Viikko 49/2018 (3.-9.12.2018)
Vaihtelevat säät ja kelit olivat tälläkin viikolla kiusana. Pieni kerros lunta ei sinänsä olisi haitannut, mutta kun se muuttui välillä jäiseksi ja märäksi, niin silloin piti olla niin tossulla kuin pyörälläkin varovainen. Torstaina ollut itsenäisyyspäiväkin hieman sekoitti pakkaa, sillä uimahalli oli tuolloin kiinni ja uintitreeni siirtyi perjantaille.
Vanhojen vaivojen lisäksi, viikon treenejä hieman haittasi sunnuntaina klapihommissa nitkauttamani selkä. Selkä oli etenkin alkuviikon melkoisen jumissa ja kipuili yöllä kylkeä kääntäessä. Keskiviikkoaamuna otin myös vähän tuntumaa tien pintaan, kun kaaduin märällä peilijäällä omalla tiellämme. Polvi ja lonkka ottivat siinä rytäkässä vähän itseensä.
Selkäjumista huolimatta maanantaina pyöräilin työmatkat. Keli oli vielä ihan hyvä, sillä lumisade alkoi vasta illalla. Illalla kävin uimassa parin kilometrin vapaauintitreenin. Hallissa oli mukavan rauhallista ja välillä sain uida jopa yksin radalla. Yritin tällä kertaa vähän harjoitella ottamaan happea joka kolmannella vedolla, joka toisen sijaan. Harjoitusta tuokin tuntuisi vaativan vielä melkoisesti, sillä henkitys vasemmalta puolelta ei onnistu vielä yhtä sujuvasti kuin oikealta puolelta, josta olen tähän mennessä vain happea ottanut.
Tiistaina perinteiseen tapaan etätyöpäivä ja aamupäivällä juoksulenkki. Ulkona oli sen verran jäinen keli, että päätin tehdä treenin juoksumatolla. Tunnin juoksu / 13 km tuli tehtyä ja ihan ok meni. Illalla puolitoista tuntia sulkapalloa. Ensimmäinen puoli tuntia pelasimme kaksinpeliä, sillä pari pelaajaa oli myöhässä moottoritiellä tapahtuneiden onnettomuuksien ja sitä myöden tulleiden ruuhkien vuoksi. Tunti kuitenkin ehdittiin pelaamaan myös neluria.
Keskiviikkoaamuna töihin pyörällä, pienen kylkimyyryn kera, ja illalla takaisin paremmalla menestyksellä. Illalla vielä reilun tunnin sisäpyöräilytreeni trainerilla.
Torstai oli siis itsenäisyyspäivä ja kävin tekemässä Lamminpään harjulla n. 14,5 km juoksulenkin. Paikoin oli liukasta, mutta pääosin löytyi ihan hyvin pitävääkin alustaa. Vauhti oli jälleen 13 km/h. Keskisyke oli hieman korkea (141), mutta reittiin sisältyi jonkin verran normaalia enemmän nousumetrejä. Lenkin päälle jokuseksi tunniksi puuhommiin.
Perjantaina oli jälleen ohjelmassa työmatkapyöräilyt, ja aamupäivästä oli myös tunnin jalka-/selkä-/niskahieronta. Illalla kävin uimassa 2200m / 62min Tesomalla. Tällä kertaa altaassa oli sen verran ruuhkaa, ettei kovin pitkiä pätkiä päässyt rauhassa uimaan. Mitään uutta ei tällä kertaa tullut harjoiteltua. Vähän yritin jälleen kokeilla hengitystä joka kolmannella vedolla, mutta kovin montaa altaanväliä ei pystynyt putkeen menemään. Hieman huollestuttaa vasemman nilkan kipuilu uinnissa. Nilkka ei oikein tykkää ojentelusta ja siinä asennossa uintipotku tehdään, joten välillä on uintikin kivuliasta. Tämä tosin ei ole mikään uusi vaiva, vaan on vaivannut koko syksyn. Luulen, että syy tähän vaivaan löytyy suunnistuksesta, jossa olen jokusen kerran telonut nilkkani juuri samasta kohdasta.
Launataina jälleen ohjelmassa juoksulenkki. Sen verran oli tullut edellisenä iltana ja yönä uutta lunta, ettei ollut mieltä lähteä tekemään kauhean reipasta lenkkiä. Juoksin Nokian paloaseman lenkin, josta kertyi 13,4 km matkaa ja aikaa kului 62 min, eli jälleen vauhti oli sitä 13 km/h. Hieman lipsuvaa meno oli, vaikka pyöräteitä olikin hiekoitettu. Tällä kertaa Polari taas sohlasi ja matkan mittaus alkoi toimimaan vasta parin kilometrin jälkeen. Puuhommia tuli tehtyä lenkin päällee viitisen tuntia.
Sunnuntaina oli jälleen sen verran jäiset kelit ulkona, että päätin tehdä sisällä yhdistelmätreenin. Pyöräilin ensin trainerilla reilun tunnin ja heti päälle tunnin verran matolla juoksua 12 km/h vauhdilla. Molemmat treenin menivät ihan ok ja hiki lensi. Treenin päälle pariksi tunniksi vielä puuhommiin.