Taas tuli kokoelmiin uusi omalta osaltani ennen kokematon vaiva. Nimittäin vasemman kantapää ulkosyrjä kipeytyi mystisesti tiistai-iltana kun olimme rauhallisella ja lyhyellä kävelylenkillä. Vähän aiemmin olin kyllä käynyt tekemässä tunnin juoksulenkin, mutta juoksun aikana en tuntenut mitään kipua tuossa kohdassa. Tuo tunnin lenkki pidensi taas edellistä tauon jälkeistä pisintä lenkkiäni vajaalla 15 min:lla ja pituutta tuli lisää reilu 3 km. Hieman turhan reippaasti tuo lenkki tuli tehtyä, sillä keskivauhti karkasi 4:30 min/km, olisikohan taas tottumattomiltaan tuollainen vauhti kovalla asfaltilla kipeyttänyt kantapään.

Keskiviikkona kantapää oli edelleen tosi kipeä ja sattui kävellessä joka askeleella. Kävin oikein työterveydessä kysymässä, että pitäisikö sitä vähäsen kuvata, mutta hiusmurtuma ei kuulemma näy kuvissa kuin vasta parin viikon oireilun jälkeen. Töhin olin tullut uudella pyörällä sillä mielellä, että kotiin pyörältäisiin vähän pidemmän kautta. Hurautinkin töistä Lempäälän ja Säijän kautta kotiin. Matkaa kertyi 50 km josta suurin osa oli vastatuulta. Vastatuulen vuoksi keskivauhti jäi 28 km/h kieppeille.

Torstaina hpk:aan ei tullut kuin normaalit työmatkapyöräilyt, sillä kantapää oli edelleen niin kipeä, että en uskaltanut lähteä tekemään ohjelmassa ollutta tunnin juoksulenkkiä.

Vaikka perjantaina kantapää olikin kävellessä edelleen tosi kipeä ja lauantaiaamunakin postia hakiessa pieniä tuntemuksia oli, niin lähdin kuitenkin kokeilemaan miltä juoksu tuntuisi. Otin varmuuden vuoksi kantakorokkeen pois kipeän kantapään puoleisen kengän pohjasta, sillä se ei ainakaan helpottaisi kipua. Yllätykseksi kantapää ei sattunut yhtää juostessa. Ilmeisesti juoksutyylini on enemmän päkiävoittoinen ja ko. osa kantapäästä ei juurikaan ota iskua vastaan. Lenkki meni siis ihan mallikkaasti vaikkakin tällä kertaa tuntui, että sykkeet olivat jopa vähän korkealla. Tein myös matkan aikana jo yhden kilometrin vedonkin vähän alle 4 min vauhdilla.

Lauantaina iltapäivästä kävimme Tuulin kanssa totuttamassa “Italian ihmettä” Suomalaisiin keleihin. Lämpöä +3 astetta, välillä tihutti vettä ja välillä tuli räntää. 50 km:n pyörälenkin kiertosuuntakin tuli valittua myös väärin, sillä pahimmilla aukeepaikoilla puhalsi melkoinen vastatuuli. Kovin keväinen keli ei ollut, mutta mukava lenkki silti oli.

Heti sunnuntaiaamusta tuli lähdettyä jälleen juoksulenkille. Suuntasin lenkin kohti Lamminpään pururataa ja samalla tarkastamaan joko hiihtoladut olivat sulaneet kokonaan. Siltä reitiltä ei enää vannoutuneinkaan hiihtointoilija kyllä löytänyt riittävästi lunta hiihtoon, vaan juoksu onnistui lähes täysin sulalla alustalla. Matkaa kertyi melkein 16 km, joten tämän vuoden ensimmäinen vähän pidempi juoksu  näki päivänvalon. Sää ei ollut muuttunut yhtään keväisemmäksi, sillä räntää tuli vaakasuoraan +1 asteen lämmössä. Vaikka iltapäivästä sää muuttuikin komeen aurinkoiseksi, niin sen verran häjyn tuulinen keli oli, että pyörälenkille ei huvittanut lähteä.

Viiko 16:
MA: ap. pyöräily 18 km, sali 1h, ip. pyöräily 16,5 km
TI: ip. juoksu 13.7 km
KE: ap. pyöräily 18 km, sali 1h, ip. pyöräily 50 km
TO: ap. pyöräily 16.5 km, ip. pyöräily 16.5 km
PE: ap. pyöräily 18 km, sali 1h, ip. pyöräily 16,5 km
LA: ap. juoksu 12.5 km, ip. pyöräily 50 km
SU: ap. juoksu 15.7 km