Hesailua

Viikko 23/2022 (6. – 12.6.2022)

Viikonlopun kisailun vuoksi tämä viikko oli treenien osalta melko kevyttä ja palauttavaa.

Maanantai-iltapäivä ja ilta menivät työhommissa Isolla Kirkolla. Töiden lomassa ehdein kuitenkin käydä uimastadionilla uimassa tunnin verran. Matkaa kertyi 2.6 kilometriä. Uinti ei oikein ollut hyvän oloista eikä uinti-into muutenkaan tapissaan. Mutta tulipa nyt tehtyä.

Tiistai oli kotikonttoripäivä ja illalla oli tarkoitus pyöräillä Nokirasteille. Ensin tuli tapeltua varmaankin vartin verran, että sain piilarin silmääni ja pari kertakäyttöpiilaria siinä meni pönttöönkin. Sitten kun illalla pääsin iltarastipaikalle, niin ei siellä ollutkaan kartan myyntiä, joten mettäreissu jäi tekemättä. No tuli kuitenkin tehtyä 30 kilometrin pyörälenkki.

Keskiviikkona kävin pyörällä konttorilla. Illalla oli vielä MO:n porukalla treeni Soppeenharjulla. Teimme ylämäkitreenin kävellen ja aina väliin kilometrin juoksuveto tasaisella. Ulkotreenin päälle tunniksi uimaan Ylöjärven uimahallille. Itse tein pääasiassa I-II -alueen tasaista kelausta, kun aloin jo vähän säästelemään lauantain juoksua silmälläpitäen.

Torstaina ei ollut ohjelmassa kuin työmatkapyöräilyt. Aamulla oli vielä kuivaa, mutta kotiin päin polkiessa vesi lensi, vaikka enää ei vettä taivaalta tullutkaan.

Perjantai oli täyslepopäivä. Töiden jälkeen ajeliin toistamiseen tällä viikolla Helsinkiin. Illalla kävin hakemassa kisanumeron, sekä suoritin ruokatankkauksen ja ostokset aamupalalle.

Launataiaamuna oli herätys 4:45. Ankean herätyksen jälkeen oli ankea aamupala ankeassa hotellihuoneessa. Pari tuntia tuli vietettyä aikaa ja valmisteltua kisapaikalle lähtöä. Seiskan aikaa lähdin sitten köpöttelemään Töölönlahden puistoon päin, jossa sijaitsi Helsingin Half-Marathonin kisakeskus. Kaisaniemestä ei onneksi ollut kuin kilometrin verran matkaa kisapaikalle.

Kisan lähtö oli niinkin juhlalliseen aikaan kuin 8:15. Eipä ole ennen tarvinnut noin aikaisin lähteä kisailemaan (jos ei Jukolan viestiä oteta lukuun). Verkassa huomasi jo, ettei ihan täydellinen päivä ole tiedossa. Jalat olivat vielä unessa eikä verkkajuoksu ollut alkuunkaan herkkää. Vatsakin vähän pelotti, sillä vaikka aamupala olikin ollut melko kevyt, niin jotenkin täyden oloinen olo oli – ehkä jännityksestäkin johtuvaa.

Pääsin lähtökarsinassa melko lähelle lähtövaatetta, joten sen alittamiseen ei mennyt montaakaan sekunttia eikä ruuhkan takia tarvinnut askeltaan sovitella kovin pitkään. Puolen kilometrin juoksun jälkeen oli jo väljää edetä.

Ensimmäinen kilometri oli perinteisesti liian kovavauhtinen, mutta melko pian alkoi sopiva juoksurytmi löytymään. Tosin juoksu ei tuntunut yhtään helpolta eikä herkältä, ja koko ajan oli mielessä, että kuinkahan pitään tätä vauhtia jaksaa. Sääkin oli melko lämmin, vaikka lämpötila olikin vain vähän alle kaksikymmentä astetta, niin aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja loi ihan riittävän lämpimät juoksuolosuhteet. Tuulta ei ollut häiritsevästi.

Niin ne kilometrit vaan taittuivat tasaiseen tahtiin. Alkumatkasta ympärillä juoksi jokunen henkilö, mutta puolen välin jälkeen pääsin/jouduin etenemään yksikseni. Puolen välin jälkeen alkoi myös tulevaan vähän väliä juoksijoita selkä edellä vastaan. Itseäni ei oltu ohitettu ensimmäisen parin kilometrin jälkeen, joten siltä osin vauhdinjako tuntui oikealta. Ja juoksufiiliskin parani kun näki ettei helppoa ollut kaikilla muillakaan.

Nelisin kilsaa ennen maalia ohitin tutun henkilön, jolle olin edellisenä talvena hävinnyt TeivoCupeissa, joten se antoi hyvin tsemppiä loppumatkalle – ohi ei saanut päästää, joten vauhtia piti pitää loppuun asti. Kilometrit taittuivat loppuun asti melko tasaista vauhtia, eikä sitä pelättyä hyytymistä tai kylkipistoa sitten tullutkaan. Myös matkan varrella mietityt selityksen huonosta kisasta sai unohtaa, sillä nettoaikani oli maalissa 1:23:44, eli tavoite (1:23 -alkuinen aika) tuli saavutettu. Sijoitus oli omassa ikäsarjassani (M40) 7., kun kaikkiaan sarjassa oli 302 kilpailijaa. Kaikista 1170:sta miesjuoksijasta olin 28. Kisan jälkeen ehdein vielä hotelliaamiaiselle, vaikkei se kauheasti maistunutkaan. Ennen kotiin ajoa, kävin vielä katsomassa Vantaan Kuusijärvellä triathlonin sprintin SM-kisoja.

Sunnuntaiaamuna kävimme pienellä MO:n porukalla uimassa Tohloppijärvessä. Kauden ensimmäiseslle kunnolliselle avovesiuinnille tuli mittaa kilometrin verran ja aikaa kului puolisen tuntia. Veden lämpö oli ehkä noin 18 astetta, ja oli ihan riittävän lämmintä märkkäriuintiin. En vaan meinannut saada hengitystäni rauhoittumaan ja jouduinkin uimaan lyhyissä pätkissä. Loppua kohden homma alkoi vähän paremmin toimimaan, mutta harjoitteluksi taas menee tämän avoveden kanssa. Uinnin jälkeen lähdimme polkemaan rauhallista pyörälenkkiä. Reitti kulki Tohloppijärveltä ensin Siuroon ja Salmiin, sieltä sitten Häijään kautta Kehäkukalle, jossa pidimme pienen breikin. Tankkauksen jälkeen jatkoimme Viljakkalan kautta Teivoon ja takaisin Tohloppijärvelle. Matkaa kertyi tasan 100 kilometriä ja aikaa kului hieman päälle 4 tuntia. Eli tosi rauhassa menimme. Minulla oli allani vielä TT-pyörä, joten se helpotti entisestään matkan tekoa. Keskisyke olikin alle satasen (bpm) ja keskitehot vähän päälle satasen (W). Hyvä palauttava lenkki lauantain kisalle.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *