Viikko 13/2021 (29.3. – 4.4.20221)

Pääsiäisvapaat lyhensi mukavasti ensimmäistä loman jälkeistä työviikkoa. Viikko on ollut mukavan keväinen, lumet sulavat vauhdilla ja tuulinen sää kuivattaa samalla sulavesiä. Pyörätiet alkavat olla monilta paikoin jo puhdistettu hiekoitussepelistä (ainakin omalla työmatkapätkältäni), mutta jokakeväinen riesa, katupöly, on jälleen tullut harmiksemme.

Vaikka työviikko olikin vain nelipäiväinen, niin toimistopäiviä oli normaalia enemään, eli olin joka päivä konttorilla. Treeniviikkokin piti olla kovan hiihtolomaviikon jälkeen kevennetty, mutta jotenkin taas tunteja lipsahti plakkariin 20 tunnin verran. Vaikkei pitänyt.

Maanantaina oli kävin toimistolla pyörällä. Kotiin päin tulin Pyynikin ja Tahmelan kautta ja tarkastin samalla rantareitin lumitilanteen, sulaa oli. Vettä alkoi matkan aikana myös satamaan siihen malliin, että lumet ja routa saivat taas vähän enemmän kyytiä. Illalla tein reilun tunnin kotisalitreenin, joka sisälsi myös Amfibian kotijumpan uinnin oheisharjoitteluun verkkotapahtumana.

Tiistaina kävin pitkästä aikaa Valmetilta juoksemassa perinteisen aamulenkin Arboretumin, Koskikeskuksen ja Etelä-puiston kautta. Matkaa kertyi hieman päälle 11 km ja aikaa kului vähän päälle 53 minuuttia. Vauhti oli rauhallista, mutta sykkeet vähän korkealla, sillä keskari oli juuri ja juuri kynnyksella alle. Sää oli mukava 4 asteen lämpöineen ja auringonpaisteineen. Illalla oli vielä puolitoista tuntia sulkapalloneluria. Kokoonpano oli hieman poikkeava, mutta pelit sujuivat ihan mallikkaasti näinkin. Tuloksellisesti myös omat pelit sujuivat hyvin. Tiistaina luovuin myös yhdestä pyörästäni, sillä myin Nishikin city-pyörän työkaverilleni.

Keskiviikkona oli jälleen ohjelmassa työmatkapyöräilyä aamulla ja illalla. Illalla osallistuin myös pienen tauon jälkeen MO:n yhteistreeneihin. Tällä kertaa ohjelmassa oli vähän pidempi juoksu Pyynikin näkötornilta lähtien. Kiersimme Ratinan kautta Sorsapuiston vierestä Armonkalliolle, ja sieltä Ranta-Tampellan kautta Pispalaan ja Pispan koulun kautta takaisin näkötornille. Lisälenkkinä kiersimme vielä Trikoon mäen kautta Tahmelantien mäkeen, jossa otettiin irti vauhtia ja tehoja. Myös näkötornin mäki otettiin vähän reippaammalla vauhdilla. Jalka oli ihan hyvässä iskussa. Etenkin kun alku mentiin erittäin rauhallisesti aina 8 km:iin asti. Särkänniemen parkiksella jäin vähäksi aikaa suustani kiinni JT:n ja tämän jälkeen jouduin ottamaan muun porukan kiinni. Siinä tuli kolmen kilometrin vähän reippaampi osuus. Yhteensä kilometrejä kertyi 18.6 ja aikaa kului 1:49, eli keskivauhti oli 5:52 min/km. Keskisyke oli 119 bpm.

Torstaina oli jälleen työmatkapyöräilypäivä ja kotiin päin tuli tänäänkin Tahmelan kautta. Illalla tein vielä tunnin kotisalitreenin ja sen päälle oli Amfibian vajaan tunnin kotijumppa.

Pitkänäperjantaina iltapäivällä kävin tekemässä Orbean gravelilla ensimmäisen lenkin. Lähtö meni vähän myöhäiseksi, kun aamulla kaadoin, karsein ja pätkin yhden ison kuusen. Pilkkominen tuli aloitettua. Siinä sai hyvän alkulämmön pyörälenkille. Alkuun oli tarkoitus mennä vain pieni testilenkki, mutta matka sitten vain venyi ja venyi. Matkaa kertyi loppujen lopuksi 60 km ja aikaa kului 2:20. Reitti kulki Pirkkalan Kurikan kautta Toivoon, Peltolammille ja Vuoreksen kautta Hervantaan. Sieltä matka jatkui Turtolan ja Kalevan kautta Petsamoon ja sieltä Santalahden kautta Lielahteen ja Ylöjärven keskustan kautta takaisin kotiin. Matkan aikana tuli niin vettä, räntää kuin rakeitakin. Eli “sorapyörä” sai ihan hyvän tulikasteen. Hyvän tuntuinen ajopeli oli. Pyöräilyn päälle kävin juoksemassa vielä 6 km:n lenkuran Ikurissa. Aikaa kului 27:30, eli vauhti oli 4:33 min/km luokkaa, tosin keskisykekin oli vähän korkealla, 139 bpm. Pienen tauon jälkeen tuli siis tehtyä taas yhdistelmätreenikin.

Lauantaina kävin tekemässä 16 kilometrin juoksulenkin. Jalkaan laitoin uunituoreet Asics Nimbukset, sarjassaan jo aika monennet. Kiersin Tesoma- ja Tohloppijärvien kautta Epilään ja sieltä Raholan kautta takaisin kotiin. Aikaa kului 1:15, eli keskivauhti oli 4:40 ja keskisyke 127 bpm. Jalat olivat edellispäivän aktiviteeteista jonkin verran väsyneet ja muutenkin loppumatkasta takareiden alkoivat kiristelemään ja juoksu muuttui vähän ikävämmäksi. Ennen saunaa tuli tehtyä vielä jokunen tunti klapeja, joten myös voimatreeni tuli suoritettua.

Sunnuntaina oli ohjelmassa MO:n yhteistreeni pitkän pyöräilyn muodossa. Otin alleni jälleen gravelin. Ensin poljin kotoa Ylöjärven uimahallille, josta lähdimme porukalla matkaan. Reitti kulki Ylisen kautta Karhelle ja sieltä Lintuharjuntien kautta Hämeenkyröön. Matka jatkui Heinijärven ja Jumesniemen kautta Otamukselle, ja sieltä Siuron kautta Sasiin. Sasin mäessä teimme 10 minuutin vedon. Vetoon lähtiessä minulla oli takana 104 km polkemista, eikä jalka ollut enää kovin tuore, vaikka melko rauhallista vauhtia matkaa oltiin tehtykin. Tehomittaria ei ollut käytössä, mutta nousua vedon aikana kertyi 105 m ja keskisyke oli 155 bpm ja maksimi 170 bpm. Vedon jälkeen oli vielä 20 km:n “jäähdyttely”, eli matkaa kertyi yhteensä 124 km ja nousumetrejä kilometrin verran. Ajoaika oli hieman alle 5 tuntia, eli keskinopeus nousi loppumatkan myötätuulen ansiosta 25 km/h:ssa. Koko reissun keskisyke oli 111 bpm. Sää oli mukavan keväinen. Lämpö nousi matkan aikana 10 asteen tuntumaan ja aurinko lämmitti vielä lisää. Reippahko länsituuli hyydytti paikoin menoa melko lahjakkaasti, mutta onneksi peesipaikkoja oli tarjolla. Myös jokuset lyhyet pysähdykset tekivät hyvää, kuten myös yksi vähän pidempi “tekninen” tauko, jonka aika nähtiin renkaanvaihto-operaatio, onneksi ei omassa pyörässäni.