Eipä ollut kovin hääppöinen tämä viikko, ainakaan kelien osalta. Taas tuli parina päivänä rakeita taivaalta, ja yöisin läpötila painui lähelle nollaa. Paksumpaa pyöräilykampetta sai taas päälleen pukea.Ja mikä kauheinta, yhtenä iltapäivänä kun poljin töistä kotiin satoi vettä (ja rakeita), niin uusi, säihkyvä pyöräni kurastui.
Eipä kyllä ollut treeniviikossakaan kauheasti kehumista. Maanantaina en jaksanut mennä, reissuväsymykseen vedoten, mukaan sulkapallopeleihin. Tiistain viides ja viimeinen trail-cup -osakilpailu jäi myös juoksematta, muuhun väsymykseen vedoten. Toki tein kyllä tiistaina oman juoksulenkin, ja tuli todettua, että ihan oikea ratkaisu oli jättää polkujuoksut väliin. Trail-cupin kokonaiskilpailussa olin kuitenkin 7.
Keskiviikkona kuntoilut jäivät myös työmatkapyöräilyn varaan, kuten myös perjantaina. Jotain väsymystä taisi niinäkin päivinä olla ilmassa. Torstaina sentään tuli käytyä MaSu:n sulkapallotreeneissä, pari tuntia plätikimässä. Tosin kaksinpeliä ei tullut pelattua yhtään, joten kunnon hiet jäivät tuolloinkin väliin.
Lauantaina olikin sitten vuorossa viikon kohokohta, nimittäin Yö Rogaining kilpailu. Tuulin kanssa osallistuttiin parina, niin kuin tämän tyyppisiin tapahtumiin ennenkin. Lähtöpaikkana oli Olkahisten koulu, lähtöaika klo 22.00 ja aikaa rastien hakuun oli 8 tuntia. Ilma oli selkeä ja illalla oli lämpöä noin 10 astetta. Aamulla kun tulimme maaliin, niin auton mittari näytti kahta lämpöastetta. Joillain soilla oli ollut hallaa, sillä polut olivat siellä hieman rapsakan oloiset.
Aloitimme reissun ottamalla muutaman rastin Olkahisten päässä, mutta sen jälkeen siirryimme Niihaman ja Kaupin maastoihin. Aurinko laski klo 23 aikoihin, mutta ensimmäistä kertaa jouduimme laittamaan lamput päälle vasta puolen yön paikkeilla, jolloin kartan luku ei enää onnistunut ilman lisävaloa. Olin ottanut muutenkin hieman lisänäköä avuksi, sillä 1:30000 kartalla oli sen verran pientä tavaraa, että pimeässä ei enää oikein tahtonut nähdä siitä mitään. Ostin siis kisapaikalta kompassin, jossa oli suurennuslasi mukana. Hieman siitä oli apua, mutta silti sai tarkkaan tihrustaa karttamerkkejä.
Kaupin poluissa menee helposti sekaisin päivärasteillakin, saati sitten yöllä ja 1:30000 suhteen kartalla. Kaupissa tuli tehtyä reissun suurimmat häröilyt. Rasteja kyllä löytyi, mutta aikaakin meni. Tästä syystä jäimme jonkin verran suunnitellusta aikataulusta, ja reittisuunnitelmaa piti tästä syystä hieman karsia reissun loppupuolella.
Kaupin jälkeen suunnistus muuttui joksikin aikaa korttelisuunnistukseksi, joten vauhtikin kasvoi ja tavoittelemamme 10 min/km keskivauhti läheni hyvää vauhtia. Viimeisen pari tuntia kuitenkin oli pääosin metsäsuunnistusta, joten kilometrivauhti tippui taas jonkin verran. Korttelin rastit löytyivät melko hyvin ja jälkeenpäin katsottuna reititkin olivat suht kohdallaan. Lopun metsärastit löytyivät hieman vaihtelevalla menestyksellä, vaikka valoisan aikaan niitä pääsimmekin metsästämään.
Retki meni kaiken kaikkiaan ihan mukavasti. Molemmat jaksoivat suht hyvin, mikään paikka ei hajonnut ja maaliinkin päästiin sallitun ajan rajoissa. Rasteja kerättiin reilut 30 kpl, sijoitus oli 16. ja sekasarjassa 6. (tai itse asiassa 4., koska 2 joukkueessa kaikki olivat naisia). Ensimmäistä kertaa pääsimme myös kokeilemaan ns. kännykkäleimausta, sillä leimaus tehtiin joko QR-koodin lukijalla, NFC-lukijalla tai GPS-paikannuksen avulla. Hyvin näytti toimivan ja tämän leimaustavan ansiosta tuloksetkin olivat koko ajan seurattavissa netistä.