Treeniviikko oli taas melko juoksupainotteinen. Vain maantaina tuli käytyä pyörällä töissä ja salilla, mutta muuten treeniviikkoon ei mahtunut muuta kuin juoksua.

Tiistaina järjestimme Ratinan kentällä jälleen työpaikan cooperin-testin. Sunnuntain kympin kisan vuoksi en itse lähtynyt kokeilemaan ennätystä, vaan tyydyin olemaan kolmen tonnin jäniksenä. Ensin nelisen kilsaa rauhallista hölkkään työpaikalta Ratinan stadionille. Ratinassa sitten tarkka 3000 m cooperissa, ja päälle kaksitoista km:n rauhallista juoksua kotiin. Melko rennosti pystyi tuon testin juoksemaan, ja ennen kaikkea mikä parasta, sain jänisteltyä yhden toisen juoksijan kolmen tonnin rajapyydin paremmalle puolelle. Ainakin hän väitti niin, ettei ilman vetoa olisi siinä onnitunut – kerrankin minustakin oli jotakin hyötyä.

Ke, to ja pe -aamuina tuli tehtyä töistäpäin aamulenkit. Ne ei nyt sisältänyt mitään ihmeellistä, perusköpöttelyä. Välillä meno oli melko väsynyttä, mutta pääasiassa juoksu tuntui kulkevan ihan OK.

Lauantai tuli pidettyä ihan täyslepoa, sillä takana oli neljän päivän juoksuputki ja sunnuntaina oli tarkoitus juosta tehotreeni Virttaanharjun puolimaratonin yhteydessä. Tavoitteena oli juosta tasaista 4 min/km vauhtia koko matka läpi. Tosin ajattelin, että jos alusta on kovin pehmeä, niin jokusen sekunnin km-aika saa olla hitaampikin. Tärkeintä olisi, että rennosti pystyisi juoksemaan. Juoksu etenikin alusta asti ihan suunnitelmien mukaisesti. Pysytin pitämään juuri tavoittelemaani vauhtia, eikä tullut hötkyiltyä edes silloin, kun muita pyyhälsi ohitseni. Kympin kohdalla olin pari sekunttia edellä aikatauluani, mutta se sallittakoon. Matka juostiin kahtena lenkkinä ja ensimmäisen kierroksen jälkeen 1/4-maratonareita hyppäsi edestä pois ja matkan teko muuttui yksinäisemmäksi. Pysytyin kuitenkin pitämään yllä samaa vauhtia toisenkin kierroksen, joten maaliin tullessani keskivauhti oli juuri 4 min/km. Lenkistä jäi tosi hyvät fiilikset, vaikka olosuhteet eivät olleetkaan ihan täydelliset. Kymmenisen astetta lämmintä, tihkusadetta ja paikoin melkoista vastatuulta, ja kun alustakin oli vielä lähes kokonaan hiekkapintaista, niin yllätys oli, että  juoksu kulki noin kevyesti.

Tällaisia lappu rinnassa tehtyjä treenejä pitää alkaa tekemään enemmänkin, sillä yksin ei tuollaista vauhtia pysty pitämään pitkällä lenkillä yllä. Tapahtuma oli muutekin mukavan leppoisa, tuttuja löytyi ja saunassa oli hyvät löylyt. Ainoa miinuspuoli oli, että matka oli jonkin verran alimittainen. Oma gepsini näytti jopa puolta kilometriä alimittaa puolimaratonilla, enkä usko, että mittarini niin paljon näyttää väärin.