On se mukavaa, että kaikki harrastustuksia häiritsevät vaivat eivät tule samalla kertaa. Juuri kun on pääsemässä eroon jalkavaivoista, niin heti perään onkin sitten flunssan aika, jotta voi taas pitää viikon tauon. Innolla tässä odotellaan, että mitä seuraavaksi – nilkka ei olekkaan vähään aikaan venähtänyt, joten sen voisi laittaa vaikka tilaukseen. Sillä vaivalla voisi jo päästä jopa jouluun asti.
Tauti alkaa onneksi jo vähän helpottamaan, mutta alkuviikko oli aikas tukkoista. Maanantaina olin jopa poissa töistä (en muistakkaan koska niin mukavasti olisi viimeksi käynyt). Aamulla ei tarvinnut paljon miettiä lähteekö töihin vai ei. Yöllä ei juurikaan tullut nukuttua, ja neljältä sitten hyppäsin ylös, kun poskionteloita särki ihan vietävästi. Kurkku oli kipeä eikä ääntä lähtenyt, räkä valui, päätä särki ja korvat soi. Ja kaiken lisäksi hammasta vihloi. Ajattelin, että eiköhän noilla vaivoilla voi yhden sairaspäivän anoa.
Päivä meni osittain nukkuessa, mutta pääosin katsomalla DVD:ltä (toisin kuin viimeviikon kirjoituksessa suunnittelin) RAID -sarjan kaikki jaksot (=12 x 45 min). Se oli jo aika mones kerta kun se tuli katsottua, mutta edelleen yhtä hyvä. Suosittelen lämpimästi, jos vaan aikaa on. (Tuuli, jos luet tätä, niin kannattaa hytä tämä kappale yli). Tämä on niitä harvoja hyviä tallenteita mitä meidän DVD -kokoelmastamme löytyy, sillä elokuvien hankitavastuussa on ollut pääasiassa Tuuli. Vaikka meille on kertynyt jo suht iso läjä noita DVD:ä, niin eipä sieltä kovinkaan montaa sellaista pätkää löydy jota viitsisin katsoa. 50 %:sta (vähän kärjistettynä) elokuvan nimestä löytyy varmaa sana “hää” tai ainakin elokuvan aihe viittaa jotenkin siihen. Loput kuvat on sitten Bondeja joita jaksaa silloin tällöin katsoa, tai sitten ne on minun hankkimiani tai minulle tarkoitettuja leffoja (joista 75%:sta elokuvan nimestä löytyy sana “sota” tai ainakin elokuvan aihe viittaa jotenkin siihen :-)).
Tästä Tuulikin voi taas jatkaa. Tosin epäilen, ettei hän lue, sillä en ole tainnut edes mainita, että tällainen palsta on olemassa.
Maanantai tuli siis oltua saikulla. Loppuviikkoa kohden alkoi olo sen verran paranemaan, että lauantaina, sateen vähäksiaikaa tauottua, uskaltauduin lenkkipolulle tekemään 10 km juoksulenkin. Edellisen viikon hyvänmakuisista lenkeistä oli muisto vain, ja koko kymppi oli yhtä raatamista. Oliko syynä sitten viikon sairastelu vai mikä, mutta kivaa ei ollut. Ja jalkakin …kele alkoi taas ..ttuilleen. Muuta terveellistä ei sitten viikon aikana tullutkaan tehtyä, paitsi käynti tunnin jalkahieronnassa.
Jos kilometrejä ei tullut viikolla kerättyä, niin kaloreita sitten sitäkin enemmän. Torstai kun oli itsenäisyyspäivä, niin perjantai tuli pidettyä saldo-vapaata töistä, eli olin siis 5 päivää tälläviikolla kotona. Ja kun mitään ei ole päässyt tekemään, ja jääkaapin ovessakaan ei ole lukkoa, niin kyllä sen tietää mitä siitä seuraa. Niin, ja tiistaina tuli vielä käytyä työkaveriporukalla iltaa istumassa kaupungilla… hyvä… ei muuta kuin joulua odotellessa, jos pääsis vaikka siaksi uuniin.
Kyllä tää nyt taas vaihteeksi potkii päähän… televisiokin muuten hajos tänään 🙂