Viikko 8/2021 (22. – 28.2.2021)

Vahvoja kevään merkkejä ilmassa, eteenkin viikonloppuna. Aurinkoa, plussa-asteita, valuvia rännejä. Alkuviikko tosin mentiin vähän erillaisessa säässä. Silloin pakkanen ja jäätävät sateen kuorrutti kaikki paikat jääkerrokseen ja lumiset puut pudottivat lumipaakkunsa alas.

Tämä viiko oli treenien suhteen hieman poikkeava. Hiihtämässä kävin kolme kertaa ja työmatkapyöräilyäkin tuli kolmelle päivälle. Palasin myös pienen tauon jälkeen MO:n yhteistreeneihin, ja juoksut jäivät pohjevaivan vuoksi tosi vähiin.

Maanantai oli ensimmäinen työmatkapyöräpäivä. Pakkasta oli aamulla sekä illalla seitsemän asetta, ja jäisen sateen jälkeen alusta oli paikoin melkoisen jäinen. Illalla kävin hiihtämässä luistellen perinteisen 31.5 km:n Topinlenkin. Ennakko-oletus osui nappiin ja keli oli melkoisen liukas. Pakkasta oli -9 astetta ja jäinen ladun pinta oli rouhittu mukavaksi hiihtää. Matkaan kului hieman alle kaksi tuntia, eli vauhti oli 16 km/h (lauantaina sama lenkki meni perinteisellä tyylillä ja huonossa kelissä, aikaan 2:35). Viimeisen kolmen päivän treenimääräksi tuli vähän vajaat 11h – alkoi jo tuntumaan.

Tiistaina jätin taas juoksulenkin väliin pohjevaivan vuoksi, mutta illalla menin pelaamaan sulkapalloneluria puoleksitoista tunniksi. Halli oli edelleenkin jäinen, mutta nyt olin varustautunut pitkähihaisella paidalla. Pelikin sujui ihan kiitettävästi, joten kylmä ei tullut. Ja pohjekin kesti.

Keskiviikkoiltana oli MO:n yhteistreenien vuoro. Lämpöasteita oli asteen verran, mutta taivaalta tuli vähän tihkusadetta. Kylmä ei sentään tullut vaikka vähän nahkea olo välillä olikin. Pyöräilin ensin kotoa Teivon parkkiin, josta lähdimme tekemään mäkivetoja. Ensin ajoimme mäkeä Siivikkalassa päin, sitten Teivon läheisyydessä, jonka jälkeen siirryimme Vuorentaustan maston mäkeen. Sieltä palasimme vielä Teivon mäkeen, jonka jälkeen poljin takaisin kotiin. Aikaa kului 2:20 ja matkaa kertyi lähes 40 km. Keskisykkeet pysyivät maltillisesti 107 bpm:n lukemissa, mutta maksimi kävi 159 bpm:ssä. Paikoin oli melko hapokasta menoa. Hyvä treeni.

Torstaina oli ohjelmassa jälleen työmatkapyöräilyt. Aamulla oli pari astetta plussaa ja paikoin oli jäistä ja paikoin jo pehmeää. Illalla sai pyöräillä vähän märemmissä oloissa, kun vesi lensi takarenkaasta selkään ja persuuksiin. Takamaus oli ihan jäässä kun kotiin pääsi. Illalla poljin vielä trainerilla 90 minuuttia 163W (FTP 71%) tehoilla ja 117 bpm:n keskisykkeellä. Vähän oli väsynyttä menoa.

Peljantaina oli viikon kolmas konttori- ja työmatkapyöräilypäivä. Pari astetta oli lämpöä ja alusta oli sohjoinen ja märkä. Nyt muistin laittaa takalokarin paikoilleen joten ei takalisto päässyt tällä kertaa kastumaan. Paikoin alkoi jo asvalttikin näkymään sohjon keskeltä. Illalla tein vielä tunnin kotisalitreenin.

Lauantaiaamusta oli pari astetta pakkasta ja lähdin tekemään pidempään hiihtolenkkiä luistelutyylillä. Pääosa laduista oli ajettu isolla koneella, tai sitten niitä ajettiin parhaillaan. Lamminpää – Virelä väliä ei oltu ajettu ja kottin päin tullessa Horhan jyrkkä alamäki olikin mielenkiintoinen laskea. Sää oli komean aurinkoinen ja latu liukas. Reitti kulki kotoa ensin Lamminpään majalle ja sieltä Julkujärven ja Porin tien kautta Myllyhakaan. Sitten samaa reittiä takaisin. Matkaa keryi 50.7 km ja aikaa kului 3:07, eli melkoisen vauhdikas keli, kun mäkeäkin tuolle pätkälle sisältyy jonkun verran. Tällä lenkillä tuli rikottua 500 km:n rajapyykki hiihdossa tänä talvena. Illalla kävin vielä kokeilemassa pohkeen kestoa juoksun merkeissä. Juoksin vähän reilun 8 km:n saunalenkin, ja ainakin sen matkan pohje kesti ihan hyvin. Vauhtikin oli jäiseen keliin nähden ihan kohtalainen 4:41 min/km, sykkeet (136 bpm) kylläkin vähän korkealla, mutta aamun hiihtolenkki varmaankin nosti niitä vähän. Mutta pääasia oli, että jalka kesti ja juoksua voi nyt lisätä seuraavalla viikolla.

Sunnuntai oli myös komean aurinkoinen ja lauantaita vieläkin lämpimämpi. Parhaimmillaan lämpö nousi ainakin 6 asteeseen. Jätin siis sisäliikunnat väliin koko viikonlopulta ja suuntasin jälleen hiihtoladuille. Ajoin ensin autolla pari kilometriä Nokian maankaatopaikan kupeeseen, josta lähdin luistellen tekemään jälleen pidempää hiihtolenkkiä. Ensin hiihdin Koukun majalle ja sieltä Porin tien, Alisenjärven ja Takalauttalan kautta Harjuniittyyn niin pitkälle kuin latua riitti. Porin tien ja Harjuniityn väliä ei oltu vähään aikaa ajettu, joten latupohja oli paikoin tosi jäinen. Harjuniitystä palasin Porin tielle ja sielä Myllyhakaan. Sitten taas takaisin päin ja Antilan tilalle ja sieltä takaisin Myllyhakaan. Sitten Koukkujärven kautta takaisin autolle. Matkaa tuli tasan 50 km (20 m päälle) ja aikaa kului 3:12. Keli oli lauantaihin verrattuna vähän hitaampi. Aurinko alkoi jossain vaiheessa pehmentämään latua ja meno hidastui. Varjopaikoissa ura oli mukavan liukas. Myös hyytymisen merkkejä oli ilmassa, sillä jo lähtiessä jalat olivat vähän väsyneet ja matkan teko alkoi jossain vaiheessa jo tuntumaan.

Ensi viikko onkin sitten kalenterikevään ensimmäinen viikko, mutta loppuviikosta näytetään menevän taas vahvasti pakkasen puolelle. Toivottavasti alkuviikosta ei kaikki lumet vielä sula, jotta hiihtokelejä riittää vielä muutamaksi viikoksi täällä etelässäkin. Tosin ensi viikko pitää ottaa taas vähän kevyemmin, sillä tälle viikolle tuli hieman päälle 20 treenituntia ja nyt on kolme melko kovaa viikkoa takana.