Viikko 4/2022 (24.-30.1.2022)

Eipä mennyt viikko ihan ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Selkä otti nokkiinsa viime viikonlopun treeniestä ihan kunnolla, eikä sillä uskaltanut tehdä viikon alkupuolella muuta kuin venytellä. Tosin treenit olisivat jääneet muutenkin vähän vähemmälle, sillä tiistaina kävin hakemassa kolmannen koronapiirin ja suositus oli, että pariin-kolmeen päivään ei saisi rasittaa kroppaa kauheasti. Eli selkävaiva tuli sen puolesta melko sopivaan rakoon, jos sellainen kerran oli saatava. Piikistä tuli jälleen käsi kipeäksi ja tällä kertaa piikki-iltana ja seuraavana aamuna taisi olla vähän lämpöäkin – fiiliksen perusteella.

Perjantaina kävin kokeilemassa jo vähän juoksemista ulkona. Selkä oli parempi kuin edellisen sunnuntain juoksulenkillä, joten jatkoin sitä vähän pidemmälle. Selän tuntemukset myöskin paranivat matkan edetessä. Vähän vajaat 11 kilometriä tuli juostua rauhallisella PK-vauhdilla, joka oli tällä kertaa 5:14 min/km. Muutama aste oli pakkasta ja alusta luminen, välillä jopa pöperöinen. Mukavan kevyttä oli, kun oli saanut levätä useamman päivän.

Lauantaiaamusta kävin kokeilemassa, mitä selkä sanoo perinteisen hiihdosta. Liikkeelle piti lähteä heti aamupäivästä, sillä illemmalle oli ennustettu Valtteri-myräkkää. Hiihdin normaalin Topin lenkin Virelässä kääntymisellä lisättynä, eli matkaa kertyi 31.5 km ja aikaa kului 2:27. Latu oli melko mukavan oloinen, vaikka voimistunut tuuli olikin jo vähän roskannut niitä. Viimeisillä kilometreillä alkoi sitten jo vähän satelemaan, mutta sen verran paljon oli ladunavaajia liikenteessä, että sade ei haitannut matkan tekemistä. Myös selkä oli ihan hyvä, eikä se kipuillut yhtään. Jäykkä se silti oli. Loppupäivä meni lumipyryä seuraillessa ja iltakasilta kävin tekemässä A:lla tunnin verran lumihommia.

Sunnuntai alkoi varhain lumihommilla. Kolme tuntia tuli ensin lykättyä A:lla pihaa ja tietä auki, ja tuli siinä myös vähän naapuriapuakin annettua. Koneellisen lumitöiden jälkeen sai vielä tunnin verran käyttää kolaa ja lapiota homman viimeistelyyn ja käytävien puhdistamiseen. Sitten olikin hyvää aikaa polkea trainerilla 2:15 tunnin sisäpyöräily. Keskitehot olivat 157W ja keskisyke 118 bpm. Selkä kesti hyvin tuollaisen melko rauhallisen sotkemisen.

Eli jos selkä alkaa nyt kuntoutumaan, niin ensi viikon puolella voisi alkaa jo jossain vaiheessa tekemään taas kovempiakin treenejä. Toivottavasti yöt myös paranevat, sillä yön aikana selkä menee jumiin ja kääntyilyihin pitää keskittyä huolella ettei tuli “sähköiskuja” alaselkään. Vielä niitä on joka yö pari kertaa tullut, mutta toivottava niistä pääsisi pian eroon – melko tuskallisia iskuja ovat. Yksi yö tuli nukuttua jopa lattialla, jottei tarvisi upota patjaan ja könytä sieltä kääntymisasentoon.