Viikko alkoi vielä raihnaisena, nilkka turvoksissa ja kipua polvessa. Eli juoksutauko jatkui vielä ja fillari pysyi työmatkojen liikkumisvehkeenä koko alkuviikon. Kaikesta huolimatta uskaltauduin kuitenkin maanantaiaamusta salille. Jotenkin salilla käynti on alkanut taas tuntumaan ihan mukavalta. Olisikohan innostukseen syynä aamuinen pyöräily salille ja siitä tuleva alkulämmittely. Olen ottanut pitkästä aikaa ohjelmaan toisenkin salikerran joka ajoittuu torstaiaamuun.
Maanantaista torstaihin tein työmatkat pyörällä. Välillä oli jo vähän pakkasta ja liukastakin, mutta pystyssä tuli pysyttyä.
Keskiviikkona kävin sitten jo kokeilemassa vähän juoksuakin. En tehnyt kuin rauhallisen reilun 6 km:n lenkin, mutta sekin riitti toteamaan, että nilkat ja pohkeet ovat vielä ihan tukossa. Mihinkään ei oikeastaan sattunut, mutta aika tökköistä meno oli.
Perjantai oli täysi lepopäivä, mutta tunnin jalkahieronnassa kävin. Reiden sivut ovat vielä (/taas) ihan jumissa.
Viikonloppuna tein jo pari juoksulenkkiä. Lauantaina rauhallinen 10 km, ja sunnuntaina superrauhallinen reilu 13 km. Muuten meni ihan kivasti, mutta pientä pistoa tuntui polvenseudulla, etenkin sunnuntaina alkumatkasta. Toivottavasti se ei ole mitään sen vakavampaa, mutta jääpussia kyllä näytin sille sunnuntain lenkin jälkeen. Maanantaiaamusta sitten tuntee ongelman laadun.
Sunnuntain superrauhallisella yritin pitää sykkeen 120 kieppeillä (aer.k. 138) ja maksimi ei saisi nousta missään yli 128. Vauhti painui sinne 5:30 min/km kieppeille ja välillä huonommaksikin. Eli vauhti oli samaa luokkaa kuin satasen juoksussakin. Tällä sykkeellä olisi tarkoitus vetää pääosa talven pitkistä PK-lenkeistä. Vähän totuttelua se vaatii, sillä nyt sai koko aika tarkkailla sykettä ja pitää käsijarrua päällä jotta vauhti ei karkaisi. 128:n sykeraja tuli ylitettyä kertaalleen yhdellä pykälällä kun syke- ja vauhtiseuranta herpaantui kun vessahätä yltyi niin kovaksi, että kaikki huomio meni vahingon ennaltaehkäisemiseen. Onnseksi sopiva puska löytyi ajoissa – mutta ei hetkeäkään liian aikaisin.