Viikko 9/2021 (1.-7.3.2021)
Ei se kevät sitten vielä säiden osalta tullutkaan. Alkuviikosta pääsi vielä nauttimaan keväisistä keleistä, lämpöasteita oli ja aurinkokin paisteli. Torstaina lämmöt tippuivat jälleen pakkaselle ja viikonloppuna saatiin vähän uutta pakkasluntakin, kovan tuulen kera. Mikäs siinä, hiihtokelit näyttävät sittenkin jatkuvan vielä näillä leveyspiireilläkin.
Maanantain työmatkapyöräilyt pääsi tekemään jo melko hyvissä olosuhteissa. Pyörätiet alkavat olemaan melko sulat, vaikka edelleen löytyykin jäisiä/sohjoisia pätkiä. Illalla tunnin kotisalitreeni.
Tiistaina aamupäivällä kävin juoksemassa Nokian Välimaan lenkin. Matkaa kertyi 10.5 km ja aikaa kului 49 minuuttia. Sykkeet olivat ihan sopivan alhaalla vaikka juoksu oli vähän väsyneet tuntuista. Keli oli mukava. Lämpöä oli pari astetta ja alusta pääosin sula, joten kesätossulla pärjäsi hyvin, vaikka paikoin olikin vähän jäistä. Takareidet meni melko jumiin, mutta viimekuun pohjeongelmat tuntuvat olevan voitettu kanta. Illalla oli puolitoista tuntia sulkapalloneluria. Voittoisia eriä oli 8/9 vaikka peli ei ihan kaikkein virkeintä ollutkaan. Tasaiset erät sattuivat kääntymään tällä kertaa näin.
Keskiviikkoiltana tein Zwiftissä kahden tunnin polkaisun. Melko maltillisilla tehoilla keskimäärin menin. Keskitehot olivat 155W (FTP 67%), mutta treenin aikana tuli otettua jonkin verran “etappivetoja”, joissa tuli puristettua ihan hyviä watteja. Jalka oli alkujumin jälkeen yllättävän hyvässä iskussa, ja vedot sujuivat mukavasti. Keskiviikkona tuli noudettua myös uusi treeniväline, kun Espanjan härkä oli saapunut Suomeen. Orbea Terra on gravel-pyörä, jolla pitäisi alkaa kulkemaan työmatkoja, sekä laajentaa pyörälenkkejä sorapintaisille alustoille.
Torstain työmatkapyöräilyt “pääsi” tekemään jälleen pikkupakkasessa, kun talvi sai uutta puhtia. Illalla kävin hiihtämässä luistelutyylillä kahden tunnin lenkin. Muuten meni normaalin Topinlenkin, mutta Virelän lenkin vaihdoin sahaamiseen Lamminpäässä. Keli oli sen verran jäinen, että vauhti oli jälleen ihan reipasta. Ladut oli onneksi ajettu, joten melko hyvin kuitenkin pystyi hiihtämään, vaikka välillä joutuikin jäisimpiä kohtia lykkimään tasatyönnöllä. Horhan alamäki oli ajamatta ja suljettu.
Perjantaiaamun työmatkapyöräilyssä oli kymmenen astetta pakkasta, mutta iltapäivällä pakkasta oli enää viitisen astetta. Päivällä oli myös reilun tunnin hieronta, ja illalla tein kolmen vartin kotisalitreenin.
Heti lauantaiaamulla tein jälleen Zwiftissä ramp-testin. Alkuun lämppäsin 30 minuuttia, jonka jälkeen aloin ramppaamaan watteja ylös. Tällä kertaa sain poljettua koko minuutin 340W ja viimeisen minuutin keskitehot olivat 345W (jos sumeilla silmilläni näin oikein). Zwift antoi FTP-arvoksi tälle suoritukselle 257W, eli kehitystä kahden viikon takaiseen testiin tuli 11W. Testin jälkeen tuli kiire pyörän päältä pois, sillä olo meni sellaiseksi, että taju oli jälleen lähtemässä. Pienen lattialla kieriskelyn jälkeen poljin vielä verryttelyä puoli tuntia. Illalla kävin vielä juoksemassa tunnin (tasan) / 13 km:n Nokian paloaseman lenkin. Lämpöä oli vaihteeksi asteen verran plussaa, ja uutta lunta oli satanut pikkuisen. Alusta oli siis pitävä ja kesäkengällä pärjäsi ihan hyvin. Kulku oli suht ok, vaikka sykkeet olivatkin hieman koholla.
Sunnuntaiyönä oli satanut jonkin verran uutta pakkaslunta ja aamulla hienoinen sade jatkui edelleen. Pakkasta oli nelisen asetta. Lähdin aamulla tekemään kotoa perinteisen hiihtoa. Matkan mittaa en etukäteen tiennyt, kun ei ollut tiedossa missä kunnossa ladut olivat. Ensimmäisen latukoneen ohitin alle kilometrin hiihdon jälkeen Haukiluomassa ja toinen tuli vastaan Soppeenharjulla. Paikoin oli melkoinen työmiehen keli, kun ajetuista laduista huolimatta, kovalla tuullella satava lumi tukki ladut melko nopeasti. Porintien jälkeen Aliselle päin mennessä tuli Nokian latukone vastaan ja se oli känyt tekemässä ladut aina Takalauttalaan asti. Takalauttalassa paistoi välillä jopa aurinko, mutta sitä herkkua ei kovin kauan kestänyt ja lumisade alkoi uudelleen. Kävin poikkeamassa vielä Myllyhaassa ja sielä menin Koukulle ja sen jälkeen Virelään ja kotiin. Ladut loppuivat Kolmenkulman maankaatopaikalle, jonka jälkeen meno hidastui melkoisesti. Mottoritien alituken jälkeen menin pari kilsaa erittäin huonokuntoista metsälatupätkää, mutta Virelässä oli taas ladut jonkinnäköisessä kunnossa, josin melko ummessa. Matkaa kertyi 51 km ja aikaa kului 4:17. Suht rankka reissu.