Kalustohankintoja

Näyttäisi se talvi sittenkin tulevan. Lunta on tullut sen verran, että Pirkan hiihtokin kuulemma pystytään jonkin mittaisena järjestämään. Itseltäni tosin jää matka väliin, järjestetään se sitten minkä mittaisena tahansa, sillä hiihtokilometrit on edelleen pyöreä nolla. Mutta kai sitä pitäisi alkaa aktivoitumaan senkin suhteen, jotta edes jokunen kilometri tällekin talvelle tulisi. Nollavuotta ei tällä vuosituhannella ole hiihdon puolella tullut, vaikka talvi 2014 olikin tosi huono, sillon kertyi vain reilu 200 km. Toivottavasti tuo määrä tulee edes rikottua. Tosin ei sekään toivomalla tule, vaan hiihtämällä.

Alkuvuosi on ollut myös juoksun osalta huono. Tammikuussa tuli juostua vain 8.4 km. Syynä oli kyllä muukin kuin laiskuus, sillä heti alkuvuodesta nitkautin selkäni klapihommissa ja sitten tuli vielä pieni flunssakin päälle, joten hyviäkin syitä juoksemattomuuteen löytyy. Tämä kuu on sitten ollut jo hieman parempi, tai tästäkin kuusta vain pari viimeistä viikkoa, joina ole juossut kolme lenkkiä / viikko.

Kevättä tässä jo vähän on odoteltu, sillä reilu viikko sitten Roselta tuli mieluisa paketti. Uusi maantiepyörä odottelee nyt yläkerrassa trainerissa kevätkelejä. Nyt olisi sitten teiden sulettua, pyörälenkeillä alla kuiturunkoinen, levyjarrullinen, puhdasverinen maantiepyörä (Rose Xeon CDX-3000). Vanha cyclo-cross -pyörään voikin sitten vaihtaa vähän karkeammat kumit alle ja ajella sillä sitten vähän huonommilla keleillä.

Jos kevät ei nyt sitten ihan lähiviikkoina olekkaan tulossa, niin talvenkin varalle on tullut tehtyä vähän hankintoja. Hylkäsin 9 vuotta vanhat Asicsen nastoitetut juoksukengät, ja hommasin uudet Sarvan Xero 3 M nastakengät. Muutama lenkki niillä on nyt tullut tehtyä ja hyvin tuntuu jalkaa istuvan. Kapealestinen kenkä istuu napakasti jalkaan. Kenkä on kevyt ja nastat puree hyvin jäähän ja kovaan lumeen. Kovemmilla pakkasilla kenkä jää varmaankin hyllyyn, sillä paksumpaa sukkaa en saa varmaankaan siihen mahtumaan eikä se muutenkaan ole kovin lämpimän tuntuinen. Tosin ainakin vielä 7 asteen pakkasella sillä kyllä tarkeni ihan hyvin juosta.

Sulkapalloinnostus on myös edelleen päällä. Kaksinpelitkin ovat alkaneet sujumaan jo ihan ok, lyöntivarmuutta on alkanut löytymään ja uskallusta mennä äärirajoillekin on alkanut tulla. Selkä ei enää pelissä vaivaa, ja olkapääkin antaa lyödä iskuja. Akillesjännettä/kantapäätä edelleen vähän varoo, mutta kyllä sekin on tuntunut kestävän aika hyvin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *