähti taas lapasesta.

Sunnuntaina aamupäivällä vähän mietitytti, mitenköhän pitkä juoksulenkki sujuu, kun edellisen päivän pyöräily varmaankin vielä painaa. Lauantaina oli satanut jokunen sentti räntää ja vaikka yöllä ei oltu menty pakkasen puolelle, niin räntä ei ollut sulanut pois vaan oli mukavana loskana kevyenliikenteenväylillä. Kengät ja sukat olivat märkinä jo muutaman kilometrin juoksun jälkeen, mutta en antanut sen haitata, kun muuten oli mukava sää – pari astetta lämmintä ja tyyntä. Aurinko ei kuitenkaan näyttäytynyt vaikka niin luvattiin. Suuntasin ensin Kolmenkulmantien kautta Ylöjärven keskustaan ja sieltä Teivon kautta Lielahteen ja Epilään. Epilästä suuntasin kohti Kalkkua, jossa tuli 20 km täyteen. Jalka oli kuitenkin sen verran kevyeen oloinen, että päätin vielä kiertää Nokian ja Kalkun varikon kautta ennen kuin suuntaisin kotiin. Matkaa kertyi vähän päälle 31 kilometriä ja aikaa kului 2:46, eli keskari oli 5:19 min/km. Sykkeet olivat vauhtiin nähden yllättävän matalalla, keskisyke oli 118 bpm, vaikka viimeisen kympin nousuosuuksilla ne vähän karkasikin liian korkealle. Viimeisellä vitosella alkoi jo kyllä vähän jaloissa tuntumaan, mutta muuten matka sujui mukavasti.