Super-helteestä helpotukseen

Viikko 26/2026 (22.-28.6.2026)

Maanantaina heräsimme Helstonissa. Yö oli edellistä parempi, sillä hotellissa oli hyvä ilmastointi. Ennan aamupalaa kävin juoksulenkillä. Etukäteen ajattelin, että nyt tulee tylsä kaupunkikierros, mutta vajaan kolmen kilometrin jälkeen löysin mukavan väylän, joka johti merenrantaan. Maisemat olivat vehreät, väylä tasinen eikä ruuhkaakaan ollut. Rannan jälkeen maisemat muuttuivat maalaismaisemiin ja mäkiäkin alkoi tulemaan ihan riittämiin. Viimeiset pari kilometriä taas tylsää ison tien reunaa. Kaiken kaikkiaan tähän astisista aamulenkeistä mukavin. Tuulista oli ja lippis meinasi lähteä päästä moneen otteeseen. Lämpöäkin oli varmaankin parinkympin verran. Matkaa kertyi 16 kilometriä ja aikaa kului 1:22. Keskisyke aika korkealla, 128bpm. Automatka jatkui ensin kohti St Michael’s Mount -nimistä paikkaa. Se oli saarella oleva linna, jonne oli muutaman minuutin venematka. Lämpöä ja aurinkoa riitti, mutta kun lähdimme saarelta, niin sadepilviä alkoi kertymään taivaalle. Montaa pysähdystä ei päivän aikana tehty, kun vettäkin alkoi satelemaan. Illalla saavuimme pieneen Boscastlen kylään. Sade oli lakannut ja aurinko alkanut paistamaan. Lämpöä oli illallakin lähempänä kolmeakymppiä, joten ilmastointilaiteeton huoneemme tiesi taas tuskaista yötä. Pari kertaa piti käydä yöllä suihkussa vilmoittelemassa, mutta vasta kun laitoin kostean pyyhkeen alleni, niin alkoi uni maittamaan.

Tiistaina jo aamulla oli lämmin, mutta juoksulenkille kuintenkin lähdin. Ensin suuntasin läheiselle kukkulalle, jossa kulki kapea polku. Jouduin kuitenkin palaamaan samaa reittiä takaisin, sillä polku poikkesi pieneksi matkaksi karjalaitumelle ja tuolla pätkällä oli parikymmentä nautaa, ja minulta petti kantti lähteä niiden sekaan. Lähtöpisteeseen päästyäni, suuntasin tietä pitkin toiseen suuntaan. Mäkeä riitti jälleen ihan kunnolla ja hiki lensi. Matkaa kertyi 10.5 kilometriä ja aikaa meni 58 minuuttia. Keskisyke 129bpm, nousumetrejä rapsakat 260. Automatkalla ensimmäinen turistikohde oli Tintagelin linna, johon ei ollut majapaikastamme kovin pitkä matka. Kierros linnan raunioilla vaati aika monta hikipisaraa ja kun autolle pääsi, niin kaikki paikat olivat hiestä märät. Lämpöä oli varmaan jo lähempänä kolmeakymppiä ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Seuraava pysähdys oli Hartland Abbeyssa. Siellä teimme jokusen kilometrin kävelyn meren rannalle. Onneksi pääosin pääsi kävelemään varjossa, mutta paita tuli siitäkin huolimatta hiestä märäksi. Ennen seuraavaan yöpaikkaan, Glastonburyn, saapumista teimme pari pysähdystä, mutta pääasiassa viihdyimme viileähkössä autossa. Yöpaikaksi valittiin jälleen ilmastoitu Premier Inn.

Keskiviikkoaamuna tein jälleen ennen aamupalaa juoksulenkin. Rauhallisissa maalaismaisemissa juoksin 12.4 kilometrin ja 58 minuutin lenkin. Kauhean ihmeelliset maisemat eivät olleet. Jälleen oli kuuma jo puoli kasilta, aurinko paistoi ja muutenkin meno tuntui melko tukalalta, vaikka reitti olikin ihan tasainen. Aamupalan jälkeen pakkasimme taas kamat autoon ja lähdimme ajamaan kohti Wincesteriä. Matkalla poikkesimme Bathissa katsomassa Rooman aikaista kylpylää ja muutenkin vähän kiertelimme kaupungilla. Lämpöä oli kuitenkin sen verran, ettei ihan hirveästi innostanut ulkona kiertely. Ennen Wincesteriä poikkesimme vielä “iltapäivä teelle” Bradford on Avonissa. Wincesteriin saavuimme jo hyvissä ajoin, joiten aikaa oli sielläkin kiertelyyn. Mitän nyt 34 asteen lämmössä viitsi kierrellä.

Torstaiaamuna herätys kuuden aikoihin ja heti lenkille. Lämpö oli sopiva, vähän päälle pari kymppiä ja aurinko oli vielä sen verran alhaalla, että varjossa sai juosta melkein koko 11.4 kilometrin lenkin. Hienoissa maisemissa sai jälleen juosta. Paljon oli muitakin juoksijoita ja koiran ulkoiluttajia. Joen läheisyydessä kun paljon pääsi juoksemaan, niin useita märkiä koiria tuli nähtyä. Taisi osua reissun viimeiselle päivälle hienoimmat lenkkimaastot. Aamupalan jälkeen lähdimmekin sitten ajamaan kohti Gatwickin lentokentää. Pari pientä pysähdystä teimme, mutta pääosin porhalsimme kohti auton luovutusta. Auton palautuksessa ei löytynyt mitään sanottavaa, joten saimme huokaista helpotuksesta, että ehjänä oli pysynyt sekä auto että matkustajat. Lentokentällä saikin sitten kuluttaa aikaa jokusen tunnin, mutta onneksi se oli ilmastoitu. Kotona olimme pikkutunneilla. Neljäntoista asteen lämpö tuntui tällä kertaa ihan mukavalta.

Perjantaina pääsikin sitten tekemään heti aamusta pyörälenkkiä. Poljin maantiepyörällä 107 kilometriä Siuron, Salmen, Jumesniemen, Hämeenkyrön, Viljakkalan ja Karhen kautta. Aikaa meni 3:40, keskitehot 167W. Yllättävän hyvin jaksoi polkea, vaikka vähän lyhyt yö oli ollut. Sää oli kyllä komea, kun oli vain 21 astetta lämpöä ja aurinko paisteli. Tuulestakaan ei ollut isommin haittaa. Loppupäivä pihahommissa.

Myös lauantaina oli pyöräilypäivä. Poljin Säijän, Lempäälän, Valkeakoskentie, Akaan, Narvan ja Tottijärven lenkin. Matkaa kertyi 135 kilometriä ja aikaa meni 4:37. Lämpöä oli 25 astetta ja aurinko paisteli jälleen. Luoteistuuli teki hieman kiusaa loppumatkasta. Meno oli aika väsyneen oloista ja matka alkoikin painamaan yllättävän aikaisin. Narvassa tein pienen energiatankkauspysähdyksen. Loppupäivä jälleen pihahommissa.

Sunnuntaina päätin pitää treenivapaan päivän, kun oli sen verran nuutunut olo. Pyörällä kyllä kävin Lielahdessa kaupoilla ja koko päivä muutenkin pihahommissa, joten kyllä sitä vähän tuli taas teputettua.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *