Viikko 17/2021 (26.4.-2.5.2021)
Monet asiat muuttuvat vuosien mittaa, mutta ainakin yksi asia on, mikä on pysynyt samana jo pitkää, nimittäin sian pskan haju. Perjantai-iltana kun saavun pyörällä Punkalaitumen keskustan tuntumaan, niin tuli ihan mieleen lapsuusajan käynnit setälässä, jossa oli sikalassa sorkka jos toinenkin. Eihän se mikään paha haju ole, toiset ovat vaan vähän nirsompia kuin toiset.
Viikkoon kertyi taas vähän turhan paljon harjoitustunteja. Takareidet / pakarat eivät vaan tunnu olevan oikein samaa mieltä kanssani harjoitusmääristä. Jokaisella juoksulenkillä oli enemmän tai vähemmän kiristelyä, vaikka vauhdit olivatkin maltillisia. Mutta eiköhän ne sillä tokene, millä on tullutkin… ehkä.
Maanantaina työmatkapyöräilyt muutaman asteen lämmöissä. Illalla kotisalitreeniä tunnin verran. Joku saliliike taisi olla vähän turhan raju, sillä jostain kaula-hartia -akselilta taisi venähtää joku paikka, sillä käden nosto tietyssä asennossa muuttui kivuliaaksi.
Tiistaiaamuna kävin juoksemassa 10,5 km / 50 minuutin rauhallisen lenkin. Lenkin loppupuolella otin 2 km:n reippaamman vedon, joka meni aikaan 7:39 151 bpm:n keskisykkeellä. Vaikka kaulan seudulla olikin vielä kiputiloja kättä nostessa, niin kävin kuitenkin illalla pelaamassa normaalin 90 minuutin sulkapallovuoron. Tämän päälle oli vielä lisätunti neluria, kun jäin jonkun tuntemattoman porukan kanssa vielä lätkimään, kun heiltä puuttui neljäs pelaaja.
Keskiviikkona oli MO:n yhteistreenit Kaupissa. Alkulämmöksi juoksimme tunnin verran rauhallista vauhtia Niihamaan päin ja jonkin verran ohikin. Paluumatkalla teimme 20 kappaletta 100 m vetoja kävelypalautuksella. Näiden päälle vielä 3 x 1000 m vetoja 2 minuutin hölkkäpalautuksella. Vedot olivat vaihtelevassa maastossa, joten ne eivät ole kovin vertailukelpoisia. Sormet olivat myös sen verran kohmeessa, että kellon operointi oli vähän haastavaa, mutta viimeisen vedon ajaksi näytti tulleen 3:47 ja keskisykkeeksi 159 bpm. Tosin ko. vedossa oli 15 nousumetriä. Kokonaisajaksi treenille tuli 1:55 ja matkaa kertyi 18,5 km.
Torstaina ei ollutkaan ohjelmassa muuta kuin 50 minuutin Amfibian etäjumppa.
Perjantaiaamuna pyöräilin maantiepyörällä töihin. Vähän myöhempää piti lähteä, sillä aamulla oli pakkasta ja maa jäässä, joten odottelin lämpöjen nousua jottei olisi liukkaita paikkoja. Maantierengas voi olla vähän herkässä jäisellä alustalla. Päivällä oli reilun tunnin hieronta. Hieronta taisi kyllä mennä vähän hukkaan sillä töiden jälkeen lähdin polkemaan mökille. Otin heti Tampereen päässä pienen lisälenkin, kun kiersin ensin Vuoreksen kautta Sääksjärvelle. Sääksjärveltä jatkoin perinteistä reittiä Kuljun, Lempäälän ja Vesilahden kautta Punkalaitumelle päin. Halkivahasta käännyin Urjalankylään ja sieltä jatkoin Punkalaitumen keskustan kautta Jalasjoelle ja mökille. Matkaa kertyi 114 km ja aikaa kului minuutin vajaat 4 tuntia, eli keskari oli 28.7 km/h. Muuten oli ihan mukava reissu, mutta varpaat meinasi kylmettyä, kun lämpöä oli vain 8 astetta. Tuuli oli pääosin sivutuulta. Keskitehot olivat 184 W ja keskisyke 125 bpm. Nousumetrejä oli 780 ja laskua parikymmentä metriä vähemmän. Halkivahassa (59 km) nostin vähän tehoja. Tähän kohtaan mennessä keskitehot olivat 174W. Loppumatkan (55 km) keskitehot olivat 195W. Wappumukin maistuivat reissun päälle.
Lauantaina kävin aamupäivällä juoksemaas mökillä Valontien 12 km:n lenkin. Lenkki ei ollut kovin mieltä ylentävä, vaikka keli olikin ihan ok (6 ast. ja aurinkoista). Rauhallisesti menin, mutta sykkeet olivat silti korkealla. Keskarit olivat 4:55 min/km ja 129 bpm. Takareidet tuntuivat (=sattuivat) joka askeleella. Illalla kävin avaamassa myös avovesikauden. Märkäpuku oli päällä sekä neoprenisukat ja pari uimalakkia. Eipä siinä nyt kauheasti tullut uitua, mutta tulipahan testattua miltä 7 asteen vesi tuntui. No, naama meinasi jäätyä ja kädet olivat ihan kohmeessa. Muuten tarkeni ihan hyvin.
Sunnuntaina aamupäivällä kävin juoksemassa mökillä puolimaratonin mittaisen lenkin. Aikaa kului 1:43 eli keskivauhdiksi tuli 4:52 ja keskisyke oli128 bpm. Eli lauantaihin verrattuna alhaisempi keskisyke ja nopeampi aika, mutta pidempi matka ja enemmän nousumetrejä. Kiersin Vehkajärven Murronharjuntien ja Vehkalan kautta. Tämän lisäksi kiersin vielä Runkan lenkin kaksi kertaa. Reisi/pakaraosastokin oli vetreemmässä kunnossa. Mutta teki hyvää mennä juoksun päätteeksi napaa myöden seisoskelemaan järveen vähäksi aikaa.