Taas on aika palata lempiaiheeseeni. Ei, se ei ole vatsan toiminta ja kakkajutut, niin kuin joku saattaisi luulla. Nyt on vuorossa juttua jalkavaivoista. Kävinpä tuossa jokunen viikko sitten kuvauttamassa magneetilla jälleen vasemman nilkkani ja akillesjänteen. Maanantaina oli sitten vuorossa ortopedin tuomio. Tässä kuitenkin ensin radiologin lausunto:
“Calcaneuksen taka- ylänurkassa on Haglund-deformiteetti, luuprominenssia akillesinsertion yläpuolella. Haglund-deformiteetin alueella on voimakas reaktiivinen hohkaluuödeema ja myös voimakas ödeema retrocalcaneaaribursassa. Akillesjänteessä on lievää tendinoosia ja paksuuntumista. Insertioalueen ympärillä on voimakas peritendiniitti, insertiitti. Akillejänne ruptuuraa ei todeta. Muuten jännerakenteet ovat normaalit. Nilkan ligamenteissa ei todeta poikkeavaa. Muuten ei ajankohtaista patologista.”
Reptuuraa (repeämää) ei ole, mutta muuten melko pelottavan näköistä tekstiä. Toisaalta jos tuota hieman avaa näin maalikkona, niin ei nuo löydökset niin maailmanloppu olekkaan. Ödeemakaan ei ole mikään luuhun pesiytynyt alkueläin, vaan ihan tavallista turvotusta vaan. Tendinoosi on (oman käsitykseni mukaan) kroonisen tulehduksen aiheuttamaan paksuuntumaa. Prominenssi tarkoittaa kohoumaa eli tässä tapauksessa luukyhmyä. Peritendiniitti on puolestaan tulehdusta.
Eli pääsanoma kuvien perusteella on, että kantaluun yläkulmassa on Haglundin kyhmy, eli luupatti, joka aiheuttaa hankausta akillesjänteen ja kantaluun kiinnityskohtaan ja samoilla kohdilla olevaan limapussiin. Akillesjänteen alaosan toinen reuna on ottanut myös hieman nokkiinsa tuosta ja siitäkin löytyy hieman kudosvaurioita. Eli ei ihme että vähän juoksussa tunttu. Mutta enpä saanut mitään rajoitteita liikuntaan.
Reenaus on siis jatkunut em. tuomiosta huolimatta. Vuoden toiseksi paras juoksuviikko takana ja juoksu tuntuu kantapäätuntemuksia lukuunottamatta ihan hyvältä. Sukset tuli laitettua kesäteloille, vaikka jonkinnäköistä takatalvea on ennustettukin. Koukkujärvellä kuulemma pääsisi kuulemma vielä hiihtämään, mutta eiköhän tuo laji ole taas vähäksi aikaa nähty. Ulkopyöräilykautta odotellessa ja pyöräuutuuksia kuolatessa.
Niin, ja kyllä sitä on suunnitelmissa vielä saada tuo koipi kuntoon. Syksyksi on alustavasti varattu leikkausaika. Katsotaan nyt miten kesä sujuu, että tuleeko joku ihmeparantuminen vai meneekö huonompaan suuntaan ja otetaan leikkaus jo heti alkusyksystä. Juoksutaukoa leikkauksesta voi kuulemma seurata puolisen vuotta, joten kerätään nyt kaikki kilometrit mitä saatavilla on. Ja on kuulemma jopa jonkinmoinen mahdollisuus, että leikkaus vie tilannetta vain huonompaan suuntaa, mutta se on sen ajan murhe. Sitten keskitytään vain koirien hoitoon.
Viikon kuva by Tuuli.