Alkuviikosta vielä näytti, että talvi alkaisi ja hiihtokelit saapuivat, mutta tänään sunnuntaina hiihdosta ei kannata haaveksiakkaan… kaik on män.
Maanantaina oli taas muutaman viikon tauon jälkeen punttisalipäivä (tai aamu). 45 min sain oltua jonka jälkeen piisas.
Tiistaina juoksin reilun 12 km. Lunta oli sen verran maassa, että juoksu ei ollut aivan rentoa. Vauhtia ei ollut vaikka syke oli melko ylhäällä. Lenkki tuli kierrettyä väärään suuntaan, sillä pisimmällä suoralla oli vastatuulta. Muuten oli ihan mukava iltapuhde.
Vaikka keskiviikkona olin ollut jalkahieronnassa, niin päätin silti mennä illalla vielä kokeilemaan hiihtoa, sillä lunta tuntui olevan riittävästi. Ajettuja latu ei ollut ollenkaan ja alkukilometreillä ei ollut edes kunnon hiihdettyjä. Suksi lipsui kaikkiin kahdeksaan ilmansuuntaan, eikä meno tuntunut oikein nautittavalta (tyyli siis perinteinen, niinkuin minulla aina). Lamminpäässä harjulla oli jo vähän paremmat hiihdetyt ladut ja pitoakin alkoi löytymään. Siinä tuli sitten pari tuntia ja 20 km hiihdeltyä, joten hiihtokausi on nyt sitten ainakin avattu. Tosin jos tuosta ei kelit parane, niin hiihtokausi ei kyllä jatku. Sen verran oli kankeeta meno, että vieläkin on nivuset kipeät.
Torstaina oli vuorossa töistä kotiin juoksu. Sykkeiden mukaan taas edettiin ja melko hyvin ne pysyivätkin aisoissa. Matkalla on muutama töpäre jossa sykkeet pyrkii karkaamaan (esim. Pyynikin näkötornille nousu), mutta muuten ei ollut vaikeuksia. Lunta, jäätä ja sohjoa oli tarjolla juoksualustaksi, joten meno oli sen mukaista.
Perjantaina oli taas saliaamu, ja vajaan tuntin merkintä tuli harjoituspäiväkirjaan. Salille oli tullut ilmeisesti uusi henkilövaaka, ja se näytti ihan päin persettä… 73,1. Ennen joulua se näytti kyllä ihan eri lukemia. Jos pääsiäiseen (vuoden 2008) mennessä luku ei ala 6:lla, niin sitten minä kyllä lupaan… ainakin… varmaan… &#¤@&!!!
Lauantaiaamuna taas sama juoksulenkki kuin tiistainakin, mutta nyt vahingosta viisastuneena lenkki tuli kierrettyä toiseen suuntaan. Alusta oli pääosin sula ja pitoa oli, mutta enteenkin loppumatkasta asfaltti oli jäässä, eikä sitä oltu hiekoitettu, joten meno muuttui aika lipsutteluksi. Tälläkertaa löytyi kuitenkin sykkeen lisäksi myös vähän vauhtiakin, vaikka ei siinä vieläkään mitään hurraamisen aihetta ole. Iltapäivästä sitten vielä 4,5 tuntia ruummiillista kuritusta halonhakkuun merkeissä.
Sunnuntaina oli pitkän lenkin vuoro. Aamupostin haun yhteydessä kävin kokeilemassa oliko asfaltti edellisaamun tapaan jäässä, mutta +3 lämpöastetta takasi sulan alustan, joten nastarit saivat jäädä kaappiin. Lähes koko matkan ajan tihutti enemmän tai vähemmän vettä joten kotona oltiin litimäkänä. Tälläkertaa sykkeet pysyivät melko mukavasti kurissa, ja meno oli muutenkin mukavan tuntuista. Ainoastaan pari viimeistä kilsaa oli turhan reipasta menoa sykkeiden osalta, mutta se johtui varmaankin halusta päästä pian vaihtamaan kuivat vaatteet ylle. Matkaa kertyi 25,5 km joten taas tuli venytettyä muutamalla km:llä edellisviikon pitkää. Puolimaratonin aika oli 1:51:51, eli sekin aika parana jokusella minuutilla edellisestä viikosta. Tosin reitti tuli juostua toiseen suuntaa kuin edellisellä kerralla jolla voi myös olla hiukan vaikutusta aikaan.
Viikko oli siis aika paljon edellisen toisinto, ainakin juoksujen osalta. Hiihto ja pari salikertaa sentään tuli lisää. Kilsoja kertyi n. 66, joten talviviikon määrä alkaa kohta olla kohdillaan.
Postista tuli tälläviikolla suunnistuslisenssin lasku, ja siitä tuli mieleeni, että sitä päästään tänä vuonna jo veteraanisarjaan. Kyllä se on hienoo. Kohta saa jo ruveta eläkettä odottelemaan.