Uutiskatsaus. Iltalehti kirjoittaa: “Göteborgin postiryöstö: Yksi pidätetyistä kuuluu rikollisliigaan”. Voi herranjestas sentään, Ruotsin poliisi on taas ylittänyt itsensä. Eikö se ollutkaan pyhäkolun porukka joka teki aseellisen ryöstön ja jätti pommeja jälkeensä.

Variksesta en sitten kommentoikkaan mitään, siinä on henkilö joka on taas alittanut itsensä.

Aamulehdessä taas oli tehty lista nimistä jotka kuuluisivat eläinten olympiajoukkueeseen. Siinä oli esim. Kaisa Varis, Juha Hirvi ym. sukunimeltään eläimen nimisiä majavasta sittisontiaiseen (!?!). Se mikä minua siinä ihmetytti oli, että mitä varten Harri Kirvesniemen nimi oli listalla…

Se uutisista.

Viikko alkoi taas normaalisti maanantaiaamun punttarikäynnillä, sekä sieltä juosten pari km töihin.

Tiistaina oli tullut jo lunta maanhan sen verran, että periaatteessa olisi voinut mennä hiihtämään, mutta juoksin kuitenkin vain töistä kotiin. Yritin juosta rennon rauhallisesti sykkeitä tarkkailematta. Rentous oli kyllä kaukana ainakin Pirkkalan alueella, jossa joku neropatti oli päättänyt levittää pyöräteille jotain suolattua hiekkaa joka muutti koko pyörätien ihan lumipöperöksi. Pitoa ei ollut ollenkaan ja polvikaan ei oikein moisesta alustasta tykännyt. Onneksi ko. hiekoittaja oli ollut sen verran laiska, että tuollaista huonoa pätkää oli vain n. 5 km matkan. Tämän jälkeen alusta oli jälleen kovaa ja nastarinpitävää lunta. Olosuhteisiin ja sykkeisiin nähden vauhti oli kuitenkin ihan siedettävää ja paranemaan päin n. 5 min/km.

Keskiviikkona meninkin sitten hiihteleen. Latuja ei juurikaan ollut, mutta jotekin siellä pääsi menemään. Matkaa kertyi reilu 22 km.

Torstaille oli luvattu metrikaupalla lunta ja hirveää myrskyä. Otin kuitenkin lenkkikamat mukaan jotta juoksisin töistä, mutta jätin kuitenkin Tuulille varauksen, että hirmumyrskyn yllättäessä autokyytikin voisi kelvata. Mutta paskanmarjat. Lunta tuli säälittävät 5-10 cm ja tuulikin laantui töistä lähtöön mennessä. Eli ei muuta kuin tossut jalkaan ja menoksi. Lenkin aikana oli taas tarkoitus pysyä aerobisen kynnyksen alapuolella ja säätää vauhtia sen mukaan. Sykkeet pysyivät hyvin kurissa, sillä tuulikaan ei ollut pahasti vastainen, loppumatkasta jopa mukavan myötäinen. Aerobinen vauhtikin alkaa paranemaan, sillä tämän lenkin 5:04 min/km keskivauhdista ei voinut paria viikkoa sitten uneksiakkaan. Pirkkalan osuudella oli taas ollut sama saakelin hiekkoittaja suolapussinsa kanssa liikenteessä, sillä samanlaista pöperöä oli 5 km pätkä. Harkitsin jo syytteenkin nostamista Pirkkalan kuntaa vastaan, mutta en vielä keksinyt lyömätöntä perustetta sille… mutta ehkä jo ensiviikolla.

Perjantaina oli taas saliaamu ja sielä töihin juoksu. Mutta illan hiihto piti jättää väliin, sillä koko päivän oli viluttanut (huom l -kirjain, ei t) siihen malliin, että oli vaarana, että tauti iski päälle. Pitkään kyllä asiaa mietein, sillä ladut oli ajettu ja ne suorastaa huutivat luokseen. Päätin kuitenkin maata loppuillan sohvalla ja vetää troppia naamaa.

Lauantaiaamuna lähdin suoraan sängystä lenkille. Tein reilun 12 km reippaan lenkin, ja olosuhteisiin nähden vauhtikin oli ihan mukavaa, keskivauhti hieman alle 4:30 min/km ja osa km:stä oli lähellä 4:10. Lenkin jälkeen aamupala, ja sitten 3 tunniksi klapihommiin. Sitten taas ruokaa naamariin ja hiihtämään. Ladut oli tosiaa ajettu, mutta lunta on vielä sen verran vähän, ettei hyvällä tahdollakaan niitä joka paikassa voinut laduiksi kutsua. Lämpöä oli 1 aste ja alkumatkasta tuli räntää, joten pito oli sen mukainen (minun voitelutaidoillani). Pääasiassa tasatyönnöllä matka eteni, mutta kyllä välillä potkukin piti (ainakin silloin kun sentti lunta oli jäätynyt suksen pohjaan). Hiihdon aikana lämpö oli pudonnut pakkasen puolelle ja luistoa alkoi olla ladulla (sieltä mistä sellainen löytyi) aikas mukava, joten 25 km:n reissu taittui loppujen lopuksi aika mukavasti. Saunan jälkeen olo oli aika vetämätön ja tuntui siltä, että äijän kone ei pysähdy ollenkaan, sillä jälkihikeä pukkasi koko loppuehtoon.

Sunnuntaiaamusta lähdimme työporukalla kiertämään Pyhäjärveä. Lauantain urakka tuntui jaloissa, mutta ihmeen hyvin lenkki lähti liikkeelle. Kiersimme Pyhäjärven vastapäivään. Työpaikalta oli lähtö, sieltä arboretumiin, Pyynikille, Pispalan valtatienreunaa Vintterin mutkaan, sieltä Rajasalmen sillalle, Pirkkalan kautta (jossa oli annettu ilmeisesti potkun viikon hiekoittajalla, sillä keskustapätkäkin oli aivan timmissä kunnossa) takaisin työaikalle. Matkaa kertyi pienen parkkipaikkalenkin jälkeen tasan 27 km ja aikaa meni 2:20. Sää ja muutkin olosuhteet olivat ihanteelliset. Pari astetta pakkasta, lähes tyyntä ja aurkinko paistoi (olin jo melkein unohtanut, että sellainenkin taivaankappale on olemassa). Parin tunnin huilin jälkeen päätin lähteä vielä tekemään hiihtolenkin, kun olosuhteet olivat niin mainiot. Tein saman hiihtolenkin kuin lauantainakin ja meno tuntui yllättävän hyvältä. Pakkasen ansiosta minäkin sain suksiini pitoa, ja kun “latukin” oli liukas, niin että meno tuntui tosi vaivattomalta.

Viikolle kertyi hiihtoa sekä juoksua pikkusen reilu 70 km. Salin vaaka näytti tasan 72 kg ja pitkällä lenkillä puolimaratonin aika oli 1:49:30. Eli viikkoon voi olla tälläkin kertaa tyytyväinen.

Viimeviikon tekstiin pieni tarkennus. Käytin kahden eri henkilön kohdalla samaa lyhennettä MS. Enempien väärinkäsityksien välttämiseksi seuraavat korjaukset: Eli lampunlainaaja oli MaSi ja pitkällä lenkillä oli MaSa. Kiitos huomautuksesta.